AI-ähky alkaa olemaan todellisuutta Kommentit pois päältä artikkelissa AI-ähky alkaa olemaan todellisuutta

Tekoälystä on puhuttu viime vuodet lähes kuin uudesta sähköstä: väistämättömänä mullistuksena, joka muuttaa kaiken. Nyt tunnelma näyttää kuitenkin kääntyvän. Uusien kyselyiden ja raporttien mukaan yhä useampi suhtautuu -huumaan epäluuloisesti, ja osalla mitta on jo täynnä.

Axiosin mukaan tekoälyä kohtaan kasvaa suorastaan vastareaktio. Ihmisiä huolettavat erityisesti työpaikkojen katoaminen, kasvava sähkönkulutus ja se, että AI-buumi rikastuttaa lähinnä jo valmiiksi rikkaita teknologiayhtiöitä. Myös ympäristövaikutukset nostavat kierroksia, etenkin kun tekoälyn pyörittämiseen tarvitaan valtavia datakeskuksia.

Tilanne näkyy jo arjessa. Eräs Floridassa pidetty valmistujaispuhe levisi viraaliksi, kun puhuja julisti tekoälyn olevan “seuraava teollinen vallankumous” ja tähän yleisö vastasi buuauksilla. Se kertoo aika paljon siitä, ettei AI enää herätä pelkkää futuristista ihailua.

Tutkijoiden mukaan itsessään ei ole katoamassa mihinkään, mutta sen kaikkialle tunkeutuminen ei ole mikään luonnonlaki. Monet haluavat edelleen ihmiset asiakaspalveluun, luovaan työhön ja päätöksentekoon sen sijaan, että kaiken hoitaisi chatbot tai algoritmi.

Teknologiajättien kannalta tämä on ongelma, sillä AI:n kehitys vaatii jatkuvasti lisää datakeskuksia, sähköä ja rahaa. Jos tavalliset ihmiset alkavat vastustaa hankkeita äänekkäämmin, voi tekoälybuumin eteneminen hidastua merkittävästi. Tekoäly ei siis ehkä kaadu robottikapinaan, vaan ihmisten kyllästymiseen.

ChatGPT saa EU näkymättömän vesileiman – Suomi kuuluu uuden ominaisuuden piiriin Kommentit pois päältä artikkelissa ChatGPT saa EU näkymättömän vesileiman – Suomi kuuluu uuden ominaisuuden piiriin

OpenAI alkaa merkitä ChatGPT ja Codexin tuottamaa tekstiä näkymättömällä vesileimalla EU. Tavoitteena on helpottaa tekoälyllä tuotetun sisällön tunnistamista, mutta järjestelmä ei ole aukoton.

Malay Mailin mukaan ominaisuus otetaan tulevien viikkojen aikana käyttöön EU käyttäjille, joilla on siihen oikeus. Se koskee kaikkia tilaustasoja, mutta tekstien vesileimausta ei tuoda oletuksena käyttöön maailmanlaajuisesti.

Vesileima ei ole näkyvä merkki tekstissä, vaan se perustuu mallin sanavalintoihin muodostuvaan tilastolliseen kuvioon. Erillinen tunnistin voi havaita kuvion myöhemmin. OpenAI mukaan vesileima ei tunnista yksittäistä käyttäjää eikä vaikuta merkittävästi mallien suorituskykyyn.

Järjestelmässä on kuitenkin heikkoutensa. OpenAI testeissä jo kymmenen prosentin korvaaminen synonyymeillä pudotti tunnistustarkkuuden noin 92 prosentista 66 prosenttiin. Lyhyitä tekstejä, matemaattisia vastauksia ja käännöksiä on myös vaikeampi tunnistaa.

Toistaiseksi tunnistustyökalu annetaan vain hyväksytyille tutkijoille ja asiantuntijaorganisaatioille. Opiskelijat ja opettajat eivät siis pääse itse tarkistamaan tekstejä työkalulla.

Vesileiman puuttuminen ei myöskään todista, että tekstin olisi kirjoittanut ihminen. OpenAI korostaa, ettei tunnistin pysty yksin kertomaan, kuinka paljon ihminen on osallistunut sisällön tekemiseen.

EU ulkopuolella ominaisuus ei tule oletuksena käyttöön, mutta kehittäjät voivat ottaa sen käyttöön valituissa malleissa OpenAI rajapinnan kautta.

Lasten ei pitäisi käyttää tekoälyä oppimiseen – tuumailee yhdysvaltalainen lastenlääkäri Kommentit pois päältä artikkelissa Lasten ei pitäisi käyttää tekoälyä oppimiseen – tuumailee yhdysvaltalainen lastenlääkäri

Neljänvuotias poika korjasi äitinsä lukemaa ötökkäkirjaa. Hän tiesi, että torakat munivat satoja munia, eivät miljoonia, nimittäin hän oli tarkistanut asian ChatGPT:tä.

Yhdysvaltalainen lastenlääkäri Edith Bracho-Sanchez pitää tapausta huvittavana, mutta myös huolestuttavana. Hänen mukaansa pienten lasten ei pitäisi käyttää tekoälyä itsenäisesti oppimiseen.

Syy ei ole pelkästään siinä, että voi antaa väärän vastauksen. Lapselta voi jäädä kokonaan väliin tärkeä osa oppimisesta: itse ajatteleminen, arvaaminen ja erehtyminen. Tekoäly tarjoaa vastauksen sekunneissa, vaikka lapselle juuri se hetki, jolloin hän miettii “en tiedä”, voi olla oppimisen kannalta tärkein.

Bracho-Sanchezin mukaan vanhempien kannattaa käyttää tekoälyä pienten lasten kanssa yhdessä ja selittää, että kyseessä on tietokoneohjelma, joka voi myös olla väärässä.

Mitäpä tunteita tämä herättää teissä mahdollisissa muissa kasvattajissa?