Vuoroviikon vaihtumisen huomaa tässä taloudessa yllättävän nopeasti. Ensin on pari päivää lähes epäilyttävän siistiä. Sitten lapset tulevat kotiin, ja eteinen muuttuu taas hiekkalaatikoksi. Keittiön pöydän alta löytyy paahtoleivän murusia, olohuoneessa väistellään Legoja ja jostain ilmestyy aina yksi sukka, jonka omistajaa ei tunnu löytyvän.
Siinä vaiheessa robotti-imurille löytyy taas töitä.
Robotti-imureita on tullut viime vuosina testattua sen verran monta, että niiden vahvuudet ja heikkoudet alkavat paljastua jo katsastusmiehen ottein. Ensimmäinen kartoitus, pari siivouskierrosta ja sitten vain katsotaan, missä kohtaa laite alkaa kompastella ja mitä pikkuvikoja pidemmän käytön päälle alkaa ilmestymään. Tällä kertaa toimitukseen saapui Dreame L50 Ultra AE. Suomessa sen normaalihinta pyörii noin 699 eurossa, mutta tarjouksista sitä on saanut parhaimmillaan noin 549 eurolla. Hintaluokka osuu juuri siihen kohtaan, jossa moni alkaa vakavasti harkita robotti-imurin hankintaa.
Mutta onko tästä oikeasti helpottamaan lapsiperheen arkea vai onko kyse vain pitkästä ominaisuuslistasta?
Ensimmäinen yllätys oli se, ettei yllätyksiä tullut
Käyttöönotto sujui juuri niin kuin sen toivoisikin sujuvan.
Dreamehome-sovellus löysi laitteen nopeasti, ja muutamassa minuutissa LiDAR-lasertorni oli jo piirtänyt asunnosta tarkan pohjakartan. Dreamen laitteet olivat allekirjoittaneelle ennestään tuttuja, mutta uskoisin tämän onnistuvan vaivatta myös ensikertalaiselta.
Ja sitten alkaa se vaihe, johon tällainen tekniikasta innostuva ihminen käyttää aivan liikaa aikaa.
Sovelluksessa voi määrittää huonekohtaiset siivoukset, säätää imutehoja, mopin kosteutta, siivousjärjestystä ja käytännössä rakentaa robotille juuri sellaisen työpäivän kuin itse haluaa.
Ensimmäinen tehtävä ei kuitenkaan liittynyt imutehoihin.
Vaan olohuoneenkin matoille jääneisiin isompiin leluihin. Ja tietenkin Kimmoihin sekä Labubuihin.
Keräilyhahmot eivät nimittäin kuulu robotti-imurin ruokavalioon, joten niiden ympärille tuli piirrettyä kiellettyjä alueita jo ennen ensimmäistä siivousta. Se onnistui sovelluksella helposti, eikä niitä tarvinnut testijakson aikana käydä jatkuvasti korjailemassa.
AI Edition kuulostaa hienolta, mutta…
L50 Ultra AE nimessä oleva AE tulee sanoista AI Edition. Se kuulostaa paperilla hienolta, mutta käytännössä on hyvä tietää yksi asia heti alkuun. Tässä mallissa ei ole tavallista RGB-kameraa.
Kompromissi näkyy kuitenkin heti esteiden tunnistuksessa.
Huonekalut, pöydät ja tuolit robotti kiertää hienosti, mutta pienemmät tavarat ovat sille huomattavasti vaikeampia. Ensimmäisten päivien aikana se ehti yrittää syödä laturin johdon, törmäillä varvastossuihin ja jumittua muutaman kerran juuri sellaisiin esineisiin, joita lapsiperheessä tuppaa löytymään lattialta vähän joka päivä.
Tästä syystä tämän robotin kanssa kannattaa tehdä yksi asia ennen siivouksen käynnistämistä.
Kerää tavarat pois lattialta. Siis sellaisetkin, jotka hieman kalliimmat pro-tason imurit osaavat jo väistää.
Jos koti on muutenkin melko siisti, ongelmaa ei oikeastaan ole. Jos taas olohuone näyttää välillä päiväkodin leikkihuoneelta, robottia saa käydä pelastamassa huomattavasti useammin suurempienkin esteiden vuoksi.
Sitten testiin tuli mukaan Leevi-koira
Kesken testijakson koko arvio sai uuden suunnan. Leevi-koira saapui yökylään usean päivän ajaksi.
Jos et ole koskaan nähnyt spanielia karvanlähtöaikaan, voin kertoa, että kyseessä on melkoinen villatehdas. Karvaa irtosi sellainen määrä, että robotti sai huomattavasti kovemman haasteen kuin olin sille alun perin suunnitellut.
Ja juuri siinä kohtaa Dreame vakuutti.
28 000 Pascalin imuteho ei jää pelkäksi markkinointiluvuksi. Matoilla robotti tunnistaa alustan automaattisesti, nostaa moppinsa 10,5 millimetriä ilmaan ja lisää imutehon maksimiin. Hiekka, pöly ja koirankarvat lähtivät matoista yllättävän tehokkaasti.
Kaikkein suurin yllätys löytyi kuitenkin pääharjasta.
