Teknologia

Tekoälyskandaali ravistelee Saksan mediaa – kuka lopulta vastaa koneen kirjoittamista sanoista? Kommentit pois päältä artikkelissa Tekoälyskandaali ravistelee Saksan mediaa – kuka lopulta vastaa koneen kirjoittamista sanoista?

Tekoälyn käyttö mediassa on noussut Saksassa kuumaksi puheenaiheeksi, kun tekoälyyn liittyvät epäilyt ja virheet ovat herättäneet keskustelua siitä, missä menee ihmisen ja koneen vastuun raja. Kysymys kuuluu: jos kirjoittaa, kuka kantaa vastuun, kun teksti menee pieleen?

Kohun keskellä on ollut Tagesspielel -lehden entinen kustantaja ja päätoimittaja Stephan-Andreas Casdorff, jonka on väitetty käyttäneen tekoälyä puheiden ja kirjoitusten valmistelussa. Saksalaisissa lehdissä tekoälyä käytetään työkaluna, mutta tapaus on herättänyt keskustelua siitä, pitäisikö tekoälyn käytöstä kertoa avoimemmin esimerkiksi politiikassa ja mediassa.

Kuva: Die Zeit

Samaan aikaan Saksassa on käyty laajempaa keskustelua tekoälyn tuottaman sisällön vastuusta. Müncheniläinen oikeusistuin katsoi kesäkuussa, että Google voidaan pitää vastuussa tekoälyn tuottamista virheellisistä vastauksista, koska tekoälyn muodostama yhteenveto ei ole vain lista hakutuloksia vaan uuden sisällön tuottamista.

Tekoäly lupaa nopeuttaa uutistyötä, tekstien tekemistä ja tiedon käsittelyä, mutta samalla se tuo mukanaan uudenlaisia ongelmia. Kone voi kirjoittaa vakuuttavasti myös silloin, kun se on väärässä – vähän kuin itsevarma harjoittelija, joka palauttaa työnsä nopeasti mutta unohti tarkistaa faktat.

Saksassa käytävä keskustelu voi vaikuttaa laajemminkin siihen, miten uutistoimitukset, yritykset ja julkiset toimijat käyttävät tekoälyä tulevaisuudessa. Ehkä tulevaisuuden tärkein kysymys ei olekaan, osaako tekoäly kirjoittaa – vaan kuka allekirjoittaa lopputuloksen.

OpenAI-pomo Sam Altman kritisoi tekoälyn pyörittämistä omalla tietokoneella – RAM-muisti tehokkaampaan käyttöön pilvessä Kommentit pois päältä artikkelissa OpenAI-pomo Sam Altman kritisoi tekoälyn pyörittämistä omalla tietokoneella – RAM-muisti tehokkaampaan käyttöön pilvessä

:n toimitusjohtaja Sam Altman on herättänyt keskustelua näkemyksellään tietokoneiden keskusmuistin käytöstä. Altmanin mukaan rajallisen DRAM-muistin hajauttaminen yksittäisiin tietokoneisiin ei ole tekoälylaskennan kannalta erityisen tehokasta, jos muistia hyödynnetään vain pienen osan ajasta.

Altman käsitteli aihetta John Collisonin juontamassa Cheeky Pint -podcastissa. Keskustelun taustalla ovat muistipiirien korkeat hinnat sekä tekoälypalvelinkeskusten kasvava laitteistokysyntä.

Altman puolustaa pilvipalveluiden tehokkuutta

Haastattelussa Altman otti esimerkiksi paikallisesti ajettavat tekoälymallit. Hänen mukaansa osa käyttäjistä uskoo, että avoimesti saatavilla olevat mallit vähentävät palvelinkeskusten tarvetta, koska niitä voi käyttää omalla tietokoneella.

Altman piti ongelmallisena tilannetta, jossa maailman rajallista DRAM-muistia on runsaasti henkilökohtaisissa tietokoneissa mutta sitä käytetään hänen arvionsa mukaan vain noin viisi prosenttia ajasta. Hänen mielestään niukassa markkinatilanteessa muistin käyttöaste kannattaa maksimoida pilvipalveluissa.

