Tekoäly ja ulkoistaminen mullistavat työelämää kovaa vauhtia. Suurin kysymys kuuluu: mitkä työt säilyvät ihmisillä ja mitkä katoavat koneiden syliin? Vastaus ei ole niinkään mustavalkoinen, mutta suunta o on jo melko selvähkö, rutiineihin perustuvat toimistotyöt ovat suurimmassa vaarassa.
Turvassa ovat ne ammatit, joissa vaaditaan luottamusta, empatiaa ja ihan konkreettista lihasvoimaa. Palomiehet, ensihoitajat ja putkimiehet eivät ole katoamassa minnekään, sillä koneet eivät vieläkään osaa sammuttaa tulipaloa, lohduttaa potilasta tai korjata vesivuotoa. Tekoäly toki voi auttaa, esimerkiksi antamalla palomiehelle kypärään lämpökameranäkymän, mutta se ei voi juosta palavasta talosta ihmistä ulos.
Myös lääkärit, terapeutit ja opettajat ovat vahvoilla. Vaikka tekoäly voi auttaa diagnoosien tekemisessä, se ei voi korvata ihmisen empaattista kohtaamista. Samaan kategoriaan kuuluu juristin työ: oikeussalissa tarvitaan yhä elävä ihminen, jolla on tutkinto ja lupa puolustaa.
Sen sijaan rutiininomaiset tietotyöt, kuten litterointi, aikataulutus ja tietyt rekrytointitehtävät, ovat vaaravyöhykkeessä. Jos työ on jatkuvaa, toistuvaa ja hoituu nappia painamalla, tekoäly ehtii sinne ennen pitkää.
Kaikkia ammatteja ei kuitenkaan hävitetä, vaan osa muuttuu. Radiologit ja kuljetusalan työntekijät tekevät jatkossa enemmän yhteistyötä koneiden kanssa, kun tekoäly nopeuttaa tutkimuksia tai kun itseohjautuvat rekat yleistyvät.
Lyhyesti: tulevaisuuden varmin työpaikka löytyy sieltä, missä tarvitaan ihmisyyttä, luottamusta ja käsityötä. Siinä missä kone laskee sekunnissa ja piirtää täydellisen aikataulun, ihminen on edelleen se, joka lohduttaa, pelastaa ja päättää oikeuden tuomion.
