Tekoälyyn vedoten irtisanotaan nyt vauhdilla – asiantuntijat varoittavat vaarallisesta kierteestä Kommentit pois päältä artikkelissa Tekoälyyn vedoten irtisanotaan nyt vauhdilla – asiantuntijat varoittavat vaarallisesta kierteestä

on muuttunut teknologiayhtiöiden suosikkiselitykseksi irtisanomisille, mutta kaikki eivät usko sen olevan koko totuus. TechCrunchin mukaan yhä useampi yritys perustelee henkilöstövähennyksiä tekoälyllä, vaikka monissa tapauksissa taustalla voivat olla myös perinteiset syyt, kuten kustannussäästöt, organisaatiomuutokset ja heikentynyt markkinatilanne.

Huolta herättää erityisesti ilmiö, jossa yritykset alkavat irtisanoa työntekijöitä siksi, että kilpailijatkin tekevät niin. Google DeepMindin ekonomisti Alex Imas varoittaa mahdollisesta ”laumavaikutuksesta”, jossa tekoälyyn liittyvä pelko ja kiire saada aikaan säästöjä voivat johtaa tarpeettomiin irtisanomisiin. Lopputuloksena yritykset saattavat jopa heikentää omaa suorituskykyään.

Luvut kertovat, että ilmiö on todellinen. Yhdysvaltain teknologia-ala ilmoitti toukokuussa yli 38 000 työpaikan vähennyksestä, ja tekoäly oli kolmatta kuukautta peräkkäin yleisimmin mainittu syy irtisanomisille. Vuoden aikana teknologiasektorilla on jo ilmoitettu yli 120 000 työpaikan katoamisesta.

Kuva: Federal Reserve Bank (Yhdysvallat)

Samaan aikaan osa asiantuntijoista muistuttaa, ettei tekoäly välttämättä vielä korvaa työntekijöitä siinä mittakaavassa kuin otsikoista voisi päätellä. Useiden arvioiden mukaan yritykset käyttävät toisinaan tekoälyä kätevänä selityksenä päätöksille, jotka olisi tehty muutenkin. Ilmiölle on jopa syntynyt oma terminsä: ”-washing”.

Kysymys kuuluukin, onko käynnissä todellinen työelämän vallankumous vai vain uusi teknologiahype. Varmaa on ainakin se, että tekoälystä on tullut johtoryhmien lempisana ja monelle työntekijälle sana, joka saa kahvikupin tärähtämään hieman tavallista enemmän kädessä.

ChatGPT saa EU näkymättömän vesileiman – Suomi kuuluu uuden ominaisuuden piiriin Kommentit pois päältä artikkelissa ChatGPT saa EU näkymättömän vesileiman – Suomi kuuluu uuden ominaisuuden piiriin

OpenAI alkaa merkitä ChatGPT ja Codexin tuottamaa tekstiä näkymättömällä vesileimalla EU. Tavoitteena on helpottaa tekoälyllä tuotetun sisällön tunnistamista, mutta järjestelmä ei ole aukoton.

Malay Mailin mukaan ominaisuus otetaan tulevien viikkojen aikana käyttöön EU käyttäjille, joilla on siihen oikeus. Se koskee kaikkia tilaustasoja, mutta tekstien vesileimausta ei tuoda oletuksena käyttöön maailmanlaajuisesti.

Vesileima ei ole näkyvä merkki tekstissä, vaan se perustuu mallin sanavalintoihin muodostuvaan tilastolliseen kuvioon. Erillinen tunnistin voi havaita kuvion myöhemmin. OpenAI mukaan vesileima ei tunnista yksittäistä käyttäjää eikä vaikuta merkittävästi mallien suorituskykyyn.

Järjestelmässä on kuitenkin heikkoutensa. OpenAI testeissä jo kymmenen prosentin korvaaminen synonyymeillä pudotti tunnistustarkkuuden noin 92 prosentista 66 prosenttiin. Lyhyitä tekstejä, matemaattisia vastauksia ja käännöksiä on myös vaikeampi tunnistaa.

Toistaiseksi tunnistustyökalu annetaan vain hyväksytyille tutkijoille ja asiantuntijaorganisaatioille. Opiskelijat ja opettajat eivät siis pääse itse tarkistamaan tekstejä työkalulla.

Vesileiman puuttuminen ei myöskään todista, että tekstin olisi kirjoittanut ihminen. OpenAI korostaa, ettei tunnistin pysty yksin kertomaan, kuinka paljon ihminen on osallistunut sisällön tekemiseen.

EU ulkopuolella ominaisuus ei tule oletuksena käyttöön, mutta kehittäjät voivat ottaa sen käyttöön valituissa malleissa OpenAI rajapinnan kautta.

Lasten ei pitäisi käyttää tekoälyä oppimiseen – tuumailee yhdysvaltalainen lastenlääkäri Kommentit pois päältä artikkelissa Lasten ei pitäisi käyttää tekoälyä oppimiseen – tuumailee yhdysvaltalainen lastenlääkäri

Neljänvuotias poika korjasi äitinsä lukemaa ötökkäkirjaa. Hän tiesi, että torakat munivat satoja munia, eivät miljoonia, nimittäin hän oli tarkistanut asian ChatGPT:tä.

Yhdysvaltalainen lastenlääkäri Edith Bracho-Sanchez pitää tapausta huvittavana, mutta myös huolestuttavana. Hänen mukaansa pienten lasten ei pitäisi käyttää tekoälyä itsenäisesti oppimiseen.

Syy ei ole pelkästään siinä, että voi antaa väärän vastauksen. Lapselta voi jäädä kokonaan väliin tärkeä osa oppimisesta: itse ajatteleminen, arvaaminen ja erehtyminen. Tekoäly tarjoaa vastauksen sekunneissa, vaikka lapselle juuri se hetki, jolloin hän miettii “en tiedä”, voi olla oppimisen kannalta tärkein.

Bracho-Sanchezin mukaan vanhempien kannattaa käyttää tekoälyä pienten lasten kanssa yhdessä ja selittää, että kyseessä on tietokoneohjelma, joka voi myös olla väärässä.

Mitäpä tunteita tämä herättää teissä mahdollisissa muissa kasvattajissa?