Tekoälyn kanssa käytyjä yksityisiä keskusteluja päätyi Googleen – mukana CV:itä, työprojekteja ja henkilökohtaisia tietoja Kommentit pois päältä artikkelissa Tekoälyn kanssa käytyjä yksityisiä keskusteluja päätyi Googleen – mukana CV:itä, työprojekteja ja henkilökohtaisia tietoja

Sadat Anthropicin Claude-tekoälypalvelun käyttäjien keskustelut ovat olleet julkisesti löydettävissä hakukoneiden kautta. BBC:n mukaan osa keskusteluista sisälsi henkilötietoja, työprojekteihin liittyviä luottamuksellisia tietoja sekä muita arkaluonteisia sisältöjä.

Keskustelut löytyivät esimerkiksi Googlesta tekemällä Claude-sivustoon kohdistetun haun. Vaikka hakutulokset on sittemmin poistettu, monet niistä ehtivät levitä verkossa ennen kuin Anthropic esti niiden indeksoinnin.

Jakolinkki saattoi päätyä myös hakukoneisiin

Tapauksen taustalla ei ollut tietomurto, vaan Clauden Share-ominaisuus. Kun käyttäjä jakoi keskustelun linkin avulla, keskustelu muuttui julkisesti saavutettavaksi.

Anthropic huomauttaa, että käyttäjät päättävät itse keskustelujen jakamisesta, eikä linkkejä voi arvata sattumalta. Yhtiön mukaan julkisesti jaettu sisältö voidaan kuitenkin indeksoida hakukoneisiin samalla tavoin kuin mikä tahansa muukin verkkosivu.

Ongelmana on, ettei jakotoiminto kerro käyttäjälle selkeästi, että keskustelu voi päätyä myös Googlen hakutuloksiin eikä pelkästään henkilöille, joille linkki lähetetään.

Keskusteluissa näkyi henkilötietoja ja yrityssalaisuuksia

Reddit-käyttäjät löysivät hakukoneista yli 200 Claude-keskustelua. Mukana oli muun muassa:

  • ansioluetteloita nimi- ja yhteystietoineen
  • yritysten sisäisiä pilvipalveluprojekteja
  • terveydenhuoltoon liittyvää tutkimusmateriaalia
  • yksityisiä keskusteluja
  • erilaisia henkilökohtaisia kysymyksiä ja kokeiluja tekoälyn kanssa.

Yhdessä keskustelussa käyttäjä pyysi Claudea kirjoittamaan julkaisemattoman blogitekstin yrityksen pilviturvallisuushankkeesta. Toisessa käyttäjä kysyi, kuinka voisi kirjaimellisesti muuttua yhdeksänhäntäiseksi ketuksi.

Vastaavia tapauksia on nähty aiemminkin

Claude ei ole ensimmäinen tekoälypalvelu, jonka käyttäjien keskusteluja on päätynyt hakukoneisiin. Viime vuonna vastaava ongelma havaittiin myös ChatGPT:ssä, minkä jälkeen OpenAI muutti tapaa, jolla jaettuja keskusteluja voitiin löytää verkosta.

Myös xAI:n Grok-chatbotin keskusteluja päätyi viime vuonna julkisesti haettaviksi.

Googlen mukaan hakukone ei päätä, mitä sisältöä indeksoidaan, vaan verkkosivustojen omistajat voivat itse estää sivujen näkymisen hakutuloksissa. Anthropic onkin sittemmin estänyt Claude-keskustelujen indeksoinnin hakukoneisiin.

Tapauksen myötä muistutus on jälleen ajankohtainen: tekoälypalveluihin ei kannata syöttää arkaluonteisia henkilötietoja tai luottamuksellista yritysmateriaalia, vaikka keskustelu tuntuisi yksityiseltä.

Entinen OpenAI-johtaja keräsi 215 miljoonaa dollaria lääkeaineiden kehityksen automatisointiin Kommentit pois päältä artikkelissa Entinen OpenAI-johtaja keräsi 215 miljoonaa dollaria lääkeaineiden kehityksen automatisointiin

OpenAI entinen tiedejohtaja Kevin Weil on perustanut Warp Sciences -startupin, joka pyrkii automatisoimaan lääkeaineiden kehitykseen liittyvää laboratoriotyötä robottien avulla. Yhtiö keräsi 215 miljoonan dollarin rahoituksen 865 miljoonan dollarin arvostuksella, Weil kertoi X-palvelussa.

Rahoituskierrosta johti Lightspeed. Mukana olivat myös IVP, Mayfield, Lux Capital, Premji Invest ja Menlo Ventures.

Warp Sciencesin tavoitteena on antaa robottien valmistaa ja testata tutkijoiden tunnistamia lupaavia yhdisteitä. Bioteknologiayhtiöt ovat ulkoistaneet tällaista työlästä kemiallista työtä muun muassa kiinalaisille sopimusvalmistajille. Weil haluaa tuoda työtä takaisin Yhdysvaltoihin ja vähentää lääkeaineiden kehityksen riippuvuutta geopoliittisesti haavoittuvista toimitusketjuista.

Yhtiön kemistit opettavat robotteja suorittamaan laboratoriotehtäviä kameroiden ja sensorihanskojen avulla. Tavoitteena on automatisoida kokeellista laboratoriotyötä niin, että robotit voivat työskennellä ympäri vuorokauden ja nopeuttaa uusien lääkeaineiden löytämistä.

ChatGPT saa EU näkymättömän vesileiman – Suomi kuuluu uuden ominaisuuden piiriin Kommentit pois päältä artikkelissa ChatGPT saa EU näkymättömän vesileiman – Suomi kuuluu uuden ominaisuuden piiriin

OpenAI alkaa merkitä ChatGPT ja Codexin tuottamaa tekstiä näkymättömällä vesileimalla EU. Tavoitteena on helpottaa tekoälyllä tuotetun sisällön tunnistamista, mutta järjestelmä ei ole aukoton.

Malay Mailin mukaan ominaisuus otetaan tulevien viikkojen aikana käyttöön EU käyttäjille, joilla on siihen oikeus. Se koskee kaikkia tilaustasoja, mutta tekstien vesileimausta ei tuoda oletuksena käyttöön maailmanlaajuisesti.

Vesileima ei ole näkyvä merkki tekstissä, vaan se perustuu mallin sanavalintoihin muodostuvaan tilastolliseen kuvioon. Erillinen tunnistin voi havaita kuvion myöhemmin. OpenAI mukaan vesileima ei tunnista yksittäistä käyttäjää eikä vaikuta merkittävästi mallien suorituskykyyn.

Järjestelmässä on kuitenkin heikkoutensa. OpenAI testeissä jo kymmenen prosentin korvaaminen synonyymeillä pudotti tunnistustarkkuuden noin 92 prosentista 66 prosenttiin. Lyhyitä tekstejä, matemaattisia vastauksia ja käännöksiä on myös vaikeampi tunnistaa.

Toistaiseksi tunnistustyökalu annetaan vain hyväksytyille tutkijoille ja asiantuntijaorganisaatioille. Opiskelijat ja opettajat eivät siis pääse itse tarkistamaan tekstejä työkalulla.

Vesileiman puuttuminen ei myöskään todista, että tekstin olisi kirjoittanut ihminen. OpenAI korostaa, ettei tunnistin pysty yksin kertomaan, kuinka paljon ihminen on osallistunut sisällön tekemiseen.

EU ulkopuolella ominaisuus ei tule oletuksena käyttöön, mutta kehittäjät voivat ottaa sen käyttöön valituissa malleissa OpenAI rajapinnan kautta.