Testi: HP OMEN Transcend 14 -peliläppäri on tyylikäs, mutta kallis kumppani pienillä suorituskykypuutteilla Kommentit pois päältä artikkelissa Testi: HP OMEN Transcend 14 -peliläppäri on tyylikäs, mutta kallis kumppani pienillä suorituskykypuutteilla

Hyrule Warriors: Age of Imprisonment on vuonna 2025 julkaistu hack and slash -peli, jonka on kehittänyt Koei Tecmon AAA Games Studio ja julkaissut Nintendo Switch 2:lle. Kuten edeltäjänsä, Age of Imprisonment on crossover, joka yhdistää Nintendon The Legend of Zelda -sarjan maailman ja hahmot Koei Tecmon Dynasty Warriors -pelattavuuden. Tarina sijoittuu vangitsemissotaan, joka on esitelty The Legend of Zelda: Tears of the Kingdom -pelissä. Age of Imprisonment julkaistiin 6. marraskuuta 2025.

Ensituntumaa kohti

Tuntui oudolta pelata uutta Zelda peliä pitkästä aikaa, kun Breath of the Wild oli ollut uusin, jonka olen hakannnut läpi asti. Oli jännää päästä itse Zeldalla pelaamaan alusta asti. ZHahmolla liikkuminen ensituntumalta oli tosi sulavaa, mutta kamera kääntyi omaan makuun aivan liian hitaasti ja se täytyi käydä asetuksista vasta ensimmäiseen taisteluun päästessä käydä muuttamassa, koska ennen sitä ei Age of Imprisonment ei antanut avata valikkoja vaika pelin sai kyllä tauolle heti alusta asti ihan peliosuuteen päästessä.

Odotukset Hyrule Warriors pelistä oli vain nappuloiden hakkaamista ja jatkuvaa vihollisten kanssa mähinöintiä höystettynä mitättömällä tarinalla. Age of Imprisonment yllätti ja nostatti kyllä ensimmäisen 10 minuutin sisään odotukset korkeammalle mielenkiintoisella tarinalla, joka antoi intoa jatkaa eteenpäin sekä pitämään odotukset mähinöintiin suurta vihollisjoukkoa vastaan. Taistelu aluksi oli pelkkää hack-and-slash hakkaa nappuloita ja tee ketjuhyökkäyksiä tyylistä, joka oli tosi tyydyttävää ison alueen hyökkäyksien kohdalla, joita löytyi prinsessa Zeldan omasta repertuaarista muutama kappale, kun suuri määrä vihollisia tuhoutui kerralla.

Onneksi tuli myös vastaan aika nopeasti vähän isompia vihollisia, jotka ovat yleisesti leirien tai vihollisjoukkojen johtajia, heille täytyi käyttää apuna myös erilaisia tekniikoita, jotta heidän tehokkaammat hyökkäykset sai pysäytettyä kesken kaiken, joka antoi mahdollisuuden tehdä perään jatkohyökkäyksen ja rikkoa heidän puolustustaan sekä tiputtaa elämäpisteet alaspäin. Peli on todella nopeatempoinen ja koko ajan tapahtuu jotain, joka vähän pudotti toivoa pelin kohdalla, mutta hyvä puoli on, että ainakaan ei ole mitään ylimääräistä turhaa roskaa mukana vaan päästään suoraan asiaan.

Mitä sisältöä Age of Imprisonment tarjoaa?

Pelin tarinassa koko jupakka alkaa kohtaamisesta sinetöimättömän Demonikuningas Ganondorfin kanssa, raunoiden lattian sortuessa prinsessa Zeldan jalkojen alta, hänet teleportataan ajassa Hyrulen perustamisaikaan salaisen kiven voimalla, joka hänellä oli kädessään tippuessaan tyhjyyteen. Hänet löytävät esi-isänsä, Zonai-kuningas Rauru, joka on viimeinen Zonai rodun jälkeiläinen Hyrulessa, ja hänen hylialainen vaimonsa, kuningatar Sonia, jotka auttavat prinsessa Zeldaa etsimään keinoa palata nykyhetkeen. Tänä aikana Zelda auttaa Raurun kuninkaallisissa velvollisuuksissa, harjoittaa hänen synnynnäisiä valo- ja aikavoimiaan Sonian kanssa ja tutkii Hyrulen Syvyyksiä Raurun siskon Minerun kanssa. Eräällä tällaisella retkikunnalla Mineru löytää joukon passiivisia Kiellettyjä Konstruktioita, itseään tiedostavia ihmismäisiä aseita, jotka, kuten hän myöhemmin päättelee, olivat kapinoineet ja tuhonneet suurimman osan Zonai-rodusta.

