Arvostelut

Testi: Nintendo Switch 2 ei keksi pyörää uudelleen, mutta onnistuu silti saamaan pelaajan puolelleen Kommentit pois päältä artikkelissa Testi: Nintendo Switch 2 ei keksi pyörää uudelleen, mutta onnistuu silti saamaan pelaajan puolelleen

Raskaan työreissun jälkeen palasin toimistolle väsymyksen ja kahvihampaan kolotuksen saattelemana. Silmät ristissä, takkini puoliksi päällä ja sieluni jossain VR:n ravintolavaunun ja todellisuuden välimaastossa. Mutta sitten näin sen. Toimiston pöydällä odotti paketti, eikä kyseessä ollut mikä tahansa pahviloota, vaan SE paketti. Se, jota on odotettu kuin uutta kesähelteitä konsanaan, se joka on kummitellut sähköposteissa, foorumeilla ja unissa. oli vihdoin saapunut.

Väsy katosi. Silmät kirkastuivat. Jopa kahvi jäi kesken, ja se jos mikä kertoo tilanteen vakavuudesta.

Mutta sitten itse asiaan….

Switch 2 on siis vihdoin täällä, ei liekeistä nousseena uudestisyntyneenä legendana, vaan hillitysti hiottuna jatko-osana. Nintendo on selvästi ymmärtänyt, mikä teki alkuperäisestä Switchistä koko kansan suosikin: monipuolisuus, helppous ja kattava pelikirjasto, unohtamatta omia yksinoikeuspelejään, jotka ovat omaa luokkaansa. Switch 2 jatkaa samalla linjalla, parantaen keskeisiä osa-alueita ilman suuria riskejä tai radikaaleja muutoksia.

Switch 2:n 7.9-tuumainen LCD-näyttö tuo lisää tilaa pelaamiseen ilman että laite menettää käsikonsolimaisuuttaan. Koko ja paino ovat hieman kasvaneet, mutta laite on edelleen varsin kompakti. Rakenteellisesti laite on jämäkämpi, ja uudistettu jalusta tuo konkreettisen parannuksen käsikäyttöön. Konsolin näyttö tukee 1080p -resoluutiota, HDR:ää ja 120Hz, joten sulavaa pelisessiota se kyllä tarjoaa käsikonsolitilassakin. Docked-tila mahdollistaa jopa 4K-resoluution 60 fps tuen HDR10-muodossa, joten meininki on komean näköistä.

Joy-Conit ovat saaneet osakseen tarvittua hienosäätöä. Ne tuntuvat vakaammilta ja ergonomisemmilta, ja kiinnitys on varmempi, itseasiassa tällä kertaa mukana oleva magneettinen kiinnitys on allekirjoittaneen mielestä lähes erinomainen. Uutena ominaisuutena mukana on myös “hiiritila”, jonka potentiaali on vielä alkuvaiheessa. Tässä kohtaa hiiritilan täydellinen toimivuus vaatii kuitenkin vakaan pöytätilan, joten perinteiseen sohvakäyttöön se ei oikein ole soveltuva. Tulevaisuus näyttää kuitenkin, mitä Nintendo tämän suhteen meille voisi tuoda?

Konsolin sisällä sykkii Nvidian mukautettu järjestelmäpiiri, joka tuo mukanaan DLSS-tuen ja mahdollistaa 4K-ylösskaalauksen telakkatilassa. Käytännössä tämä näkyy nopeampina latausaikoina ja tasaisempana ruudunpäivityksenä, etenkin bundlen mukana tulleessa spektaakkelissa, Mario kart Worldissa.

RAM-muistia on enemmän ja tallennus on nopeampaa. Tämä mahdollistaa raskaampien pelien, mutta myös samaan aikaan nopeamman akun kulumisen.

