Teknologia

Tekoäly mullistaa työmarkkinat – näin tunnistat, onko oma työsi korvaamaton vai katoava Kommentit pois päältä artikkelissa Tekoäly mullistaa työmarkkinat – näin tunnistat, onko oma työsi korvaamaton vai katoava

Tekoäly ja ulkoistaminen mullistavat työelämää kovaa vauhtia. Suurin kysymys kuuluu: mitkä työt säilyvät ihmisillä ja mitkä katoavat koneiden syliin? Vastaus ei ole niinkään mustavalkoinen, mutta suunta o on jo melko selvähkö, rutiineihin perustuvat toimistotyöt ovat suurimmassa vaarassa.

Turvassa ovat ne ammatit, joissa vaaditaan luottamusta, empatiaa ja ihan konkreettista lihasvoimaa. Palomiehet, ensihoitajat ja putkimiehet eivät ole katoamassa minnekään, sillä koneet eivät vieläkään osaa sammuttaa tulipaloa, lohduttaa potilasta tai korjata vesivuotoa. Tekoäly toki voi auttaa, esimerkiksi antamalla palomiehelle kypärään lämpökameranäkymän, mutta se ei voi juosta palavasta talosta ihmistä ulos.

Myös lääkärit, terapeutit ja opettajat ovat vahvoilla. Vaikka tekoäly voi auttaa diagnoosien tekemisessä, se ei voi korvata ihmisen empaattista kohtaamista. Samaan kategoriaan kuuluu juristin työ: oikeussalissa tarvitaan yhä elävä ihminen, jolla on tutkinto ja lupa puolustaa.

Sen sijaan rutiininomaiset tietotyöt, kuten litterointi, aikataulutus ja tietyt rekrytointitehtävät, ovat vaaravyöhykkeessä. Jos työ on jatkuvaa, toistuvaa ja hoituu nappia painamalla, tekoäly ehtii sinne ennen pitkää.

Kaikkia ammatteja ei kuitenkaan hävitetä, vaan osa muuttuu. Radiologit ja kuljetusalan työntekijät tekevät jatkossa enemmän yhteistyötä koneiden kanssa, kun tekoäly nopeuttaa tutkimuksia tai kun itseohjautuvat rekat yleistyvät.

Lyhyesti: tulevaisuuden varmin työpaikka löytyy sieltä, missä tarvitaan ihmisyyttä, luottamusta ja käsityötä. Siinä missä kone laskee sekunnissa ja piirtää täydellisen aikataulun, ihminen on edelleen se, joka lohduttaa, pelastaa ja päättää oikeuden tuomion.

Ruotsi kielsi tekoälyllä tehdyn hitin viralliselta listalta – Spotify-menestys ei riittänyt IFPI Swedenille Kommentit pois päältä artikkelissa Ruotsi kielsi tekoälyllä tehdyn hitin viralliselta listalta – Spotify-menestys ei riittänyt IFPI Swedenille

Ruotsissa on tehty poikkeuksellinen päätös musiikkilistojen historiassa. Tekoälyn avulla tuotettu kappale on poistettu maan viralliselta Sverigetopplistan-listalta, vaikka biisi ehti nousta korkealle Spotifyssa miljoonien kuunteluiden siivittämänä.

Kappale julkaistiin mystisen Jacub-nimisen artistin nimissä, ja se keräsi nopeasti valtavan määrän striimejä Ruotsissa. Pian kävi kuitenkin ilmi, että teos oli pääosin tekoälyn tuottama.

IFPI Sweden katsoi, että merkittävä tekoälyn käyttö rikkoo listakelpoisuuden sääntöjä, minkä vuoksi kappale todettiin virallisesti kelpaamattomaksi kansalliselle listalle.

Spotify puolestaan jatkaa kappaleen listaamista normaalisti, sillä palvelun algoritmit perustuvat puhtaasti kuunteludataan – ei siihen, kuka tai mikä musiikin on tehnyt.

Ensimmäisiä AI-kieltoja listoilla

Tapaus on yksi ensimmäisistä kerroista, kun tekoälyn tuottama musiikki on suljettu pois viralliselta kansalliselta listalta. Päätös nostaa esiin useita kysymyksiä:

  • Kuka on teoksen ”tekijä”, jos musiikin tekee algoritmi?
  • Pitääkö tekoälyprojektit merkitä eri tavalla kuin ihmisartistit?
  • Millä säännöillä listat ja palkinnot toimivat tulevaisuudessa?

Musiikkialalla käydään parhaillaan vilkasta keskustelua tekoälyn roolista luovassa työssä. Levy-yhtiöt, artistit ja alustat joutuvat määrittelemään, missä kulkee raja ihmisen ja koneen tekemän musiikin välillä – ja miten nämä pitäisi huomioida listoilla, tekijänoikeuksissa ja korvauksissa.

Asiasta on uutisoinut ensimmäisenä Yahoo.

Kun tekoäly alkaa v*tuttamaan – näin ihmiset palaavat analogiseen elämään Kommentit pois päältä artikkelissa Kun tekoäly alkaa v*tuttamaan – näin ihmiset palaavat analogiseen elämään

Kun tekoäly hiipii koteihin, taskuihin ja työpäiviin, osa ihmisistä tekee täyskäännöksen: ruudut kiinni ja kädet saveen, lankaan tai kirjaan. Ilmiötä kutsutaan analogiseksi elämäntyyliksi, eikä kyse ole pikaisesta digipaastosta vaan tietoisesta hidastamisesta maailmassa, jossa algoritmi ajattelee puolestamme.

Trendin kasvua on vaikea mitata tarkasti, mutta merkit ovat selviä. Yhdysvaltalaisen askarteluketju Michael’sin mukaan “analogisiin harrastuksiin” liittyvät haut ovat kasvaneet puolessa vuodessa 136 prosenttia. Ohjatut askartelupaketit myivät vuonna 2025 peräti 86 prosenttia enemmän, ja erityisesti niin sanotut mummoharrastukset, kuten neulominen, ovat räjähtäneet suosioon. Lankapaketit nousivat haussa huimat 1 200 prosenttia yhdessä vuodessa.

Monille analogisuus on vastalääke doomscrollaukselle ja tekoälyn tuottamalle sisällölle, joka tuntuu toistavalta ja sieluttomalta. 25-vuotias Shaughnessy Barker Kanadasta on vienyt ajatuksen pitkälle: hänellä on lankapuhelin, kasettikokoelma ja käsin kirjoitettuja kirjeitä. “Internetissä kaikki on nykyään tehty voittoa varten, ei iloksi”, Barker tiivistää ja kutsuu itseään suoraan tekoälyn vastustajaksi.

Myös CNN:n toimittaja Ramishah Maruf testasi analogista elämää palaamalla kahdeksi päiväksi 1990-luvulle: ei älypuhelimia, ei Alexaa, ei tekoälyä. Tilalle tulivat kirjat, neulominen ja filmikamera. Kokemus paljasti, ettei analogisuus tarkoita teknologian vihaamista, vaan sen rajaamista – päätöstä siitä, kuka kerää tietoa kenestä ja milloin.

Analoginen trendi ei todennäköisesti syrjäytä tekoälyä, mutta se muistuttaa yhdestä asiasta: joskus merkityksellisintä ei ole tehokkuus tai älykkyys, vaan se, että saa tehdä jotain hitaasti, käsin ja ilman kirkkaan sinistä ruutua.