Testi: HP OMEN Transcend 14 -peliläppäri on tyylikäs, mutta kallis kumppani pienillä suorituskykypuutteilla Kommentit pois päältä artikkelissa Testi: HP OMEN Transcend 14 -peliläppäri on tyylikäs, mutta kallis kumppani pienillä suorituskykypuutteilla

Luonnossa liikkuessa puhelimelle tulee helposti vähän enemmän käyttöä kuin pelkkänä puhelimena. Se on kamera, kartta, taskulamppu, viestiväline ja välillä myös se vehje, jolla tarkistetaan nopeasti jotain täysin epäolennaista kesken metsäretken. Ja jos maailmalla on juuri pamahtanut jokin tiukka uutisaihe ilmoille, samalla laitteella voi napata kuvat, tarkistaa faktat ja kyhätä Errorin sivuille ensimmäisen uutisluonnoksen ennen kuin metsästä on edes ehditty takaisin kotiin.

Kun päivä jatkuu, pitäisi saman kapistuksen taipua vielä töihin, kuvien käsittelyyn, videoiden katseluun ja illan viimeiseen pelikierrokseen. Tässä kohtaa tavallinen puhelin alkaa välillä tuntua pieneltä, tabletti taas ylimääräiseltä laitteelta, jota ei viitsi kantaa joka paikkaan.

Samsung Galaxy Z Fold8 Ultra yrittää ratkaista tämän ongelman yhdellä melko kunnianhimoisella tavalla: taittamalla tabletin puhelimeksi.

Olen käyttänyt Fold8 Ultraa noin kuukauden ajan, ja ensimmäinen reaktioni on pysynyt yllättävän muuttumattomana koko testijakson ajan.

Voi ryökäle sentään. Tämähän on hieno laite.

Vihdoinkin taittuva puhelin, joka tuntuu puhelimelta

En ala leikkiä tämän arvion yhteydessä mitään taittuvien puhelinten veteraania. Samsungin Flipit ovat tulleet tutuiksi ja vuosien takainen OnePlussan taittuva on myös tullut kokeiltua, mutta omassa käytössäni nämä ovat silti selvästi harvinaisempaa herkkua kuin perinteiset lippulaivapuhelimet.

Siksi Fold8 Ultraa on ollut kiinnostava käyttää kunnolla pidemmän aikaa.

Ensimmäinen yllätys tulee jo silloin, kun laitteen sulkee. Aiemmissa taittuvissa puhelimissa on helposti ollut sellainen tunne, että kädessä on kaksi puhelinta päällekkäin. Fold8 Ultra ei tunnu samalla tavalla kömpelöltä.

Suljettuna se on 8,9 millimetriä paksu ja painaa 215 grammaa. Kyseessä ei siis edelleenkään ole mikään höyhenenkevyt luuri, mutta taskussa ja kädessä laite tuntuu huomattavasti enemmän tavalliselta lippulaivapuhelimelta kuin taittuvalta erikoisuudelta.

Avattuna paksuutta on vain 4,1 millimetriä, ja edessä on kahdeksan tuuman näyttö. Siinä kohtaa koko laitteen idea alkaa tuntua vähän absurdilta.

Ulkopuolen 6,5-tuumainen Dynamic AMOLED 2X -näyttö käyttää 21:9-kuvasuhdetta ja 120 hertsin virkistystaajuutta. Näyttö on kirkas kuin mikä, sillä huippukirkkaus yltää 3 000 nitiin. Anti-reflective-pinnoite tekee vielä oman osansa, joten näyttöä ei tarvitse jatkuvasti yrittää tihrustaa oman naaman heijastuksen läpi.

Myös taitoskohta on tässä sukupolvessa onnistunut. Se ei tietenkään ole kadonnut mihinkään, mutta sitä huomaa käytössä selvästi vähemmän. Sormi ei nappaa uraan samalla tavalla vierittäessä, ja itse näytön katseleminen tuntuu luontevalta.

Samsung käyttää sisänäytössä Flex Titanium -rakennetta ja sarana on Armor FlexHinge. Ulkopuolen runko puolestaan on Armor Aluminumia. Koko paketti tuntuu kädessä erittäin viimeistellyltä ja jämäkältä, etenkin kun ottaa huomioon, miten ohueksi laite on saatu.

Kaunis puhelin, joka ei oikein osaa istua paikallaan

Suurin arkinen ärsytys tulee takapuolelta. Kamerajärjestelmän valtava uloke tekee puhelimesta pöydällä epävakaan. Jos laite on auki ja yritän kirjoittaa jotain pöydän päällä, koko komeus keikkuu kamerakyhmyn varassa.