Kyseessä ei kuitenkaan ole suorituskykyloikka, joka haastaisi nykyisen konsolisukupolven kärkinimet pelikonsolien raskaansarjan mestaruudesta, mutta sellaista ei edes yritetäkään. Nintendo ei selvästikään pyri kilpailemaan graafisella loistolla, vaan edelleen sillä kuuluisalla käyttökokemuksella. Se panostaa siihen taikaan, joka yhdistää 36-vuotiaan isomahaisen, nostalgiannälkäisen perheenisän ja hänen 4- ja 7-vuotiaat lapsensa yhteisen ruudun ääreen nauramaan. Ja teroitetaan tässä kohta muuten, että se isomahainen mies muuten olen minä!

Toimintavarmuutta ja pieniä murheenkryynejä

Switch 2 on lähes täysin taaksepäin yhteensopiva alkuperäisen Switchin pelikirjaston kanssa. Osa vanhoista peleistä hyötyy suorituskyvyn noususta, mutta automaattisia parannuksia ei ole – kehittäjien on täten julkaistava erillisiä päivityksiä.

Uusia ohjelmisto-ominaisuuksia ovat muun muassa sisäänrakennettu GameChat, joka mahdollistaa äänikeskustelut ilman erillistä sovellusta, sekä GameShare, jolla voi jakaa pelisessioitaan kavereille. Molemmat ovat tervetulleita uudistuksia pitkään kritisoituun verkkotoimintoon.

Hieman hämmentävämpi lisä on kuitenkin maksullinen Welcome Tour, joka opastaa laitteen käytössä – ominaisuus, jonka voisi odottaa sisältyvän laitteeseen ilmaiseksi, mutta ei.

Myös ehkä yksi harmittava ominaisuus on se, että tässä julkaisussa ei ole mukana OLED-paneelia. Mutta tämähän nyt oli ennustettavissa, ja uusi julkaisu sen suhteen tullaan näkemään lähivuosien aikana.

Tuttu ja turvallinen päivitys suurille massoille

Nintendo Switch 2 on harkittu ja varovainen päivitys, joka ei pyri keksimään konseptia uudelleen. Se korjaa useita aiempia heikkouksia ja tuo kaivattuja parannuksia käyttökokemukseen, mutta ei tarjoa tällä aloituskokoonpanolla välttämättä kaikille vielä suurta hinkua juosta konsolikaupoille. Katse kääntyykin nyt tulevaisuuden pelijulkaisuihin, ja siihen mitä kortteja Nintendo voi konsolin tehoa hyödyntääkseen vielä nostaakaan hihasta.

Nintendo ottaa varman päälle uuden konsolinsa kanssa. Switch 2 ei räjäytä pankkia uutuuksillaan, mutta tekee juuri sen verran kuin tarvitsee, ja ehkä vähän enemmänkin.

Muistan yhä elävästi 90-luvun loppupuolen, kun pieni nörttinalku nimeltänsä Nygårdin Jaakko, hiippaili paikalliseen Asunmaan kodinkoneliikkeeseen kuin pyhiinvaellukselle. Siellä, kuin pyhäinjäännös pleksikuvun alla, lepäsi Nintendo 64 – ja sen kyljessä Mario 64, peli, joka näytti siltä kuin maailma olisi saanut uuden ulottuvuuden.

Myöhemmin aikuisena koin uuden valaistumisen, kun alkuperäinen Switch julkaistiin. Se oli mullistava, monipuolinen ja samalla hieman hupsu, vähän kuin allekirjoittanut. Nyt, Switch 2:n kohdalla, emme enää näe vallankumousta, vaan vakaata evoluutiota. Eikä tämä välttämättä ole huonoa asia, mutta tulevaisuus ja uudet Switch 2 julkistukset tulevat lopulta näyttämään suunnan, kuinka kova konsolialusta meillä todella onkaan käsissämme.

