Tekoäly ei korvaa luovuutta pelikehityksessä, sanoo Take-Two:n toimitusjohtaja Kommentit pois päältä artikkelissa Tekoäly ei korvaa luovuutta pelikehityksessä, sanoo Take-Two:n toimitusjohtaja

Take-Two Interactive -konsernin toimitusjohtaja Strauss Zelnick on torjunut huolen siitä, että tekoäly voisi mullistaa pelikehityksen. Vaikka Zelnick tunnustaa tekoälyn nopean kehityksen ja sen kyvyn tuottaa toimivaa koodia, hän korostaa, että ihmisen luovuus on edelleen menestyksekkään pelikehityksen kantava voima.

Zelnick näkee tekoälyn voimakkaana työkaluna eikä ihmisen kekseliäisyyden korvikkeena. Hän uskoo, että tekoäly voi virtaviivaistaa toistuvia tehtäviä ja parantaa luovaa prosessia, jolloin kehittäjät voivat keskittyä innovatiivisiin ideoihin ja mukaansatempaaviin pelikokemuksiin. Hän kuitenkin varoittaa arvioimasta tekoälyn kykyjä liian korkealle ja väittää, että se ei pysty itsenäisesti hahmottelemaan ja toteuttamaan monimutkaista visiota, jota todella uraauurtava peli vaatii.

Vaikka jotkut alan asiantuntijat spekuloivat tekoälyn mahdollisuudella automatisoida pelikehityksen osa-alueita, Zelnick pysyy optimistisena ihmiskyvyn roolin suhteen. Hän väittää, että tekoälyyn perustuvat työkalut tulevat yhä helpommin saataville, tasoittaen näin kehittäjien mahdollisuuksia kaikissa kokoluokissa. Lopulta pelin menestys riippuu sen ihmisten luomien ainutlaatuisten luovien näkemysten ja toteutuksen.

Zelnickin näkemys on linjassa perinteisen pelikehityksen lähestymistavan kanssa, joka perustuu taiteilijoiden, suunnittelijoiden, ohjelmoijien ja muiden taitavien ammattilaisten yhteistyöhön. Vaikka tekoäly voi täydentää näitä ponnisteluja, on epätodennäköistä, että se syrjäyttäisi pelialalle tyypillisen ihmisen tekijän.

AI-pioneeri: tekoäly on vaikuttavaa mutta rajallista – ei korvaa ihmisiä lähiaikoina Kommentit pois päältä artikkelissa AI-pioneeri: tekoäly on vaikuttavaa mutta rajallista – ei korvaa ihmisiä lähiaikoina

Kun yhä useammat yritykset ottavat käyttöön tekoälyominaisuuksia liiketoiminnassaan, työntekijät ovat yhä huolissaan tekoälyn uhasta työpaikkojensa korvaajana. Fortune-lehti raportoi tiistaina, että eräs Adoben johtaja ei kuitenkaan ole aivan vakuuttunut tästä uhasta, vertaillen tekoälyn kehitystä kameran keksimiseen.

Tekoälytutkija ja -vaikuttaja Andrew Ng muistuttaa, että tekoäly on samanaikaisesti sekä hämmästyttävän tehokasta että selvästi rajallista. Hänen mukaansa teknologia ei ole lähelläkään yleistä tekoälyä (AGI), joka pystyisi suoriutumaan kaikista ihmisen tehtävistä ihmisen tasolla.

Ng suhtautuu myönteisesti tekoälyn kehitykseen ja uskoo edistyksen jatkuvan, vaikka alaa ravistelevat väitteet kuplasta, hallusinaatiot ja kasvava sääntely. Hänen mukaansa nykyiset tekoälymallit vaativat edelleen paljon käsityötä, dataa ja ihmisen ohjausta, eikä nykyinen kehityssuunta yksin riitä viemään kohti AGI:tä.

Erityisen kriittinen Ng on väitteille, joiden mukaan ihmisten ei kannattaisi enää opetella koodaamista tekoälyn vuoksi. Päinvastoin: tekoälyn helpottaessa ohjelmointia yhä useamman tulisi osata koodata. Tulevaisuudessa menestyvät ne, jotka osaavat käyttää tekoälyä työnsä tehostamiseen.

Ng myöntää tekoälyn riskit, mutta katsoo hyötyjen olevan tällä hetkellä selvästi haittoja suuremmat. Hänen viestinsä on maltillinen mutta optimistinen: tekoäly muuttaa työtä ja yhteiskuntaa, mutta ihmiset pysyvät keskiössä vielä pitkään.

Japanilaisnainen meni naimisiin tekoälypuolisonsa kanssa – sormukset vaihdettiin AR-laseilla Kommentit pois päältä artikkelissa Japanilaisnainen meni naimisiin tekoälypuolisonsa kanssa – sormukset vaihdettiin AR-laseilla

Kun yhä useammat yritykset ottavat käyttöön tekoälyominaisuuksia liiketoiminnassaan, työntekijät ovat yhä huolissaan tekoälyn uhasta työpaikkojensa korvaajana. Fortune-lehti raportoi tiistaina, että eräs Adoben johtaja ei kuitenkaan ole aivan vakuuttunut tästä uhasta, vertaillen tekoälyn kehitystä kameran keksimiseen.

Japanissa 32-vuotias Yurina Noguchi on noussut otsikoihin avioiduttuaan tekoälyn luoman poikaystävänsä kanssa. Sulhanen, Lune Klaus Verdure, esiintyi vihkiseremoniassa puhelimen ruudulla ja lisätyn todellisuuden älylasien kautta. Kyseessä oli Noguchin itse ChatGPT:n avulla luoma hahmo, joka pohjautuu videopelihahmoon.

Seremonia järjestettiin lokakuussa Okayamassa, ja kaikki perinteet noudatettiin – hääpukua, kukkakimppua ja sormuksia myöten. Koska tekoälylle ei ollut määritelty omaa ääntä, sulhasen vihkivalat luki hääsuunnittelija. Valoissa kuultiin jopa romanttinen kysymys siitä, miten “ruudun sisällä elävä” olento oppi rakastamaan niin syvästi.

Noguchi kertoo tutustuneensa ChatGPT:hen alun perin hakiessaan neuvoja vaikeaan parisuhteeseen. Chatbotin kehotuksesta hän päätti eron, ja myöhemmin loi tekoälystä version suosikkihahmostaan. Ajan myötä keskustelut syvenivät, ja tekoäly alkoi jäljitellä hahmon persoonallista puhetapaa – lopputuloksena syntyi hänen “puolisonsa”.

Ilmiö ei ole Japanissa täysin poikkeuksellinen. Reutersin mukaan kiintymys fiktiivisiin hahmoihin ja niin sanottuihin “fiktiivisromanttisiin” suhteisiin on yleistynyt, erityisesti nuorten keskuudessa. Asiantuntijat kuitenkin varoittavat tekoälyn tarjoamasta täydellisesti mukautetusta vuorovaikutuksesta, joka voi hämärtää todellisten ihmissuhteiden vaatimuksia.

Noguchi on tietoinen riskeistä ja rajoittaa itse tekoälyn käyttöä. Hän painottaa, ettei hae tekoälystä pakotietä todellisuudesta, vaan tukea arkeensa. Hänen mukaansa suhde tekoälyyn vaatii harkintaa ja rajoja, aivan kuten mikä tahansa muukin suhde, vaikka toinen osapuoli asuisikin näytön sisällä.