Tekoälykin voi “nähdä” optisia illuusioita ja paljastaa aivoistamme yllättäviä asioita Kommentit pois päältä artikkelissa Tekoälykin voi “nähdä” optisia illuusioita ja paljastaa aivoistamme yllättäviä asioita

Ihmiset eivät aina näe maailmaa sellaisena kuin se on. Kuun koko näyttää suuremmalta horisontissa kuin korkealla taivaalla, vaikka etäisyys pysyy samana. Nyt tutkijat ovat huomanneet, että jotkut tekoälyt voivat erehtyä samoista optisista illuusioista kuin mekin. Tämä antaa uuden näkökulman siihen, miten aivomme käsittelevät näköhavaintoja.

Japanilaiset tutkijat testasivat -nimistä syväverkkoa illuusioilla, kuten pyörivillä “käärmeillä”, jotka näyttävät liikkuvan, vaikka kuva on täysin staattinen. Yllättäen erehtyi samoista kohdista kuin ihmiset, tukien teoriaa siitä, että aivomme ennakoivat liikettä ennen kuin näemme sen. Erotkin löytyivät: kun ihmiset keskittyvät yhteen kohtaan, muu liike näyttää pysähtyvän, mutta PredNet näkee kaiken liikkuvana kerralla.

Toisaalla australialaiset tutkijat yhdistivät kvanttifysiikkaa tekoälyyn mallintaakseen, miten ihminen voi nähdä esimerkiksi Rubin-vaasin joko maljakoksi tai kahdeksi profiiliksi. Tekoäly vaihteli tulkintojen välillä aivan kuten ihmiset, mikä antaa viitteitä siitä, miten aivomme tekevät päätöksiä epävarmoissa tilanteissa.

Tutkimus ei tarkoita, että aivomme olisivat kvanttisia, vaan että tietyt päätöksentekoprosessit voidaan ymmärtää paremmin kvanttimekaniikan avulla. Lisäksi ilmiöstä voi olla apua, kun suunnitellaan, miten avaruusmatkailijat näkevät maailman painottomuudessa. Näyttäisi siltä, että näkökokemuksemme muuttuu, kun silmämme eivät voi arvioida etäisyyksiä maan vetovoiman mukaan.

Vaikka tekoäly ei vieläkään näe maailmaa aivan kuin me, sen avulla voimme ymmärtää, miksi aivomme tekevät oikoteitä ja miksi joskus “näemme harhoja”. Se on kuin katselisimme omaa näköjärjestelmäämme peilistä ja tekoäly on peili, joka ei valita.

Hakkeroitu PlayStation 5 pyörittää nyt tekoälymalleja – parhaimmillaan yli 100 tokenia sekunnissa Kommentit pois päältä artikkelissa Hakkeroitu PlayStation 5 pyörittää nyt tekoälymalleja – parhaimmillaan yli 100 tokenia sekunnissa

-konsolista on onnistuttu tekemään paikallinen tekoälypalvelin. PS5LM-projektin muokattu versio pystyy hyödyntämään hakkeroidun konsolin grafiikkapiiriä ja aiempaa suurempaa osaa sen muistista, minkä ansiosta tekoälymallit toimivat huomattavasti aiempaa nopeammin.

Tom’s Hardwaren mukaan kehittäjä sai Llama 3.2 3B -kielimallin tuottamaan jopa 124 tokenia sekunnissa. Token tarkoittaa kielimallin käsittelemää tekstin osaa, joten lukema kertoo siitä, kuinka nopeasti pystyy muodostamaan vastauksiaan.

Grafiikkapiiri toi merkittävän nopeusparannuksen

PS5LM perustuu avoimen lähdekoodin llama.cpp-ohjelmistoon. Projektin ensimmäinen versio käytti lähinnä konsolin suoritinta, mikä rajoitti tekoälymallien käytettävissä olevan muistin noin kuuteen gigatavuun.

Uudessa toteutuksessa käytetään PS5_Vulkan-projektin kautta konsolin AMD-grafiikkapiiriä. Samalla tekoälymallien käyttöön saatiin noin 11,4 gigatavua muistia. Tämä mahdollistaa myös aiempaa suurempien kielimallien suorittamisen.