Siihen asti…

Nintendo Switch 2

8 / 10
Hyvää +Kirkas ja tarkka näyttö +Reilusti lisää potkua, vaikkei kilpailijoiden tasolla ollakaan +Joy-Conien ergonomia ja magneettikiinnitys +GameChat & GameShare tuo kaivattua sosiaalisuutta +Tukevampi kickstand ja toinen USB-C-portti +Laaja taaksepäin yhteensopivuus +Nostalgiakerroin ja perheystävällisyys Huonoa -Ei OLED-paneelia -Hiiritila ehkä hakee vielä paikkaansa -Maksullinen opastustoiminto -Ei graafinen jättiläinen -Vanhojen pelien parannukset eivät automaattisia -Hinta Yhteenveto Myöhemmin aikuisena koin uuden valaistumisen, kun alkuperäinen Switch julkaistiin. Se oli mullistava, monipuolinen ja samalla hieman hupsu, vähän kuin allekirjoittanut. Nyt, Switch 2:n kohdalla, emme enää näe vallankumousta, vaan vakaata evoluutiota. Eikä tämä välttämättä ole huonoa asia, mutta tulevaisuus ja uudet Switch 2 julkistukset tulevat lopulta näyttämään suunnan, kuinka kova konsolialusta meillä todella onkaan käsissämme.

Kahden pelaajan avaruusseikkailu tarjoaa kekseliäitä pulmia – arvostelussa Orbitals (Nintendo Switch 2) Kommentit pois päältä artikkelissa Kahden pelaajan avaruusseikkailu tarjoaa kekseliäitä pulmia – arvostelussa Orbitals (Nintendo Switch 2)

on :lle julkaistu kahden pelaajan yhteistyöpeli, jossa ratkotaan erilaisia pulmia avaruusseikkailun lomassa. Peli rakentuu vahvasti yhteistyön ympärille, ja sen haasteet vaativat pelaajilta niin ongelmanratkaisukykyä kuin sujuvaa kommunikointiakin. Tarjolla on monipuolisia pulmia ja persoonallista visuaalista ilmettä, jotka tekevät seikkailusta kiinnostavan tuttavuuden myös niille, joilla ei ollut peliä kohtaan suuria ennakko-odotuksia.

Ensituntuma Orbitalsista oli positiivinen, Peli onnistuu esittelemään tekemistään vähitellen niin, että pelaaminen muuttuu sujuvammaksi seikkailun edetessä. Testijakson aikana vastaan ei tullut bugeja tai muitakaan teknisiä ongelmia, joten pulmien ratkomiseen pystyi keskittymään rauhassa.

Orbitalsin keskiössä on kahden pelaajan yhteistyö, jota voi harrastaa samalla konsolilla tai moninpelin välityksellä. Erityisen toimiva ratkaisu on jaetun ruudun toteutus, jossa kummallakin pelaajalla on oma näkymänsä. Näin pelaajat voivat liikkua kentän eri puolilla ja tehdä omia tehtäviään ilman, että toisen tekemisiä tarvitsee jatkuvasti odotella vierestä. Ratkaisu tuo yhteistyöhön mukavaa vapautta ja mahdollistaa pulmat, joissa molempien pelaajien pitää toimia itsenäisesti mutta yhteisen päämäärän eteen.

Pulmat ovatkin pelin suurimpia vahvuuksia. Osa haasteista ratkeaa melko suoraviivaisesti, kun taas toiset vaativat enemmän kokeilua, päättelyä ja yhteistyötä. Vaikeustason vaihtelu pitää pelaamisen mielenkiintoisena, eikä vastaan tuleva pulma tunnu automaattisesti samalta kuin edellinen. Apuna on neljä erilaista laitetta eli gadgetia, joiden ominaisuuksia hyödynnetään pulmien ratkaisemisessa. Vaikka laitteita ei ole valtavaa määrää, niitä käytetään kekseliäästi erilaisissa tilanteissa. Pulmat onnistuvatkin säilyttämään oman luonteensa läpi pelin, eikä tekeminen ala tuntua pelkältä samojen ratkaisujen toistamiselta.