Ei maailman suurin ongelma, mutta tämän hintaluokan laitteessa tällaiset pienet asiat alkavat väkisinkin pistää silmään.

Toinen asia on S Pen -tuki.

Tai pikemminkin sen puuttuminen.

Samsung on jättänyt Fold8 Ultrasta kokonaan S Pen -tuen pois. Ratkaisu on ymmärrettävä, kun katsoo laitteen paksuutta, mutta käyttäjän näkökulmasta sitä on silti vaikea olla harmittelematta.

Kahdeksan tuuman sisänäytölle olisi nimittäin ollut hienoa piirtää, tehdä tarkkoja muokkauksia ja käsitellä kuvia kynällä.

Myös IP48-luokitus kannattaa pitää mielessä. Puhelin kestää vettä, mutta hienojakoista pölyä ja hiekkaa vastaan suoja ei yllä samaan tasoon kuin IP6X-luokitelluissa laitteissa.

Tätä ei kannata liikaa dramatisoida, mutta asia on hyvä pitää mielessä, jos puhelin kulkee mukana myös vaativammissa olosuhteissa.

Kahdeksan tuumaa taskussa on aika hieno juttu

Fold8 Ultran suurin temppu ei kuitenkaan ole se, että se taittuu.

Se on se, mitä tapahtuu sen jälkeen.

Esimerkiksi sisällöntuottajan näkökulmasta laite alkaa olla aika herkullinen työkalu. Kuvia voi selata yhdellä puolella, muokata toisella ja pitää muistiinpanot samalla näkyvissä. Videota leikatessa esikatselu, editointityökalut ja muistiinpanot voidaan pitää samassa näkymässä ilman jatkuvaa sovelluksesta toiseen hyppimistä.

Ja juuri tässä kohtaa kahdeksan tuuman näyttö alkaa tuntua paljon järkevämmältä kuin pelkältä tekniseltä tempulta.

Sisällöntuotannossa puhelimella tehdään nykyään muutenkin paljon muutakin kuin otetaan kuva. Materiaali pitää tarkistaa, valita, rajata, editoida ja julkaista. Fold8 Ultraa voi käyttää kuvaamiseen, mutta myös pienenä editointikoneena, jossa työkalut eivät ole koko ajan toistensa tiellä.

One UI 9:n moniajo useine sovelluksineen ja kelluvine ikkunoineen toimii muutenkin hienosti. Tavallisella puhelimella monen asian yhtäaikainen tekeminen alkaa nopeasti tuntua siltä, että yrittää järjestää työpöytää postimerkin kokoisella näytöllä. Foldilla tilaa on yksinkertaisesti enemmän.

Tässä kohtaa Fold8 Ultra alkaa olla sisällöntuottajalle enemmän kuin kallis puhelin. Se on taskuun taittuva työtila. Ja juuri tämä on mielestäni koko laitteen paras idea. Se on ehkä koko laitteen tärkein ero tavalliseen lippulaivapuhelimeen verrattuna.

Kamerassa ei ole juuri säästelty

Kamerapuolella Samsung ei ole yrittänyt tehdä Fold8 Ultrasta mitään puolivillaista taittuvan puhelimen kameraa.

Pääkamerana on 200 megapikselin kenno, f/1.7-aukko ja optinen kuvanvakain. Kuvanlaatu on parhaiden lippulaivapuhelinten tasolla. Dynaaminen alue on hyvä, värit näyttävät luonnollisilta ja myös hämärässä kamera onnistuu keräämään mukavasti yksityiskohtia.

200 megapikselin kenno antaa mahdollisuuden myös hyvään 2x rajaukseen ilman, että kuva romahtaa heti laadultaan. Arjessa tämä näkyy esimerkiksi silloin, kun pitäisi saada lapsista nopeasti kuva ilman, että kameraa tarvitsee kaivaa erikseen esille tai alkaa säätää zoomia kesken tilanteen.

Ultralaajakulmakamera on 50 megapikselin kennolla ja automaattitarkennuksella varustettu. Jälkimmäinen on tärkeä lisä, sillä kamera taipuu myös makrokuvaukseen.

Telekamera on sen sijaan yksi kokonaisuuden selkeistä kompromisseista. Käytössä on 10 megapikselin kenno, optinen kuvanvakain ja vain 3x optinen zoom.

