Teknologia ja raha kärjessä – näillä aloilla tekoälyä käytetään eniten töissä Kommentit pois päältä artikkelissa Teknologia ja raha kärjessä – näillä aloilla tekoälyä käytetään eniten töissä

Tekoälyn käyttö työpaikoilla kasvaa vauhdilla Yhdysvalloissa, mutta kaikki alat eivät ole mukana yhtä nopeasti. Gallupin tuoreen kyselyn mukaan erityisesti teknologia-, rahoitus- ja asiantuntija-ammatit ovat ottaneet tekoälyn osaksi arkea, kun taas esimerkiksi vähittäiskauppa ja teollisuus tulevat selvästi perässä.

Selvä ykkönen on teknologia-ala: jo puolet alan työntekijöistä kertoo käyttävänsä tekoälyä vähintään muutaman kerran viikossa. Rahoitusalalla osuus on noussut 33 prosenttiin ja ammatillisissa asiantuntijatehtävissä noin 30 prosenttiin. Myös peruskoulutuksessa tekoälyn käyttö on kasvanut tasaisesti, vaikka jää vielä jälkeen kärkialoista.

Sen sijaan terveydenhuollossa, valmistavassa teollisuudessa ja vähittäiskaupassa tekoälyä käyttää viikoittain alle neljännes työntekijöistä. Gallupin mukaan ero johtuu pitkälti työn luonteesta: niin sanotuissa tietotyöammateissa sopii luontevammin osaksi päivittäistä tekemistä kuin asiakaspalvelu- tai tuotantotyössä.

Kokonaiskuvassa tekoäly on kuitenkin selvästi murtautumassa työelämään. Vielä viime vuonna vain noin joka kahdeksas käytti tekoälyä viikoittain, nyt jo lähes joka neljäs. Päivittäinen käyttö on yhä harvinaisempaa, mutta sekin on noussut 10 prosenttiin. Yleisimmät työkalut ovat chatbotit, joita käyttää yli 60 prosenttia tekoälyn hyödyntäjistä.

Gallupin datan mukaan myös asema organisaatiossa vaikuttaa: mitä korkeammalla olet, sitä todennäköisemmin käytät tekoälyä työssäsi. Vaikka osa työntekijöistä pelkää tekoälyn vievän työpaikkoja, kehitys muistuttaa aiempia murroksia. Kuten Googlen haku aikoinaan, myös ChatGPT ja muut tekoälytyökalut saattavat olla vasta alkusoittoa paljon laajemmalle muutokselle työelämässä.

ChatGPT saa EU näkymättömän vesileiman – Suomi kuuluu uuden ominaisuuden piiriin Kommentit pois päältä artikkelissa ChatGPT saa EU näkymättömän vesileiman – Suomi kuuluu uuden ominaisuuden piiriin

OpenAI alkaa merkitä ChatGPT ja Codexin tuottamaa tekstiä näkymättömällä vesileimalla EU. Tavoitteena on helpottaa tekoälyllä tuotetun sisällön tunnistamista, mutta järjestelmä ei ole aukoton.

Malay Mailin mukaan ominaisuus otetaan tulevien viikkojen aikana käyttöön EU käyttäjille, joilla on siihen oikeus. Se koskee kaikkia tilaustasoja, mutta tekstien vesileimausta ei tuoda oletuksena käyttöön maailmanlaajuisesti.

Vesileima ei ole näkyvä merkki tekstissä, vaan se perustuu mallin sanavalintoihin muodostuvaan tilastolliseen kuvioon. Erillinen tunnistin voi havaita kuvion myöhemmin. OpenAI mukaan vesileima ei tunnista yksittäistä käyttäjää eikä vaikuta merkittävästi mallien suorituskykyyn.

Järjestelmässä on kuitenkin heikkoutensa. OpenAI testeissä jo kymmenen prosentin korvaaminen synonyymeillä pudotti tunnistustarkkuuden noin 92 prosentista 66 prosenttiin. Lyhyitä tekstejä, matemaattisia vastauksia ja käännöksiä on myös vaikeampi tunnistaa.

Toistaiseksi tunnistustyökalu annetaan vain hyväksytyille tutkijoille ja asiantuntijaorganisaatioille. Opiskelijat ja opettajat eivät siis pääse itse tarkistamaan tekstejä työkalulla.

Vesileiman puuttuminen ei myöskään todista, että tekstin olisi kirjoittanut ihminen. OpenAI korostaa, ettei tunnistin pysty yksin kertomaan, kuinka paljon ihminen on osallistunut sisällön tekemiseen.

EU ulkopuolella ominaisuus ei tule oletuksena käyttöön, mutta kehittäjät voivat ottaa sen käyttöön valituissa malleissa OpenAI rajapinnan kautta.

Lasten ei pitäisi käyttää tekoälyä oppimiseen – tuumailee yhdysvaltalainen lastenlääkäri Kommentit pois päältä artikkelissa Lasten ei pitäisi käyttää tekoälyä oppimiseen – tuumailee yhdysvaltalainen lastenlääkäri

Neljänvuotias poika korjasi äitinsä lukemaa ötökkäkirjaa. Hän tiesi, että torakat munivat satoja munia, eivät miljoonia, nimittäin hän oli tarkistanut asian ChatGPT:tä.

Yhdysvaltalainen lastenlääkäri Edith Bracho-Sanchez pitää tapausta huvittavana, mutta myös huolestuttavana. Hänen mukaansa pienten lasten ei pitäisi käyttää tekoälyä itsenäisesti oppimiseen.

Syy ei ole pelkästään siinä, että voi antaa väärän vastauksen. Lapselta voi jäädä kokonaan väliin tärkeä osa oppimisesta: itse ajatteleminen, arvaaminen ja erehtyminen. Tekoäly tarjoaa vastauksen sekunneissa, vaikka lapselle juuri se hetki, jolloin hän miettii “en tiedä”, voi olla oppimisen kannalta tärkein.

Bracho-Sanchezin mukaan vanhempien kannattaa käyttää tekoälyä pienten lasten kanssa yhdessä ja selittää, että kyseessä on tietokoneohjelma, joka voi myös olla väärässä.

Mitäpä tunteita tämä herättää teissä mahdollisissa muissa kasvattajissa?