Kaikki ei kuitenkaan suju aina ongelmitta. Osa pulmista on sen verran haastavia, että niiden parissa voi vierähtää yllättävän pitkä tovi. Vaikeat haasteet tarjoavat onnistumisen iloa, mutta toisinaan pieni vihje olisi tervetullut. Pitkään yhteen pulmaan jumiutuminen voi syödä seikkailun rytmiä etenkin silloin, kun oikea ratkaisu ei tunnu löytyvän yrityksistä huolimatta.

Visuaalisesti Orbitals erottuu edukseen retrohenkisellä anime-tyylillään. Ilme tuo peliin oman persoonallisen tunnelmansa ja tarjoaa mukavaa vaihtelua monien nykyisten pulmapelien ulkoasuun. Animaatiot ovat laadukkaita, eikä grafiikoissa havaittu testin aikana nykimistä. Myös pelimaailman eri alueet tuntuvat omaleimaisilta. Ympäristöt eivät jää keskenään samanlaisiksi taustoiksi, vaan jokainen alue tuo seikkailuun oman tunnelmansa ja pitää tutkimisen kiinnostavana.

Orbitals on parhaimmillaan silloin, kun kaksi pelaajaa pääsee ratkomaan pulmia yhdessä ja jakamaan onnistumisen hetket. Monipuoliset haasteet, kekseliäs neljän laitteen hyödyntäminen ja näyttävä visuaalinen tyyli muodostavat toimivan kokonaisuuden. Suurimmaksi kompastuskiveksi jää joidenkin pulmien korkea vaikeustaso sekä vihjeiden puute, sillä ajoittainen avustus voisi pitää etenemisen sujuvampana ilman, että haasteet menettäisivät merkitystään.

Arvostelu: Valtteri Seppälä

Orbitals (Nintendo Switch 2)

8 / 10
Hyvää + Puzzlet ovat monipuolisia +Toimiva jaetun ruudun yhteistyö +Omaleimainen retrohenkinen anime-tyyli +Palkitseva oivaltamisen ilo Huonoa -Vihjejärjestelmän puute -Ajoittain liian korkea vaikeustaso -Seikkailun rytmityksen katkeaminen Yhteenveto Kokonaisuutena Orbitals on onnistunut yhteistyöpeli, jota voi suositella erityisesti pulmien ystäville ja kaverin kanssa pelattavaa etsiville. Se tarjoaa riittävästi vaihtelua pitääkseen kiinnostuksen yllä ja palkitsee kärsivälliset pelaajat oivaltamisen ilolla. Jos vaikeiden pulmien äärellä ei mene heti hermo, Orbitals on ehdottomasti tutustumisen arvoinen avaruusseikkailu.

Kaksi pelaajaa, kaksi maailmaa ja yksi yhteinen pakomatka – arvostelussa BOKURA (Nintendo Switch 2) Kommentit pois päältä artikkelissa Kaksi pelaajaa, kaksi maailmaa ja yksi yhteinen pakomatka – arvostelussa BOKURA (Nintendo Switch 2)

on tokoronyorin kehittämä kahdelle pelaajalle suunniteltu puzzle-seikkailu, jossa yhteistyö ei ole vain yksi pelin ominaisuuksista, vaan koko kokemuksen ydin. Peli julkaistiin 29. heinäkuuta 2026, ja julkaisijana toimii .

Pelin lähtökohta kuulostaa vielä melko yksinkertaiselta. Kaksi ystävystä on kyllästynyt elämäänsä pienessä kaupungissa ja päättää karata mahdollisimman kauas. Ennen lähtöä pojat päättävät kuitenkin tuhota pormestarin patsaan, mutta suunnitelma saa nopeasti uusia käänteitä. Matka muuttuu vähitellen paljon suuremmaksi seikkailuksi, jossa pelaajien on opittava luottamaan toisiinsa.

