Tekoäly ei korvaa luovia työpaikkoja, sanoo Adoben johtaja – ”Kameran keksiminen ei tehnyt maalauksista tarpeettomia” Kommentit pois päältä artikkelissa Tekoäly ei korvaa luovia työpaikkoja, sanoo Adoben johtaja – ”Kameran keksiminen ei tehnyt maalauksista tarpeettomia”

Kun yhä useammat yritykset ottavat käyttöön tekoälyominaisuuksia liiketoiminnassaan, työntekijät ovat yhä huolissaan tekoälyn uhasta työpaikkojensa korvaajana. Fortune-lehti raportoi tiistaina, että eräs Adoben johtaja ei kuitenkaan ole aivan vakuuttunut tästä uhasta, vertaillen tekoälyn kehitystä kameran keksimiseen.

Kun yhä useammat yritykset ottavat käyttöön tekoälyominaisuuksia liiketoiminnassaan, työntekijät ovat yhä huolissaan tekoälyn uhasta työpaikkojensa korvaajana. Fortune-lehti raportoi tiistaina, että eräs Adoben johtaja ei kuitenkaan ole aivan vakuuttunut tästä uhasta, vertaillen tekoälyn kehitystä kameran keksimiseen.

Ashley Still, Adoben digitaalisen median seniori varapresidentti, kertoi Fortunelle, ettei hän usko, että tulee korvaamaan graafisen suunnittelun työpaikkoja sen jälkeen, kun ohjelmistoyhtiö on julkaissut satoja uusia tekoälyominaisuuksia, jotka on integroitu sen suunnittelutyökaluihin tiistaina.

”Kun ajattelee kameran keksimistä”, Still sanoi, ”ihmiset ajattelivat, että maalaaminen katoaisi, mutta näin ei käynyt. Sen sijaan ilmaantui uudenlaista sisältöä.”

Still lisäsi, että digikameran keksiminen mahdollisti useammille ihmisille valokuvien ottamisen, mutta ammattikuvaajia tarvitaan edelleen paljon.

esitteli aiemmin tällä viikolla, jälleen uusia tekoälyominaisuuksia eri Creative Cloud -työkaluissaan, mukaan lukien Adobe Photoshop ja Adobe Illustrator. Jotkin edistysaskeleet sisältävät tekstin muuttamisen mallipohjiksi ja tekstin perusteella tapahtuvan muokkauksen 45 eri kielellä. Tämä mahdollistaa käyttäjien syöttämien tekstikuvauksien käyttämisen muokattavien mallipohjien luomiseen.

Yritykset tarvitsevat kuitenkin edelleen suunnittelua painottavaa henkilökuntaa ohjaamaan tällaista tekoälyä oikeaan suuntaan, ja loppujen lopuksi nämä suunnittelijat saavat parempia tuloksia käyttämällä työkaluja kuin keskivertohenkilö, koska ”he ymmärtävät, miten idean rakentaminen tapahtuu, vaikka se olisi tekstipohjainen”, Still kertoi Fortunelle.

Yritykset eri toimialoilla kiiruhtavat ottamaan tekoälyn käyttöön liiketoiminnassaan. Esimerkiksi pikaruokaketjut kuten McDonald’s, Wendy’s, Taco Bell ja Wingstop automatisoivat joitain asiakaspalvelutoimintojaan käyttämällä tekoälyohjattuja äänibotteja ottamaan vastaan ajo- ja puhelintilauksia.

Nämä muutokset ovat lisänneet huolta Yhdysvaltojen työntekijöiden keskuudessa tekoälyn työpaikkojen korvaamisesta. Gallupin syyskuun mielipidemittauksessa 22% korkeakoulututkinnon suorittaneista ammattilaisista ilmaisi huolensa teknologian, kuten tekoälyn, korvaamisesta.

Jotkut kuitenkin huomauttavat, että vaikka tekoäly kukoistaa ja tekee yrityksistä tehokkaampia, aina tarvitaan ihmistyövoimaa kulissien takana ohjaamaan tekoälyä ja varmistamaan, että järjestelmät toimivat asianmukaisesti.

Tekoälyskandaali ravistelee Saksan mediaa – kuka lopulta vastaa koneen kirjoittamista sanoista? Kommentit pois päältä artikkelissa Tekoälyskandaali ravistelee Saksan mediaa – kuka lopulta vastaa koneen kirjoittamista sanoista?

