Teknologia

Teknologia ja raha kärjessä – näillä aloilla tekoälyä käytetään eniten töissä Kommentit pois päältä artikkelissa Teknologia ja raha kärjessä – näillä aloilla tekoälyä käytetään eniten töissä

Tekoälyn käyttö työpaikoilla kasvaa vauhdilla Yhdysvalloissa, mutta kaikki alat eivät ole mukana yhtä nopeasti. Gallupin tuoreen kyselyn mukaan erityisesti teknologia-, rahoitus- ja asiantuntija-ammatit ovat ottaneet tekoälyn osaksi arkea, kun taas esimerkiksi vähittäiskauppa ja teollisuus tulevat selvästi perässä.

Selvä ykkönen on teknologia-ala: jo puolet alan työntekijöistä kertoo käyttävänsä tekoälyä vähintään muutaman kerran viikossa. Rahoitusalalla osuus on noussut 33 prosenttiin ja ammatillisissa asiantuntijatehtävissä noin 30 prosenttiin. Myös peruskoulutuksessa tekoälyn käyttö on kasvanut tasaisesti, vaikka jää vielä jälkeen kärkialoista.

Sen sijaan terveydenhuollossa, valmistavassa teollisuudessa ja vähittäiskaupassa tekoälyä käyttää viikoittain alle neljännes työntekijöistä. Gallupin mukaan ero johtuu pitkälti työn luonteesta: niin sanotuissa tietotyöammateissa sopii luontevammin osaksi päivittäistä tekemistä kuin asiakaspalvelu- tai tuotantotyössä.

Kokonaiskuvassa tekoäly on kuitenkin selvästi murtautumassa työelämään. Vielä viime vuonna vain noin joka kahdeksas käytti tekoälyä viikoittain, nyt jo lähes joka neljäs. Päivittäinen käyttö on yhä harvinaisempaa, mutta sekin on noussut 10 prosenttiin. Yleisimmät työkalut ovat chatbotit, joita käyttää yli 60 prosenttia tekoälyn hyödyntäjistä.

Gallupin datan mukaan myös asema organisaatiossa vaikuttaa: mitä korkeammalla olet, sitä todennäköisemmin käytät tekoälyä työssäsi. Vaikka osa työntekijöistä pelkää tekoälyn vievän työpaikkoja, kehitys muistuttaa aiempia murroksia. Kuten Googlen haku aikoinaan, myös ChatGPT ja muut tekoälytyökalut saattavat olla vasta alkusoittoa paljon laajemmalle muutokselle työelämässä.

Tekoälyskandaali ravistelee Saksan mediaa – kuka lopulta vastaa koneen kirjoittamista sanoista? Kommentit pois päältä artikkelissa Tekoälyskandaali ravistelee Saksan mediaa – kuka lopulta vastaa koneen kirjoittamista sanoista?

Tekoälyn käyttö mediassa on noussut Saksassa kuumaksi puheenaiheeksi, kun tekoälyyn liittyvät epäilyt ja virheet ovat herättäneet keskustelua siitä, missä menee ihmisen ja koneen vastuun raja. Kysymys kuuluu: jos kirjoittaa, kuka kantaa vastuun, kun teksti menee pieleen?

Kohun keskellä on ollut Tagesspielel -lehden entinen kustantaja ja päätoimittaja Stephan-Andreas Casdorff, jonka on väitetty käyttäneen tekoälyä puheiden ja kirjoitusten valmistelussa. Saksalaisissa lehdissä tekoälyä käytetään työkaluna, mutta tapaus on herättänyt keskustelua siitä, pitäisikö tekoälyn käytöstä kertoa avoimemmin esimerkiksi politiikassa ja mediassa.

Kuva: Die Zeit

Samaan aikaan Saksassa on käyty laajempaa keskustelua tekoälyn tuottaman sisällön vastuusta. Müncheniläinen oikeusistuin katsoi kesäkuussa, että Google voidaan pitää vastuussa tekoälyn tuottamista virheellisistä vastauksista, koska tekoälyn muodostama yhteenveto ei ole vain lista hakutuloksia vaan uuden sisällön tuottamista.

Tekoäly lupaa nopeuttaa uutistyötä, tekstien tekemistä ja tiedon käsittelyä, mutta samalla se tuo mukanaan uudenlaisia ongelmia. Kone voi kirjoittaa vakuuttavasti myös silloin, kun se on väärässä – vähän kuin itsevarma harjoittelija, joka palauttaa työnsä nopeasti mutta unohti tarkistaa faktat.

Saksassa käytävä keskustelu voi vaikuttaa laajemminkin siihen, miten uutistoimitukset, yritykset ja julkiset toimijat käyttävät tekoälyä tulevaisuudessa. Ehkä tulevaisuuden tärkein kysymys ei olekaan, osaako tekoäly kirjoittaa – vaan kuka allekirjoittaa lopputuloksen.

Kyberrikolliset ottavat tutut työkalut aseiksi – HP varoittaa uudesta huijauksen aallosta Kommentit pois päältä artikkelissa Kyberrikolliset ottavat tutut työkalut aseiksi – HP varoittaa uudesta huijauksen aallosta

:n tuore uhkaraportti maalaa aika kylmän kuvan verkkomaailmasta: eivät enää vain murra järjestelmiä, vaan käyttävät hyväkseen juuri niitä ohjelmia ja työkaluja, joihin ihmiset jo valmiiksi luottavat. Lopputulos on kuin varkaalla olisi pankin avain, mutta hän teeskentelisi olevansa asiakaspalvelija.

Yksi huolestuttavimmista havainnoista liittyy oikeisiin etäkäyttötyökaluihin, kuten LogMeInin ja ScreenConnectin kaltaisiin ohjelmiin. Hyökkääjät houkuttelevat käyttäjiä lataamaan niitä esimerkiksi verokauden päättymiseen liittyvien huijausviestien tai väärennettyjen deittisivustojen kautta. Kun ohjelma on asennettu, rikolliset voivat hallita konetta lähes huomaamatta.

Kuva: LogMeIn Hamachi – Wikipedia

Toinen koukku on kryptovaluuttoihin liittyvä huijaus. Väärennetyt “lompakon palautustyökalut” lupaavat auttaa kadonneiden varojen löytämisessä, mutta todellisuudessa ne imevät kirjautumistiedot ja lompakon sisällön suoraan rikollisille. HP:n tutkijat huomasivat jopa, että osa haitallisesta koodista näyttää olevan tekoälyn “vibe-koodaamaa”, eli nopeasti ja huolimattomasti generoituja skriptejä, jotka silti toimivat yllättävän tehokkaasti.

Ehkä erikoisin kikka on niin sanotut ClickFix-kampanjat, joissa haittaohjelma naamioidaan äänitiedostoksi. Käyttäjä huijataan läpäisemään uskottavalta näyttävä -testi, jonka jälkeen kone suorittaa taustalla haitallisen komennon – ilman että käyttäjä tajuaa juuri hyväksyneensä digitaalisen “kutsun kutsumattomille vieraille”.

Kuva: reCAPTCHA – Wikipedia

HP:n viesti on selkeä: kyberrikolliset eivät enää näytä kyberrikollisilta. He puhuvat tuttujen sovellusten kieltä, käyttävät arkipäiväisiä houkuttimia ja piiloutuvat normaaliin liikenteeseen. Ja juuri siksi vaarallisin uhka ei välttämättä näytä lainkaan epäilyttävältä – ennen kuin on jo liian myöhäistä.