Age of Imprisonment on nopeatempoisuudeltaan kuitenkin hyvä peli, koska siinä ei ole liikaa ohjeistuksia. Opastukset tulevat ensimmäisen kerran, kun tulee uusi mekaniikka ja näitä ei tule liian montaa peräkkäin ettei tule liikaa tietoa kerralla ja puolet jää sisäistämättä. Uusia taistelumekaniikkoja saa kokeilla uudelleen, jos tarve tulee sillä hetkellä, kun niitä pelissä esitellään.

Pelin tekeminen ja toiminnallisuus tiivistyy aikalailla päätarinan etenemiseen, jossa tarkoituksena on tehdä kentässä mainittu tehtävä. Kun opetusalueelta pääsee pois ja alkaa oikea eteneminen niin aukeaa käytettäväksi Zeldalla mukana ollut Pura Pad, johon Minerun tekemät muokkaukset antavat mahdollisuuden nähdä kartan laitteessa. Karttaan aukeaa kuvakkeita, joista isoin kuvake kahdella miekalla kuvastaa päätehtävää ja niitä voi tiettyyn pisteeseen asti vain mennä suorittamaan kentästä toiseen tiettyyn pisteesen asti, jolloin peli pakottaa tekemään kaksi tiettyä sivutehtävää ennenkuin pääset jatkamaan eteenpäin ja tähän kohtaan jätin itse pelin, kun rupesi puuduttamaan saman pelimekaniikan toistaminen useamman tunnin ajan putkeen. Kentistä päätehtävissä on myös mahdollisuus löytää Korokkeja, jotka antavat sinulle korokkien siemeniä, joita voi myöhemmin käyttää johonkin.

Kartasssa merkattuna pienet miekat samantyylisellä kuin päätehtävä, mutta yksittäisellä miekalla teränkärki osoittaen alaspäin. Sivutehtävissä voi olla mukana vain kaksi hahmoa ja tarkoitus onkin enemmän kerätä materiaalia ja nostaa hahmojen tasoa, joita haluaa. Näissä tehtävissä juokset alueen läpi tappamatta vihollisia ja menettäen materiaalit, jota on mahdollista saada tai tappaen kaikki mikäli aikaraja sallii, joka ei itsellä ollut mikään ongelma ”normal” -vaikeusasteella ja oli helppo tuhota kaikki viholliset ennen tarkoitettuun päämäärään saapumista. Kun saavut päämäärään eli pomohuoneeseen niin aika pysähtyy, jolloin pääsee käyttämään pomon tappamiseen niin kauan aikaa kuin vain tarvitsee.

Toinen kenttäpohjainen sivutehtävätyyppi, joka on pelattavissa on leirin puolustus, jossa ei ole pakollista liikkua kentässä mihinkään vaan voi istua leirin alueella, jonne viholliset liikkuvat aina uuden aallon ilmestyessä paikalle.Tässä huonona puolena on mahdollisten arkkujen löytämättä jättäminen, jos aluetta ei käy juoksemassa läpi sillä välin, kun vihollisaalto ilmestyy tai vaihtoehtoisesti laittaa oman joukkueessa olevan toisen mukaan valitsemasi hahmon puolustamaan NPC hahmojen kanssa leirialuetta. Tarkoituksena leirin puolusteksessa on tappaa aaltojen mukana tuleva joukonjohtaja vihollinen ja lopuksi tuhota jäljelle jääneet pienemmät perällä roikkujat, jotka eivät riehumisen aikana sattuneet osumaan hyökkäyksiisi.

Pelkästään kartalla olevia puhekupla kuvakkeista voi tarkistaa sivutehtävät, jotka on mahdollista tehdä, kun ollaan kentällä riehumassa joko päätehtävässä tai sivutehtävien kenttä osioissa. Näitä voi esimerkiksi olla: tapa x määrä vihollisia tietyllä hahmolla, tee erikoishyökkäys tietyllä hahmolla tai kerää jotain materiaalia esimerkiksi porkkanoita tai lumenstone -mineraalia, joita löytyy kun läpäisee kenttiä. Toisenlaisia kartasta löytyviä kuvakkeita ovat vanhojen patsaiden kasvokuva, joihin voi antaa kentästä löytyneitä materiaaleja ja näistä saa uusia taitoja sekä ketjuhyökkäyksiä auki, kun niitä täyttää. Näitä täyttämällä saa hyvää suhdetta alueelle kartalla, jossa tehtävä sijaitsee ja ne antavat palkintoja mittarin noustessa ylöspäin.

Aseita päivitetään, kun suoritat materiaalin antamistehtävätän kartalla ja saat alueen auki, jossa voi vierailla ja kentistä saatuja aseita sekä ”Rupees” -rahoja käytetään hahmojen omien aseiden päivitykseen.