Tekoälyn käyttö mediassa on noussut Saksassa kuumaksi puheenaiheeksi, kun tekoälyyn liittyvät epäilyt ja virheet ovat herättäneet keskustelua siitä, missä menee ihmisen ja koneen vastuun raja. Kysymys kuuluu: jos kirjoittaa, kuka kantaa vastuun, kun teksti menee pieleen?

Kohun keskellä on ollut Tagesspielel -lehden entinen kustantaja ja päätoimittaja Stephan-Andreas Casdorff, jonka on väitetty käyttäneen tekoälyä puheiden ja kirjoitusten valmistelussa. Saksalaisissa lehdissä tekoälyä käytetään työkaluna, mutta tapaus on herättänyt keskustelua siitä, pitäisikö tekoälyn käytöstä kertoa avoimemmin esimerkiksi politiikassa ja mediassa.

Kuva: Die Zeit

Samaan aikaan Saksassa on käyty laajempaa keskustelua tekoälyn tuottaman sisällön vastuusta. Müncheniläinen oikeusistuin katsoi kesäkuussa, että Google voidaan pitää vastuussa tekoälyn tuottamista virheellisistä vastauksista, koska tekoälyn muodostama yhteenveto ei ole vain lista hakutuloksia vaan uuden sisällön tuottamista.

Tekoäly lupaa nopeuttaa uutistyötä, tekstien tekemistä ja tiedon käsittelyä, mutta samalla se tuo mukanaan uudenlaisia ongelmia. Kone voi kirjoittaa vakuuttavasti myös silloin, kun se on väärässä – vähän kuin itsevarma harjoittelija, joka palauttaa työnsä nopeasti mutta unohti tarkistaa faktat.

Saksassa käytävä keskustelu voi vaikuttaa laajemminkin siihen, miten uutistoimitukset, yritykset ja julkiset toimijat käyttävät tekoälyä tulevaisuudessa. Ehkä tulevaisuuden tärkein kysymys ei olekaan, osaako tekoäly kirjoittaa – vaan kuka allekirjoittaa lopputuloksen.

Kyberrikolliset ottavat tutut työkalut aseiksi – HP varoittaa uudesta huijauksen aallosta Kommentit pois päältä artikkelissa Kyberrikolliset ottavat tutut työkalut aseiksi – HP varoittaa uudesta huijauksen aallosta

:n tuore uhkaraportti maalaa aika kylmän kuvan verkkomaailmasta: eivät enää vain murra järjestelmiä, vaan käyttävät hyväkseen juuri niitä ohjelmia ja työkaluja, joihin ihmiset jo valmiiksi luottavat. Lopputulos on kuin varkaalla olisi pankin avain, mutta hän teeskentelisi olevansa asiakaspalvelija.

Yksi huolestuttavimmista havainnoista liittyy oikeisiin etäkäyttötyökaluihin, kuten LogMeInin ja ScreenConnectin kaltaisiin ohjelmiin. Hyökkääjät houkuttelevat käyttäjiä lataamaan niitä esimerkiksi verokauden päättymiseen liittyvien huijausviestien tai väärennettyjen deittisivustojen kautta. Kun ohjelma on asennettu, rikolliset voivat hallita konetta lähes huomaamatta.

Kuva: LogMeIn Hamachi – Wikipedia

Toinen koukku on kryptovaluuttoihin liittyvä huijaus. Väärennetyt “lompakon palautustyökalut” lupaavat auttaa kadonneiden varojen löytämisessä, mutta todellisuudessa ne imevät kirjautumistiedot ja lompakon sisällön suoraan rikollisille. HP:n tutkijat huomasivat jopa, että osa haitallisesta koodista näyttää olevan tekoälyn “vibe-koodaamaa”, eli nopeasti ja huolimattomasti generoituja skriptejä, jotka silti toimivat yllättävän tehokkaasti.

Ehkä erikoisin kikka on niin sanotut ClickFix-kampanjat, joissa haittaohjelma naamioidaan äänitiedostoksi. Käyttäjä huijataan läpäisemään uskottavalta näyttävä -testi, jonka jälkeen kone suorittaa taustalla haitallisen komennon – ilman että käyttäjä tajuaa juuri hyväksyneensä digitaalisen “kutsun kutsumattomille vieraille”.

Kuva: reCAPTCHA – Wikipedia

HP:n viesti on selkeä: kyberrikolliset eivät enää näytä kyberrikollisilta. He puhuvat tuttujen sovellusten kieltä, käyttävät arkipäiväisiä houkuttimia ja piiloutuvat normaaliin liikenteeseen. Ja juuri siksi vaarallisin uhka ei välttämättä näytä lainkaan epäilyttävältä – ennen kuin on jo liian myöhäistä.