Viiden prosentin luku on Altmanin haastattelussa esittämä arvio, ei tässä yhteydessä riippumattomasti vahvistettu mittaustulos. Kommentti koski ennen kaikkea tekoälymallien paikallista suorittamista, ei väitettä siitä, että pelitietokoneiden RAM-muisti olisi tarpeeton.

Paikallisella tekoälyllä on myös etunsa

Paikallisesti toimivat tekoälymallit voivat tarjota käyttäjälle enemmän hallintaa omiin tietoihin, toimia ilman jatkuvaa verkkoyhteyttä ja vähentää riippuvuutta pilvipalveluiden käyttörajoituksista. Tietokoneen keskusmuistia käytetään myös pelaamiseen, käyttöjärjestelmään ja muihin ohjelmiin, joten tekoälyn käyttöaste ei yksin kuvaa koko muistin hyötyä.

Muistipiirien kysynnästä on tullut merkittävä kysymys myös PC-pelaajille, sillä palvelinkeskusten investoinnit kilpailevat osin samoista tuotantoresursseista kuluttajalaitteiden kanssa. Altmanin kommentit nostavatkin esiin laajemman kysymyksen siitä, missä tekoälylaskenta kannattaa tulevaisuudessa tehdä: käyttäjän omalla laitteella vai pilvessä.

Lähteet: IGN Nordic

Microsoft tarjoaa lähtöpakettia 60 000 työntekijälle – myös Xbox ja Windows mukana Kommentit pois päältä artikkelissa Microsoft tarjoaa lähtöpakettia 60 000 työntekijälle – myös Xbox ja Windows mukana

Microsoft

tarjoaa vapaaehtoista lähtöpakettia noin 60 000 työntekijälleen eli yli neljännekselle henkilöstöstään. Tarjouksen piirissä on väkeä muun muassa Xboxin, Windowsin ja Copilotin parissa työskentelevistä yksiköistä. Sen sijaan esimerkiksi datakeskuksiin, kyberturvallisuuteen ja kvanttilaskentaan liittyviä tehtäviä on rajattu ohjelman ulkopuolelle.

Semaforin mukaan jako antaa viitteitä siitä, millaisia osaamisalueita Microsoft pitää erityisen tärkeinä tulevaisuudelleen. Vapaaehtoista lähtöä tarjotaan myös taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon työntekijöille. Myynti- ja markkinointitehtävät eivät kuulu ohjelmaan. Rajaukset eivät kuitenkaan tarkoita, että Microsoft olisi luopumassa Xboxista, Windowsista tai Copilotista.

Microsoftin henkilöstöjohtaja Amy Colemanin mukaan järjestely antaa lähtöä harkitseville työntekijöille mahdollisuuden siirtyä eteenpäin taloudellisen tuen ja urasuunnittelun avulla. Ohjelma koskee valittuja tiimejä Yhdysvalloissa, Kanadassa, Isossa-Britanniassa ja Intiassa. Noin 60 000 on tarjoukseen oikeutettujen määrä, ei ennuste lähtevien työntekijöiden lukumäärästä.

Taustalla ovat Microsoftin mittavat tekoälyinvestoinnit ja pyrkimys hallita kustannuksia. Yhtiö on ennakoinut vuoden 2026 pääomainvestointiensa nousevan 175 miljardiin dollariin, ja huomattava osa panostuksista liittyy tekoälyinfrastruktuuriin. Samalla Microsoft on jo vähentänyt henkilöstöään: heinäkuussa se ilmoitti noin 4 800 työpaikan leikkauksista, jotka koskivat myös -liiketoimintaa.

Vapaaehtoinen lähtöpaketti ei ole sama asia kuin irtisanominen, eikä ohjelman piiriin kuuluminen yksin kerro yksittäisen työntekijän tehtävän katoamisesta. Se kuitenkin nostaa esiin kysymyksen siitä, miten Microsoft tasapainottaa perinteisiä ohjelmisto- ja peliliiketoimintojaan tekoälyn vaatiman infrastruktuurin kanssa.

Lähteet: Semafor