Kartassa on treenausalue, jos haluaa käydä vain kokeilemassa erilaisia ketjuhyökkäyksiä, joko omia tai muiden hahmojen kanssa tehtäviä yhdistelmähyökkäyksiä.

Kartalla liikkuu pieni hahmo osoittamassa yksitellen sivutehtäviin, joita voit suorittaa tai tuoda niihin materiaalit, jotta saa tehtävän tehtyä. Tämä on kiva ominaisuus ettei tarvitsi käydä jokaista kuvaketta läpi yksitellen, kun niitä on aika paljon jokaisen tehtävän suorittamisen jälkeen, jos aiempia ei ole tehnyt.

Kontrollit eivät päätä vaivaa

Kontrollit ovat selvät, nopeat oppia sekä todella sujuvat käyttää taistelunkin tuoksinnassa eivätkä pysäytä mitenkään tanssilta tuntuvaa näppäinten painallusta tai enemmänkin näppäinten hakkaamista, kun toistat muutamaa samaa ketjuhyökkäystä, jotka olen todennut toimivaksi samalla tuhotan suurta vihollisjoukkoa. Taistelussa on sujuvaa vaihtaa pelattavaa hahmoa painamalla ylös- tai alanuolta jolloin saumattomasti vaihtuu valittu hahmo käyttöön sinne kohtaan kenttään, jossa valittu hahmo sillä hetkellä taistelee. Tämä on vielä paremmin näkyvillä joukonohjaaja vihollisen tehtäessä vahvempi hyökkäys, joko ilmaan tai maata pitkin, jolloin näihin täytyy reagoida oikealla taidolla, jotta voit estää vihollisen hyökkäyksen ja pääset tekemään jatkohyökkäyksen sekä saada ilmaista vahinkoa, kun vihollinen on hetken paikoillaan. Vastahyökkäys on mahdollista tehdä painamalla R- sekä A-,B-,X- tai Y-nappia ja valita paikka, johon on haluaman vastahyökkäysliikkeen asettanut. Jos sillä hetkellä käytössä olevalla hahmolla ei ole energiaa tehdä vastahyökkäystä niin voi nopeasti vaihtaa toiseen hahmoon, joka tekee samantien vastahyökkäyksen ja taistelu jatkuu samantien jatkohyökkäyksellä painamalla Y- nappia käytössä olevalla hahmolla.

Vihollisia vastaan voi myös puolustautua torjumalla ZL -napilla ja tekemällä väistöliikkeen B -nappia painamalla. Itse en kauheasti ole torjumista käyttänyt, koska tottumuksesta väistely on itsellä mukavampaa ja tulee käytettyä sitä paljon useammin. Tämä myös, koska väistäminen on nopeampaa ja sen voi tehdä kesken hyökkäyksen plus se antaa mahdollisuuden tehdä ”Flurry Rush” -hyökkäysksen perään, kun taas torjueassa täytyy olla varma, että hahmo ei tee mitään muuta, jotta torjuminen hyväksytään tehdyksi ja näppäimen painalluksen funktio rekisteröidään.

Pelissä haastetta ei ole tullut vastaan omalla kokemuksella. Normal -vaikeusteella ei ole tarvinnut käyttää ollenkaan parannustarvikkeita, kun olen mennyt kenttiä läpi vaikka osumaa onkin tullut, mutta tämä on ollut hyvä kokemus niin ei ainakaan mene liian keskittymiseksi vaan on saanut juoksennella rauhassa ja vetää vihollisia velliksi. Parannustavaroiden nollakulutus on myös osaksi, koska pidemmissä kentissä on mahdollisuus laittaa leirejä pystyyn, joissa hahmot parannetaan täysille elämäpisteille, täydennetään patterit sekä parannusesineet. Pattereita käytetään kontruktio aseiden virran täydentämiseen ja niitä ainakina tällä vaikeusasteella löytyy liikaakin niin näitä aseita on mahdollista käyttää todella usein ilman mitään huolta. Leireihin on myös mahdollista lahjoittaa päätehtävien aikana materiaaleja, jolloin ne antavat erilaisia bonuksia tason suorittamisen ajaksi: puolustuksen nostaminen, liikkumisnopeus, erikoishyökkäyksen lataamismäärä sekä kokemuksen saaminen ja nämä bonukset pysyvät koko kentän ajan ja siirtyvät muihin leireihin, joita alueella on mahdollista pystyttää.

