AI-ähky alkaa olemaan todellisuutta Kommentit pois päältä artikkelissa AI-ähky alkaa olemaan todellisuutta

Tekoälystä on puhuttu viime vuodet lähes kuin uudesta sähköstä: väistämättömänä mullistuksena, joka muuttaa kaiken. Nyt tunnelma näyttää kuitenkin kääntyvän. Uusien kyselyiden ja raporttien mukaan yhä useampi suhtautuu -huumaan epäluuloisesti, ja osalla mitta on jo täynnä.

Axiosin mukaan tekoälyä kohtaan kasvaa suorastaan vastareaktio. Ihmisiä huolettavat erityisesti työpaikkojen katoaminen, kasvava sähkönkulutus ja se, että AI-buumi rikastuttaa lähinnä jo valmiiksi rikkaita teknologiayhtiöitä. Myös ympäristövaikutukset nostavat kierroksia, etenkin kun tekoälyn pyörittämiseen tarvitaan valtavia datakeskuksia.

Tilanne näkyy jo arjessa. Eräs Floridassa pidetty valmistujaispuhe levisi viraaliksi, kun puhuja julisti tekoälyn olevan “seuraava teollinen vallankumous” ja tähän yleisö vastasi buuauksilla. Se kertoo aika paljon siitä, ettei AI enää herätä pelkkää futuristista ihailua.

Tutkijoiden mukaan itsessään ei ole katoamassa mihinkään, mutta sen kaikkialle tunkeutuminen ei ole mikään luonnonlaki. Monet haluavat edelleen ihmiset asiakaspalveluun, luovaan työhön ja päätöksentekoon sen sijaan, että kaiken hoitaisi chatbot tai algoritmi.

Teknologiajättien kannalta tämä on ongelma, sillä AI:n kehitys vaatii jatkuvasti lisää datakeskuksia, sähköä ja rahaa. Jos tavalliset ihmiset alkavat vastustaa hankkeita äänekkäämmin, voi tekoälybuumin eteneminen hidastua merkittävästi. Tekoäly ei siis ehkä kaadu robottikapinaan, vaan ihmisten kyllästymiseen.

Hakkeroitu PlayStation 5 pyörittää nyt tekoälymalleja – parhaimmillaan yli 100 tokenia sekunnissa Kommentit pois päältä artikkelissa Hakkeroitu PlayStation 5 pyörittää nyt tekoälymalleja – parhaimmillaan yli 100 tokenia sekunnissa

-konsolista on onnistuttu tekemään paikallinen tekoälypalvelin. PS5LM-projektin muokattu versio pystyy hyödyntämään hakkeroidun konsolin grafiikkapiiriä ja aiempaa suurempaa osaa sen muistista, minkä ansiosta tekoälymallit toimivat huomattavasti aiempaa nopeammin.

Tom’s Hardwaren mukaan kehittäjä sai Llama 3.2 3B -kielimallin tuottamaan jopa 124 tokenia sekunnissa. Token tarkoittaa kielimallin käsittelemää tekstin osaa, joten lukema kertoo siitä, kuinka nopeasti pystyy muodostamaan vastauksiaan.

Grafiikkapiiri toi merkittävän nopeusparannuksen

PS5LM perustuu avoimen lähdekoodin llama.cpp-ohjelmistoon. Projektin ensimmäinen versio käytti lähinnä konsolin suoritinta, mikä rajoitti tekoälymallien käytettävissä olevan muistin noin kuuteen gigatavuun.

Uudessa toteutuksessa käytetään PS5_Vulkan-projektin kautta konsolin AMD-grafiikkapiiriä. Samalla tekoälymallien käyttöön saatiin noin 11,4 gigatavua muistia. Tämä mahdollistaa myös aiempaa suurempien kielimallien suorittamisen.

Kehittäjän ilmoittamissa testeissä Gemma 4 E4B saavutti noin 61 tokenia sekunnissa ja suurempi Qwen3.8-27B noin 20 tokenia sekunnissa. Tulokset havainnollistavat, kuinka mallin koko vaikuttaa suorituskykyyn: yli sadan tokenin nopeus saavutettiin pienemmällä mallilla, ei 27 miljardin parametrin mallilla.