BOKURA:ssa kiinnostava idea on se, että molemmat pelaajat näkevät saman maailman eri tavalla. Toinen pelaaja näkee ympärillään eläimiä ja luontoa, kun toinen näkee robotteja ja koneita. Esimerkiksi toiselle pelaajalle tavallinen heinäkasa voi olla toiselle trampoliini. Jos et tiedä, mitä kaverisi näkee, ongelman ratkaiseminen voi olla yllättävän hankalaa.

Söpö puzzlepeli kätkee sisäänsä enemmän kuin odottaa

Ensimmäisillä minuuteilla BOKURA vaikuttaa melko rauhalliselta ja jopa harmittomalta puzzlepeliltä. Suloinen 2.5D-pikseligrafiikka ja rauhallinen tunnelma antavat pelistä varsin kevyen ensivaikutelman.

Tämä vaikutelma ei kuitenkaan kestä ikuisesti. Tarinan edetessä peli alkaa ottaa uusia kierroksia ja tunnelma muuttuu yllättävänkin nopeasti. Juuri tämä oli itselleni yksi pelin suurimmista yllätyksistä. En tiennyt BOKURA:sta ennen pelaamista juuri mitään, joten odotukset eivät olleet korkealla. Lopulta peli osoittautui huomattavasti paremmaksi ja kiinnostavammaksi kokemukseksi kuin osasin odottaa.

BOKURA ei myöskään yritä heti selittää kaikkea puhki, vaan antaa pelaajan löytää maailman ja sen kummallisuudet vähitellen. Tämä toimii hyvin, sillä pelin parhaat hetket syntyvät usein silloin, kun toinen pelaaja kertoo näkevänsä jotain aivan muuta kuin sinä.

Viattomasta karkumatkasta alkaa jotain paljon suurempaa

BOKURA:n tarina alkaa melko yksinkertaisella idealla, jossa kaksi ystävystä haluaa jättää pienen kotikaupunkinsa taakseen. Molemmat ovat yksinkertaisesti kyllästyneet nykyiseen elämäänsä.

Pian matkalle tulee kuitenkin mutkia, eikä kyse ole enää pelkästä karkumatkasta. Tarina alkaa paljastaa uusia puoliaan ja pelaaja joutuu myös tekemään merkittäviä valintoja. Päätöksillä voi olla vaikutusta siihen, mihin suuntaan tapahtumat lähtevät etenemään. Tarinan parhaisiin puoliin kuuluu juuri se, ettei kaikkea kerrota yhdestä näkökulmasta. Molemmilla pelaajilla voi olla tietoa, jota toinen ei tiedä.

Kaksi näkökulmaa tekevät yksinkertaisista pulmista kiinnostavia

BOKURA perusmekaniikat ovat melko helposti omaksuttavia. Hahmoa liikutetaan, hypitään ja hyödynnetään ympäristön esineitä, mutta varsinainen haaste syntyy siitä, mitä toinen pelaaja näkee omalla ruudullaan.

Puzzlet eivät yleensä ole mahdottoman vaikeita. Kun molemmat pelaajat ymmärtävät, mitä toinen yrittää selittää, ratkaisut löytyvät usein varsin nopeasti. Haaste syntyykin enemmän kommunikoinnista kuin monimutkaisista pelimekaniikoista, ja siinä BOKURA onnistuu todella hyvin. Pelaaja voi esimerkiksi nähdä edessään täysin tavallisen esineen, kun taas kaveri kertoo, että sen päällä pitäisi ehdottomasti hypätä. Sitten hypätään, luotetaan kaveriin ja toivotaan parasta. Joskus onnistutaan heti, joskus ei. Parhaimmillaan tästä syntyy juuri sellaista hauskaa yhteistä säätämistä, jota hyvä yhteistyöpeli tarvitsee.

Kommunikaatio on BOKURASSA yksi tärkein vahvuus. Pulmat vaativat aidosti selkeää keskustelua, kun kummallakaan ei ole käytössään täydellistä tietoa ympäristöstä tai siitä mitä toinen näkee omalla ruudullaan.