Kauniiden maisemien siivittämä

Pelissä grafiikat on tuttua ja turvallista jatkoa Breath of the Wildin tuomaan grafiikkatyyliin ja kaiken sen juonen jatkaman pelimaailmoihin, joten ei mitään uutta vaikka muutoksena huomasin ei niin yksityiskohtainen maailma, joka on tämäntyyliseltä peliltä aivan ymmärrettävää, kun kentät on nopea läpäistä ja ympäröivän maailman ihailu ei ole tässä keskipisteenä. Pelissä on kuitenkin kauniit maisemat ja animaatiotyylinen grafiikkamaailma sopii täydellisesti muistuttamaan mihin sarjaan kuulutaan. Suurin negatiivinen asia grafiikkamaailmasta, joka pisti pahasti silmään oli raunioihin mennessä pimeässä vain taskulampun valolla suunnistaessa eteenpäin huomasin miten kiviseinämät näyttivät olevan kokonaan puuttuvan teksturointi ja ne näyttivät vain muovatuilta harmailta palikoilta.

Välianimaatiot näyttivät aivan upeilta ja huomaa, että niissä on selvästi käytetty enemmän aikaa maailman rakentamiseen ja kuinka ne muistuttavat paljon enemmän Breath of the Wildin ja Tears of Kingdom näköistä kaunista maailmaa. Niistä paluu helpotettuun ja vähemmän yksityiskohtaiseen Age of Inprisonmentiin oli aika raju aina ennen hetkellistä juoksentelua ja takaisin taisteluun pääsemistä, joka vei taas huomion pois grafiikoista ja pääsi nauttimaan efekteistä taistelun aikana. Taistelussa aseista tulevat efektit ketjuhyökkäyksiä tehtäessä ja ihan vain peruslyönneillä on mahtavat ja erottuu helposti minkä näppäinyhdistelmä määrän on painanut X- ja Y-näppäimiä. Valoefektit tuovat heti tunnelman, joka on: taito, joka on hukkunut vanhankansan tarinoihin ja täytyy kaivaa esiin taidolla ja periytyy vain tietyllä sukupuulla. Kaikki animaatiot tuntuu tosi napakoilta ja sopivat täydellisesti pelin animaatiografiikka tyylin minkään rikkomatta missään vaiheessa immersiota.

Taistelutunnelman luovat musiikit

Age of Imprisonmentin musiikit ovat taistelutunnelman luovat ja kenttiä edetessä se sopeutuu taustalla pyörimään täydellisesti ja tuo sopivan mähinä tunnelman koko ajan vihollisia mäiskiessä. Toisaalta taas se taistelumusiikin ympäripyöriminen käy äkkiä pitkästyttäväksi sillä välin, kun se pyörii taustalla arvostelua samalla kirjoittaessa. Lemppari taustamusiikeistani oli ehdottamasti kartassa selatessa eri tehtävä vaihtoehtoja, koska se oli rauhoittava hetki ennen seuraavaa taistelua ja lähimpänä itselle tuttuja Breath of the Wildin maailman musiikkeja.

Pelin ääniefektit ovat animaatiomaiset, jotka tukevat animaatioita sekä koko pelin grafiikkatyyliä. Taistelussa aseiden valoefekti äänet ovat korvia kuiskivat vanhan yhteiskunnan auringonvaloa aseinaan käyttävien leikaten pimeyden viholliset kuolemaan, joka antaa täydellisen valo vastaan pimeys tunnelman. Myös varjo -vihollisten kuolema ääni tuo valo osuu varjoon sihisevän äänen, joka vain parantaa tunnelmaa ja pitää immersion yllä. Konstruktio vihollisten mekaaniset hyökkäykset tuovat pienen tulevaisuuden ja edistyneen teknologian äänen tähän muuten menneisyydessä ja Hyrulen alkuaikojen aikamaailmaan.

Yhteenveto

Hyrule Warriors: Age of Imprisonment on positiivinen yllätys erityisesti tarinansa puolesta. Se, mikä aluksi vaikutti vain aivottomalta nappuloiden hakkaamiselta, paljastuikin mielenkiintoiseksi sukellukseksi Tears of the Kingdomin taustatarinaan ja Hyrulen perustamisaikaan. Switch 2:n tehot näkyvät upeissa välivideoissa ja sulavassa toiminnassa, vaikka pelimaailman tekstuurit jättävätkin pimeissä kohdissa toivomisen varaa.

Pelattavuus on Zeldalla ja kumppaneilla äärimmäisen tyydyttävää ja kontrollit reagoivat ajatuksen nopeudella, mikä tekee taistelusta tanssinomaista. Kokemusta kuitenkin verottaa sisällön toistavuus: peli pakottaa grindaamaan sivutehtäviä tarinan edistämiseksi, mikä alkaa puuduttaa pidemmissä sessioissa. Myös haasteen puute ”Normal”-vaikeusasteella tekee pelistä enemmänkin rentouttavan voimafantasian kuin taktista osaamista vaativan koitoksen.