Konsoli toimii myös kotiverkon tekoälypalvelimena

PS5LM:n käyttöliittymästä voi seurata esimerkiksi suorittimen ja grafiikkapiirin kuormitusta, lämpötiloja sekä muistinkäyttöä. Ohjelmisto tukee myös selaimella käytettävää keskustelunäkymää, joten konsolilla toimivaa kielimallia voi käyttää muilta saman kotiverkon laitteilta.

Ratkaisu toimii paikallisesti ilman pilvipalvelua, mutta vaatii muokatun eli niin sanotusti jailbreakatun PlayStation 5:n. Kyse ei siis ole Sonyn virallisesta ominaisuudesta, eikä tavallinen päivitetty pysty käyttämään sitä suoraan.

Projektin lähdekoodi ja tarkemmat tekniset tiedot ovat saatavilla GitHubissa. Vaikka kokeilu osoittaa pelikonsolin potentiaalin muuhunkin kuin pelaamiseen, suurten kielimallien suorittamista rajoittavat edelleen konsolin muisti ja laskentateho.

Lähteet: Tom’s Hardware

Claude alkoi estää pelien kopiointia – rajoitukset haittaavat myös tavallista pelikehitystä Kommentit pois päältä artikkelissa Claude alkoi estää pelien kopiointia – rajoitukset haittaavat myös tavallista pelikehitystä

Anthropicin – on alkanut kieltäytyä joidenkin olemassa olevien videopelien uudelleenluontiin liittyvien pyyntöjen toteuttamisesta. Tom’s Hardwaren mukaan käyttäjät ovat raportoineet samalla myös ongelmista tavallisissa pelinkehitystehtävissä ja ohjelmistojen takaisinmallinnuksessa.

Claude Codeen ja Opus 5.5 -malliin lisätty ohje pyrkii estämään yksittäisen olemassa olevan pelin jäljittelyn, vaikka kopio julkaistaisiin toisella nimellä. Ohjeen tarkoituksena ei ole kieltää alkuperäisten pelien tai samaan lajityyppiin kuuluvien uusien pelien kehittämistä.

Myös omien pelien kehittäjät kertovat ongelmista

Tom’s Hardware kertoo Claude Coden GitHubiin ilmestyneistä ilmoituksista, joissa tekoäly on keskeyttänyt kehitystyön tai kieltäytynyt auttamasta pelimekaniikan toteutuksessa. Käyttäjien mukaan ongelmia on ilmennyt myös esimerkiksi omien pelien huijauksenestojärjestelmien kehittämisessä ja tietoturvatarkastuksissa.

Erillisten käyttäjäraporttien mukaan Claude on kieltäytynyt myös joistakin yleisistä takaisinmallinnustehtävistä. Ilmoitukset eivät kuitenkaan osoita, että kaikki tällainen työ olisi estetty, eikä ole varmistettu, johtuvatko peli- ja tietoturvatehtävien rajoitukset samasta muutoksesta.

Anthropic vahvisti pelien kopiointia koskevan ohjeen

PC Gamerin mukaan Anthropicin tekniseen henkilöstöön kuuluva Addy Osmani vahvisti, että Claude Codeen lisättiin Opus 5.5 -mallia koskeva ohje, jonka tarkoitus on ohjata tekoälyä pois toisten kehittäjien tiettyjen pelien kopioinnista. Osmani korosti, että alkuperäisten pelien ja käyttäjän omiin suunnitelmiin perustuvien projektien pitäisi edelleen toimia.

Osmani kehotti kehittäjiä ilmoittamaan tapauksista, joissa Claude torjuu käyttäjän omaan peliin liittyvän tehtävän. Tämä viittaa siihen, että aikoo vielä säätää rajoituksen toimintaa palautteen perusteella.

Taustalla on pelialalla kasvanut huoli tekoälyn avulla nopeasti tuotetuista pelikopioista. Rajoitusten käytännön vaikutukset ovat kuitenkin herättäneet kysymyksiä siitä, miten järjestelmä erottaa luvattoman kopioinnin laillisesta ohjelmistokehityksestä.

Lähteet: Tom’s Hardware