Tavallisissa Ultra-malleissa on totuttu näkemään pidemmälle kurottavia telekameroita, joten esimerkiksi koulun kevätjuhlissa tai jalkapallokentän laidalla Fold8 Ultra ei ole aivan samalla viivalla. Digitaalista zoomia voi toki käyttää, mutta jossain kymmenen kerran paikkeilla kuva alkaa muuttua helposti vesivärimaalaukseksi.

Pääkameran taso on kuitenkin niin hyvä, että kokonaisuutena kamerajärjestelmä kuuluu Fold8 Ultran vahvuuksiin.

Alla pieni esimerkkigalleria puhelimella otetuista kuvista:

Video ja kuvien käsittely hyötyvät Foldin rakenteesta

Samsung on pakannut mukaan myös melkoisen määrän videokuvaajalle suunnattuja työkaluja.

Cine LUT antaa mahdollisuuden tarkastella kuvaa jo kuvatessa elokuvamaisemman värimäärittelyn kautta. Uusi 8K APV -tallennus sekä 4K 120 fps -tila puolestaan tarjoavat enemmän mahdollisuuksia jälkikäsittelyyn.

Myös kuvien käsittely on kahdeksan tuuman näytöllä huomattavasti mukavampaa kuin tavallisella puhelimella. One UI 9avulla ruudulle voi järjestää esimerkiksi gallerian, kuvankäsittelysovelluksen ja muistiinpanot rinnakkain.

S Penin puuttuminen alkaa tässä kohtaa jälleen hieman harmittaa. Tarkka maskaaminen tai aikajanan kanssa työskentely olisi kynällä aivan eri asia kuin sormella tökkiminen.

Kahdeksan tuumaa on hieno asia myös pelaamisessa

Nörtti-isän näkökulmasta Fold8 Ultra on vähän vaarallinen laite. Kun lapset ovat menneet nukkumaan ja olisi tarkoitus tehdä jotakin ”järkevää”, kahdeksan tuuman näyttö avautuu edessä kuin pieni pelikonsoli.

Snapdragon 8 Elite Gen 5 for Galaxy -piiriä ja Adreno 840 -grafiikkaa ei tarvitse pelätä ainakaan tavallisessa käytössä. Raskaammatkin 3D-pelit pyörivät hienosti, kuva on tarkka ja 120 hertsin näyttö tekee menosta mukavan sulavaa. Iso näyttö on pelaamiseen yksinkertaisesti aika luksusta.

Pitkässä ja raskaassa pelisessiossa laitteen ohut rakenne kuitenkin alkaa näkyä lämpöinä ja suorituskyvyn laskuna. Jos tarkoituksena on pelata tuntikausia kaikkein raskaimpia pelejä, paksumpi pelipuhelin voi olla järkevämpi vaihtoehto.

Myös lähes neliömäinen näyttö tuo peleihin omat erikoisuutensa. Joissakin peleissä valtava ruutu toimii hienosti, toisissa käyttöliittymä päättää levittää tärkeimmät virtuaalinapit mahdollisimman kauas toisistaan.

Akku, joka ei pyydä armoa

Fold8 Ultra käyttää 5 000 milliampeeritunnin piitä ja hiiltä hyödyntävää akkua, ja kokonaisuus toimii todella hyvin.

Oma käyttöni on ollut kaikkea muuta kuin kevyttä: viestejä, kuvaamista, videoita, verkkosivuja ja työskentelyä useamman sovelluksen voimin. Silti akku on kestänyt luotettavasti kaksi täyttä päivää yhdellä latauksella.

Kevyemmällä selailulla virrankulutus on vielä maltillisempaa.

45 watin pikalatauksella akku latautuu noin 70 prosenttiin puolessa tunnissa ja täyteen noin tunnissa. Laturi pitää tosin hankkia erikseen, sillä pakkauksessa tulee mukana käytännössä vain kaapeli. Näillä kilometreillä niitä kuitenkin alkaa jo kaapeissa lojumaan.

Ohjelmistopuolella Samsungin One UI 9 toimii kokonaisuuden kanssa hienosti. Moniajo on laitteen tärkein ominaisuus, mutta samalla käyttöjärjestelmä onnistuu pitämään kokemuksen melko helposti lähestyttävänä myös silloin, kun puhelinta käyttää suljettuna tavallisen puhelimen tapaan.

Pitkä ohjelmistotuki lisää laitteen järkevyyttä vielä entisestään. Näin kallista puhelinta ei halua ostaa ajatuksella, että muutaman vuoden päästä se jää ilman päivityksiä.

