Teknologia

Teknologia ja raha kärjessä – näillä aloilla tekoälyä käytetään eniten töissä Kommentit pois päältä artikkelissa Teknologia ja raha kärjessä – näillä aloilla tekoälyä käytetään eniten töissä

Tekoälyn käyttö työpaikoilla kasvaa vauhdilla Yhdysvalloissa, mutta kaikki alat eivät ole mukana yhtä nopeasti. Gallupin tuoreen kyselyn mukaan erityisesti teknologia-, rahoitus- ja asiantuntija-ammatit ovat ottaneet tekoälyn osaksi arkea, kun taas esimerkiksi vähittäiskauppa ja teollisuus tulevat selvästi perässä.

Selvä ykkönen on teknologia-ala: jo puolet alan työntekijöistä kertoo käyttävänsä tekoälyä vähintään muutaman kerran viikossa. Rahoitusalalla osuus on noussut 33 prosenttiin ja ammatillisissa asiantuntijatehtävissä noin 30 prosenttiin. Myös peruskoulutuksessa tekoälyn käyttö on kasvanut tasaisesti, vaikka jää vielä jälkeen kärkialoista.

Sen sijaan terveydenhuollossa, valmistavassa teollisuudessa ja vähittäiskaupassa tekoälyä käyttää viikoittain alle neljännes työntekijöistä. Gallupin mukaan ero johtuu pitkälti työn luonteesta: niin sanotuissa tietotyöammateissa sopii luontevammin osaksi päivittäistä tekemistä kuin asiakaspalvelu- tai tuotantotyössä.

Kokonaiskuvassa tekoäly on kuitenkin selvästi murtautumassa työelämään. Vielä viime vuonna vain noin joka kahdeksas käytti tekoälyä viikoittain, nyt jo lähes joka neljäs. Päivittäinen käyttö on yhä harvinaisempaa, mutta sekin on noussut 10 prosenttiin. Yleisimmät työkalut ovat chatbotit, joita käyttää yli 60 prosenttia tekoälyn hyödyntäjistä.

Gallupin datan mukaan myös asema organisaatiossa vaikuttaa: mitä korkeammalla olet, sitä todennäköisemmin käytät tekoälyä työssäsi. Vaikka osa työntekijöistä pelkää tekoälyn vievän työpaikkoja, kehitys muistuttaa aiempia murroksia. Kuten Googlen haku aikoinaan, myös ChatGPT ja muut tekoälytyökalut saattavat olla vasta alkusoittoa paljon laajemmalle muutokselle työelämässä.

Tietomurto paljasti Sunon salaisuudet: Tekoäly-musiikkigeneraattori imuroi koulutusdatansa YouTubesta ja podcast-syötteistä Kommentit pois päältä artikkelissa Tietomurto paljasti Sunon salaisuudet: Tekoäly-musiikkigeneraattori imuroi koulutusdatansa YouTubesta ja podcast-syötteistä


Tekoälypohjainen musiikkigeneraattori  on joutunut vakavan tietomurron kohteeksi, kertoo 404 Media -julkaisu. Hakkeri paljasti tehneensä yhtiöön marraskuussa toimitusketjuhyökkäyksen, jonka avulla hän pääsi käsiksi työntekijän tunnistetietoihin. Tämän seurauksena haltuun saatu lähdekoodi paljastaa Sunon kaapineen luvattomasti vuosikymmenten edestä audiomateriaalia suoraan YouTube Musicista, Deezeristä, Genius-palvelusta, stokin musiikkikirjastoista sekä podcastien RSS-syötteistä.

Suno on aiemmin myöntänyt kouluttavansa tekoälymallejaan avoimesta internetistä löytyvillä ”julkisesti saatavilla olevilla musiikkitiedostoilla”. Yhtiö on perustellut tekijänoikeudella suojatun materiaalin käyttöä fair use -oikeusperiaatteella. Haasteita asettavat kuitenkin suuret levy-yhtiöt, jotka parhaillaan haastavat Sunoa oikeuteen. Kantajien mukaan YouTuben suojausten tahallinen kiertäminen datan kaavintaa varten rikkoo suoraan Yhdysvaltain tekijänoikeuslakia (DMCA) sekä YouTuben omia käyttöehtoja.