Kehittäjän ilmoittamissa testeissä Gemma 4 E4B saavutti noin 61 tokenia sekunnissa ja suurempi Qwen3.8-27B noin 20 tokenia sekunnissa. Tulokset havainnollistavat, kuinka mallin koko vaikuttaa suorituskykyyn: yli sadan tokenin nopeus saavutettiin pienemmällä mallilla, ei 27 miljardin parametrin mallilla.

Konsoli toimii myös kotiverkon tekoälypalvelimena

PS5LM:n käyttöliittymästä voi seurata esimerkiksi suorittimen ja grafiikkapiirin kuormitusta, lämpötiloja sekä muistinkäyttöä. Ohjelmisto tukee myös selaimella käytettävää keskustelunäkymää, joten konsolilla toimivaa kielimallia voi käyttää muilta saman kotiverkon laitteilta.

Ratkaisu toimii paikallisesti ilman pilvipalvelua, mutta vaatii muokatun eli niin sanotusti jailbreakatun PlayStation 5:n. Kyse ei siis ole Sonyn virallisesta ominaisuudesta, eikä tavallinen päivitetty pysty käyttämään sitä suoraan.

Projektin lähdekoodi ja tarkemmat tekniset tiedot ovat saatavilla GitHubissa. Vaikka kokeilu osoittaa pelikonsolin potentiaalin muuhunkin kuin pelaamiseen, suurten kielimallien suorittamista rajoittavat edelleen konsolin muisti ja laskentateho.

Lähteet: Tom’s Hardware

Claude alkoi estää pelien kopiointia – rajoitukset haittaavat myös tavallista pelikehitystä Kommentit pois päältä artikkelissa Claude alkoi estää pelien kopiointia – rajoitukset haittaavat myös tavallista pelikehitystä

Anthropicin – on alkanut kieltäytyä joidenkin olemassa olevien videopelien uudelleenluontiin liittyvien pyyntöjen toteuttamisesta. Tom’s Hardwaren mukaan käyttäjät ovat raportoineet samalla myös ongelmista tavallisissa pelinkehitystehtävissä ja ohjelmistojen takaisinmallinnuksessa.

Claude Codeen ja Opus 5.5 -malliin lisätty ohje pyrkii estämään yksittäisen olemassa olevan pelin jäljittelyn, vaikka kopio julkaistaisiin toisella nimellä. Ohjeen tarkoituksena ei ole kieltää alkuperäisten pelien tai samaan lajityyppiin kuuluvien uusien pelien kehittämistä.

Myös omien pelien kehittäjät kertovat ongelmista

Tom’s Hardware kertoo Claude Coden GitHubiin ilmestyneistä ilmoituksista, joissa tekoäly on keskeyttänyt kehitystyön tai kieltäytynyt auttamasta pelimekaniikan toteutuksessa. Käyttäjien mukaan ongelmia on ilmennyt myös esimerkiksi omien pelien huijauksenestojärjestelmien kehittämisessä ja tietoturvatarkastuksissa.

Erillisten käyttäjäraporttien mukaan Claude on kieltäytynyt myös joistakin yleisistä takaisinmallinnustehtävistä. Ilmoitukset eivät kuitenkaan osoita, että kaikki tällainen työ olisi estetty, eikä ole varmistettu, johtuvatko peli- ja tietoturvatehtävien rajoitukset samasta muutoksesta.

Anthropic vahvisti pelien kopiointia koskevan ohjeen

PC Gamerin mukaan Anthropicin tekniseen henkilöstöön kuuluva Addy Osmani vahvisti, että Claude Codeen lisättiin Opus 5.5 -mallia koskeva ohje, jonka tarkoitus on ohjata tekoälyä pois toisten kehittäjien tiettyjen pelien kopioinnista. Osmani korosti, että alkuperäisten pelien ja käyttäjän omiin suunnitelmiin perustuvien projektien pitäisi edelleen toimia.

Osmani kehotti kehittäjiä ilmoittamaan tapauksista, joissa Claude torjuu käyttäjän omaan peliin liittyvän tehtävän. Tämä viittaa siihen, että aikoo vielä säätää rajoituksen toimintaa palautteen perusteella.

Taustalla on pelialalla kasvanut huoli tekoälyn avulla nopeasti tuotetuista pelikopioista. Rajoitusten käytännön vaikutukset ovat kuitenkin herättäneet kysymyksiä siitä, miten järjestelmä erottaa luvattoman kopioinnin laillisesta ohjelmistokehityksestä.

Lähteet: Tom’s Hardware