Kenelle Galaxy Z Fold8 Ultra sopii?

Fold8 Ultra ei ole puhelin kaikelle kansalle.

Jos tarvitset vain hyvän älypuhelimen, kannattaa ostaa hyvä ”perus-älypuhelin”. Samalla rahalla saa tavallisen huippupuhelimen ja vielä vaikkapa erillisen tabletin.

Fold8 Ultra alkaa kuitenkin näyttää järkevältä silloin, kun yhdeltä laitteelta haluaa paljon enemmän.

Jos kirjoitat, käsittelet kuvia, käytät taulukoita, luet dokumentteja, kuvaat sisältöä ja kulutat paljon mediaa, kahdeksan tuuman näyttö voi korvata yllättävän paljon erillisiä laitteita.

Sisällöntuottajalle laite on erityisen kiinnostava. Kamera on lippulaivatasoa, takakameralla voi kuvata videota ulkopuolista näyttöä hyödyntäen ja suuri sisänäyttö tekee kuvien ja videoiden käsittelystä mukavampaa.

Sen sijaan S Penin tarvitsevan piirtäjän tai muistiinpanojen tekijän kannattaa katsoa muualle. Samoin jatkuvasti pitkiä ja raskaita pelisessioita harrastavalle tavallinen tai paksumpi pelipuhelin voi olla parempi ratkaisu.

Ja jos 2 299 euroa tuntuu puhelimesta järjettömältä summalta, sitä kannattaa kuunnella.

Se on melkoinen summa.

Mutta onko se 2 299 euron arvoinen?

Galaxy Z Fold8 Ultran suositushinta alkaa 2 299 eurosta ja yhden teratavun mallista saa pulittaa peräti 2 929 euroa. Siinä vaiheessa puhutaan jo rahasta, jolla saa jo kohtuullisen käyttöauton, varsin mukavan lomareissun tai erittäin hyvän tavallisen puhelimen ja tabletin yhdistelmän.

Siksi Fold8 Ultraa ei voi suositella samalla tavalla kuin tavallista huippupuhelinta. Se on ylellisyystuote ja aivan poskettoman kallis sellainen. Toisaalta tässä tapauksessa korkea hinta ei tunnu pelkältä brändilisältä, sillä laitteen suunnittelussa on tehty melko käsittämätön määrä kompromisseja, jotta kahdeksan tuuman näyttö, tehokas rauta, huippuluokan kamera ja 5 000 milliampeeritunnin akku on saatu pakattua näin ohueen pakettiin.

Avattuna Fold8 Ultra on vain 4,1 millimetriä paksu.

Se on aika absurdia.

Kuukauden käytön jälkeen olen kuitenkin tullut siihen tulokseen, että Fold8 Ultran kohdalla hinta ja laitteen hienous ovat kaksi eri keskustelua.

Järjellä ajateltuna 2 299 euroa puhelimesta on järjetön summa. S Penin tuen puuttuminen, vain 3x optinen telekamera, raskaassa pelaamisessa näkyvät lämpörajoitteet ja IP48-suojaus estävät myös täydellisen arvosanan.

Mutta sitten on se toinen puoli.

Kahdeksan tuuman näyttö ei enää tunnu tempulta. Se on erinomainen työskentelyyn, moniajoon ja sisällöntuotantoon. Kamera on huippuluokkaa, kuvaaminen ja editointi toimivat hienosti samalla laitteella ja One UI 9:n moniajo tekee Foldista aidosti erilaisen kuin tavallinen lippulaivapuhelin.

Sisällöntuottajalle tämä voi parhaimmillaan olla kokonainen työkalupakki taskussa. Kuvaa, editoi, kirjoita, tarkista, julkaise ja siirry seuraavaan hommaan ilman, että taskuissa tarvitsee kuljettaa mukana puolikasta elektroniikkakauppaa.

Fold8 Ultra ei ole täydellinen eikä se ole järkevä ostos kaikille. Se on kuitenkin poikkeuksellisen hieno laite, jonka kanssa huomaa vähän väliä käyttävänsä ominaisuuksia, joita ei tavallisella puhelimella edes kaipaisi.

Ja sitten, kaikkien hintalappujen, kompromissien ja järkeilyjen jälkeen, jäljelle jää yksi varsin yksinkertainen johtopäätös.

Tällä kertaa en edes yritä muotoilla sitä kauniimmin, vaan totean.

Helvetti, on tämä hieno laite.