TriCut 3.0 kuulosti ensin lähinnä markkinointiosaston keksimältä nimeltä, mutta käytännössä ratkaisu toimii erinomaisesti. Kumiharjan sisään rakennettu terä katkoo hiukset ja karvat suoraan pölysäiliöön, eikä harjaa tarvinnut koko testijakson aikana irrottaa saksien kanssa puhdistettavaksi.
Pieneltä kuulostava ominaisuus, mutta arjessa yllättävän iso helpotus.
Moppaus jätti positiivisen yllätyksen
Pelkkä imurointi ei nykyään enää riitä tämän hintaluokan robotti-imurissa.Onneksi moppauskin toimii.
Keittiön lattialle kuivuneet roiskeet lähtivät siististi, samoin eteisen kurajäljet. Ihan kaikkein pinttyneimpiin tahroihin tarvitaan edelleen vanhaa kunnon käsityötä, mutta tavalliseen viikkosiivoukseen laitteen suoritus riittää mainiosti.
Pidin erityisesti siitä, miten telakka huoltaa mopit.
ThermoHub-järjestelmä pesee ne sadan asteen kuumalla vedellä ja kuivaa lopuksi 45-asteisella ilmalla. Koko testijakson aikana vastaan ei tullut sitä tuttua ummehtaneen tiskirätin hajua, joka monissa robotti-imureissa alkaa ennemmin tai myöhemmin leijailla.
Toinen onnistunut ratkaisu on Dual Flex Arm. Kun robotti lähestyy seinää tai nurkkaa, se työntää mopin ja sivuharjan rungon ulkopuolelle. Sen ansiosta jalkalistojen vierustat ja nurkat puhdistuivat selvästi paremmin kuin monessa aiemmin testaamassani mallissa.
Missä kohtaa huomaa, ettei kyse ole tonnin robotti-imurista?
Vaikka kokonaisuus vakuutti monella osa-alueella, muutamassa kohdassa hinnan painaminen näkyy selvästi.
Ensimmäinen niistä on esteiden tunnistus.
Kuten aiemmin tuli todettua, kameraa ei ole, joten isommatkin tavarat jäävät helposti robotin alle. Toki sillä ei pysty sen vuoksi tekemään mitään hienoja sovelluksen kautta tehtävä tirkistelyitäkään! Se ei tee laitteesta huonoa, mutta se tarkoittaa sitä, että käyttäjän pitää nähdä hieman enemmän vaivaa ennen siivouksen aloittamista.
Toinen kompromissi liittyy kynnyksiin. L50 Ultra AE ylittää enintään kahden sentin kynnyksiä. Uudessa rivitalossa tai kerrostalossa tämä ei todennäköisesti aiheuta minkäänlaista ongelmaa, mutta vanhemmissa taloissa korkeat puukynnykset voivat pysäyttää robotin kokonaan.
Myös akku on hieman pienempi kuin kalliimmassa L50 Ultra -mallissa. Reilun sadan neliön kodissa tämä ei muodostunut ongelmaksi, mutta huomattavasti suuremmissa taloissa robotti joutuu todennäköisesti käymään latauksessa kesken siivouksen.
Kannattaako ostaa?
Dreame L50 Ultra AE on robotti-imuri, joka tietää melko hyvin mitä se haluaa olla. Se ei yritä kilpailla tuhannen euron lippulaivamallien kanssa kaikkein kehittyneimmällä esteiden tunnistuksella. Sen sijaan se tuo erittäin tehokkaan imuroinnin, laadukkaan moppaamisen ja pitkälle automatisoidun telakan hintaluokkaan, johon huomattavasti useammalla on varaa.
Suosittelisin tätä erityisesti lemmikkitalouksiin. TriCut-harja toimii oikeasti niin hyvin kuin valmistaja lupaa, ja koirankarvat katoavat matoista vakuuttavan tehokkaasti. Myös koteihin, joissa lattiat pidetään muuten melko siisteinä, tämä on erinomainen valinta.
Sen sijaan lapsiperheiden kannattaa miettiä omaa arkeaan hetki ennen ostopäätöstä.
Jos lattialla lojuu jatkuvasti isompaakin rojua, tämän kanssa joutuu tekemään hieman tavallista enemmän valmistelutöitä ennen siivouksen käynnistämistä. Silloin voi olla perusteltua säästää vielä hieman lisää ja suunnata katse kameralla varustettuihin premium-malleihin.
Mutta silloin, kun lattia on edes kohtuullisessa kunnossa, L50 Ultra AE tekee todella vakuuttavaa jälkeä. Imuteho on erinomainen, moppaus onnistuu hyvin ja telakka hoitaa ylläpidon suhteellisen huomaamattomasti.
Noin 550–700 euron hintaluokassa Dreame L50 Ultra AE tarjoaa mielestäni erittäin hyvän vastineen rahalle. Se ei ole täydellinen, mutta se on helposti yksi kiinnostavimmista vaihtoehdoista tässä hintaluokassa. Ja kyllä se kesähiekka eteisestä otti katoakseen, mutta enempikin tosiaan testaajan yksinäisillä viikoilla.
Kiitos, palataan asiaan!
