Teknologia

Tekoälykin voi “nähdä” optisia illuusioita ja paljastaa aivoistamme yllättäviä asioita Kommentit pois päältä artikkelissa Tekoälykin voi “nähdä” optisia illuusioita ja paljastaa aivoistamme yllättäviä asioita

Ihmiset eivät aina näe maailmaa sellaisena kuin se on. Kuun koko näyttää suuremmalta horisontissa kuin korkealla taivaalla, vaikka etäisyys pysyy samana. Nyt tutkijat ovat huomanneet, että jotkut tekoälyt voivat erehtyä samoista optisista illuusioista kuin mekin. Tämä antaa uuden näkökulman siihen, miten aivomme käsittelevät näköhavaintoja.

Japanilaiset tutkijat testasivat PredNet-nimistä syväverkkoa illuusioilla, kuten pyörivillä “käärmeillä”, jotka näyttävät liikkuvan, vaikka kuva on täysin staattinen. Yllättäen tekoäly erehtyi samoista kohdista kuin ihmiset, tukien teoriaa siitä, että aivomme ennakoivat liikettä ennen kuin näemme sen. Erotkin löytyivät: kun ihmiset keskittyvät yhteen kohtaan, muu liike näyttää pysähtyvän, mutta PredNet näkee kaiken liikkuvana kerralla.

Toisaalla australialaiset tutkijat yhdistivät kvanttifysiikkaa tekoälyyn mallintaakseen, miten ihminen voi nähdä esimerkiksi Rubin-vaasin joko maljakoksi tai kahdeksi profiiliksi. Tekoäly vaihteli tulkintojen välillä aivan kuten ihmiset, mikä antaa viitteitä siitä, miten aivomme tekevät päätöksiä epävarmoissa tilanteissa.

Tutkimus ei tarkoita, että aivomme olisivat kvanttisia, vaan että tietyt päätöksentekoprosessit voidaan ymmärtää paremmin kvanttimekaniikan avulla. Lisäksi ilmiöstä voi olla apua, kun suunnitellaan, miten avaruusmatkailijat näkevät maailman painottomuudessa. Näyttäisi siltä, että näkökokemuksemme muuttuu, kun silmämme eivät voi arvioida etäisyyksiä maan vetovoiman mukaan.

Vaikka tekoäly ei vieläkään näe maailmaa aivan kuin me, sen avulla voimme ymmärtää, miksi aivomme tekevät oikoteitä ja miksi joskus “näemme harhoja”. Se on kuin katselisimme omaa näköjärjestelmäämme peilistä ja tekoäly on peili, joka ei valita.

Kun tekoäly alkaa v*tuttamaan – näin ihmiset palaavat analogiseen elämään Kommentit pois päältä artikkelissa Kun tekoäly alkaa v*tuttamaan – näin ihmiset palaavat analogiseen elämään

Kun tekoäly hiipii koteihin, taskuihin ja työpäiviin, osa ihmisistä tekee täyskäännöksen: ruudut kiinni ja kädet saveen, lankaan tai kirjaan. Ilmiötä kutsutaan analogiseksi elämäntyyliksi, eikä kyse ole pikaisesta digipaastosta vaan tietoisesta hidastamisesta maailmassa, jossa algoritmi ajattelee puolestamme.

Trendin kasvua on vaikea mitata tarkasti, mutta merkit ovat selviä. Yhdysvaltalaisen askarteluketju Michael’sin mukaan “analogisiin harrastuksiin” liittyvät haut ovat kasvaneet puolessa vuodessa 136 prosenttia. Ohjatut askartelupaketit myivät vuonna 2025 peräti 86 prosenttia enemmän, ja erityisesti niin sanotut mummoharrastukset, kuten neulominen, ovat räjähtäneet suosioon. Lankapaketit nousivat haussa huimat 1 200 prosenttia yhdessä vuodessa.

Monille analogisuus on vastalääke doomscrollaukselle ja tekoälyn tuottamalle sisällölle, joka tuntuu toistavalta ja sieluttomalta. 25-vuotias Shaughnessy Barker Kanadasta on vienyt ajatuksen pitkälle: hänellä on lankapuhelin, kasettikokoelma ja käsin kirjoitettuja kirjeitä. “Internetissä kaikki on nykyään tehty voittoa varten, ei iloksi”, Barker tiivistää ja kutsuu itseään suoraan tekoälyn vastustajaksi.

Myös CNN:n toimittaja Ramishah Maruf testasi analogista elämää palaamalla kahdeksi päiväksi 1990-luvulle: ei älypuhelimia, ei Alexaa, ei tekoälyä. Tilalle tulivat kirjat, neulominen ja filmikamera. Kokemus paljasti, ettei analogisuus tarkoita teknologian vihaamista, vaan sen rajaamista – päätöstä siitä, kuka kerää tietoa kenestä ja milloin.

Analoginen trendi ei todennäköisesti syrjäytä tekoälyä, mutta se muistuttaa yhdestä asiasta: joskus merkityksellisintä ei ole tehokkuus tai älykkyys, vaan se, että saa tehdä jotain hitaasti, käsin ja ilman kirkkaan sinistä ruutua.

Microsoftin tekoälykiihdytys voi tarkoittaa uusia potkuja Xboxille Kommentit pois päältä artikkelissa Microsoftin tekoälykiihdytys voi tarkoittaa uusia potkuja Xboxille

Tekoäly oli vuoden 2025 muotisana, eikä sen ote näytä hellittävän vuonna 2026. Microsoft, yksi teknologian suurimmista puolestapuhujista ja Xboxin omistaja, on panostanut tekoälyyn valtavia summia ja samalla työntekijöiden hermot ovat alkaneet kiristyä. Uusien raporttien mukaan yhtiö saattaa olla jälleen valmistelemassa mittavia irtisanomisia, jotka voivat osua myös Xboxin suuntaan.

Microsoft on viime vuosina karsinut väkeä tasaiseen tahtiin. Vuonna 2023 lähti 10 000 työntekijää, Activision Blizzard -kaupan jälkeen alkuvuodesta 2024 vielä noin 1 900 pelialan työntekijää, ja vuonna 2025 peräti 15 000 työpaikkaa katosi, kun rahaa siirrettiin yhä voimakkaammin tekoälyhankkeisiin. Nyt sijoitussivusto TipRanks arvioi, että tammikuussa 2026 Microsoft saattaa irtisanoa vielä 11 000–22 000 työntekijää lisää.

Analyytikoiden mukaan Microsoft ohjaa varoja pois palkkakuluista ja kohti pitkäaikaisia teknologiasijoituksia. Suurimmassa vaarassa ovat keskijohto ja vanhemmat tuote- ja kehitystiimit, kun taas tekoälytutkimukseen ja pilvipalveluihin liittyviä rooleja pidetään toistaiseksi turvassa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että AI on yhtiön silmäterä ja kaikki muu on enemmän tai vähemmän neuvoteltavissa.

Virallista vahvistusta uusista irtisanomisista ei vielä ole, ja on mahdollista, että puheet ovat osin spekulaatiota. Toisaalta Microsoft on irtisanonut väkeä kahtena edellisenäkin tammikuuna, joten ajankohta herättää huomiota. Jos historia toistaa itseään, Xboxin työntekijöillä voi olla edessään alkuvuosi, joka tuntuu vähemmän Game Passilta ja enemmän selviytymispeliltä.