Asiakastiedot vuotivat luottokortteja myöten – Yhtiö vaikeni kuukausiksi

Tekijänoikeuskiistojen lisäksi tietomurto paljasti Sunon asiakastietojen vaarantuneen. Hakkerin raportoidaan päässeen käsiksi Stripe-maksupalvelussa oleviin asiakastietoihin, kuten sähköpostiosoitteisiin, puhelinnumeroihin sekä osittaisiin luottokorttien numeroihin.

Suno ei tiedottanut asiakkaitaan marraskuussa 2025 tapahtuneesta tietomurrosta. Julkisuuteen antamassaan lausunnossa yhtiö kuvailee tapahtunutta ainoastaan ”rajoitetuksi tietoturvaloukkaukseksi, joka saatiin nopeasti haltuun”.

Kaavintasyytökset riivaavat alan muitakin toimijoita

Suno ei ole syytösten kanssa yksin, sillä myös sen kilpailijaa Udioa on syytetty datan imuroinnista YouTubesta. Ketju ulottuu vieläkin syvemmälle tech-maailmaan, sillä YouTuben emoyhtiö Google kohtaa parhaillaan vastaavia tekijänoikeusloukkaussyytöksiä useilta suurilta kirjakustantajilta.

Tapaus korostaa entisestään -yhtiöiden ja perinteisten sisällöntuottajien välistä kuilua, jossa rajanvetoa luvallisen koulutusdatan ja suoran piratismin välillä haetaan nyt oikeussalien kautta.

Tekoälyskandaali ravistelee Saksan mediaa – kuka lopulta vastaa koneen kirjoittamista sanoista? Kommentit pois päältä artikkelissa Tekoälyskandaali ravistelee Saksan mediaa – kuka lopulta vastaa koneen kirjoittamista sanoista?

Tekoälyn käyttö mediassa on noussut Saksassa kuumaksi puheenaiheeksi, kun tekoälyyn liittyvät epäilyt ja virheet ovat herättäneet keskustelua siitä, missä menee ihmisen ja koneen vastuun raja. Kysymys kuuluu: jos kirjoittaa, kuka kantaa vastuun, kun teksti menee pieleen?

Kohun keskellä on ollut Tagesspielel -lehden entinen kustantaja ja päätoimittaja Stephan-Andreas Casdorff, jonka on väitetty käyttäneen tekoälyä puheiden ja kirjoitusten valmistelussa. Saksalaisissa lehdissä tekoälyä käytetään työkaluna, mutta tapaus on herättänyt keskustelua siitä, pitäisikö tekoälyn käytöstä kertoa avoimemmin esimerkiksi politiikassa ja mediassa.

Kuva: Die Zeit

Samaan aikaan Saksassa on käyty laajempaa keskustelua tekoälyn tuottaman sisällön vastuusta. Müncheniläinen oikeusistuin katsoi kesäkuussa, että Google voidaan pitää vastuussa tekoälyn tuottamista virheellisistä vastauksista, koska tekoälyn muodostama yhteenveto ei ole vain lista hakutuloksia vaan uuden sisällön tuottamista.

Tekoäly lupaa nopeuttaa uutistyötä, tekstien tekemistä ja tiedon käsittelyä, mutta samalla se tuo mukanaan uudenlaisia ongelmia. Kone voi kirjoittaa vakuuttavasti myös silloin, kun se on väärässä – vähän kuin itsevarma harjoittelija, joka palauttaa työnsä nopeasti mutta unohti tarkistaa faktat.

Saksassa käytävä keskustelu voi vaikuttaa laajemminkin siihen, miten uutistoimitukset, yritykset ja julkiset toimijat käyttävät tekoälyä tulevaisuudessa. Ehkä tulevaisuuden tärkein kysymys ei olekaan, osaako tekoäly kirjoittaa – vaan kuka allekirjoittaa lopputuloksen.