Hillitty äänimaailma antaa tilaa yhteistyölle

BOKURA:n musiikki ja äänimaailma ovat hillittyjä, mutta juuri se sopii peliin erinomaisesti. Äänet eivät yritä jatkuvasti varastaa huomiota, vaan antavat tilaa tarinalle ja pelaajien väliselle keskustelulle.

Ambienssi pääsee kuitenkin esiin silloin, kun tunnelmaa täytyy muuttaa. Rauhallinen äänimaailma voi hetkessä saada seurakseen jännittävämpiä ääniä, jolloin pelaaja huomaa nopeasti, ettei kaikki olekaan aivan niin viatonta kuin aluksi vaikutti.

Musiikki ja äänet toimivat siis enemmän tunnelman tukena kuin pääroolissa. Se on tässä pelissä mielestäni oikea ratkaisu.

Lyhyt seikkailu, jonka voi kokea uudelleen

BOKURA:n ensimmäinen läpipeluukerta kestää noin 3–5 tuntia, riippuen siitä, kuinka nopeasti pelaajat hoksavat pulmien ratkaisut. Se ei kuulosta valtavalta määrältä pelattavaa, mutta noin viiden euron hintaisessa pelissä kokonaisuus tuntuu mielestäni oikein sopivan mittaiselta.

Lisätunteja saa erityisesti tarinan vaihtoehtoisista valinnoista. Jos haluat nähdä, miten tapahtumat muuttuvat toisen päätöksen jälkeen, peliä voi pelata uudelleen. Myös hahmojen näkökulmien vaihtaminen antaa uuden syyn palata seikkailuun.

Pieni yhteistyöpeli, joka tekee paljon oikein

BOKURA on erinomainen esimerkki siitä, ettei hyvään yhteistyöpeliin tarvita valtavaa budjettia, satoja tunteja sisältöä tai kymmeniä erilaisia pelimekaniikkoja. Sen yksi hyvä idea kantaa pitkälle.

Kahden pelaajan erilaiset näkökulmat ovat pelin ehdottomasti paras ominaisuus. Se tekee tavallisistakin puzzleista kiinnostavia ja pakottaa pelaajat oikeasti keskustelemaan keskenään. Samalla kaunis 2.5D-pikseligrafiikka, tunnelmallinen äänimaailma ja yllättävästi kehittyvä tarina muodostavat toimivan kokonaisuuden.

Noin 5 euron hinnalla BOKURA on erittäin helppo suositus. Kolmesta viiteen tuntiin kestävä seikkailu tarjoaa parhaimmillaan naurua, ihmettelyä, pieniä turhautumisen hetkiä ja ennen kaikkea onnistumisen tunteita yhdessä kaverin kanssa.

Jos pidät puzzlepeleistä ja sinulla on ystävä, jonka kanssa haluat testata, kuinka hyvin pystytte oikeasti kommunikoimaan, BOKURA kannattaa ehdottomasti ottaa kokeiluun. Saatat myös oppia jotain tärkeää ystävästäsi, nimittäin sen, kuinka mahdottoman vaikeaa on kuvailla heinäkasa ihmiselle, joka näkee sen sijaan trampoliinin.

9 / 10
Hyvää: + Erittäin omaperäinen kahden pelaajan pelimekaniikka + Pelaajien erilaiset näkökulmat + Puzzlejen ratkaiseminen vaatii oikeaa yhteistyötä + Kaunis ja tunnelmallinen 2.5D-pikseligrafiikka + Tarinassa on yllätyksiä ja merkittäviä valintoja + Uudelleenpeluu tarjoaa vaihtoehtoisia näkökulmia + Erittäin hyvä hinta-laatusuhde Huonoa: - Ei friendpass mahdollisuutta, joten kummankin on omistettava peli itse - Pelaaminen vaatii lisäksi Nintendo Switch Online -jäsenyyden - Tarinan loppu voi jättää kaipaamaan selkeämpiä vastauksia Yhteenveto Jos pidät puzzlepeleistä ja sinulla on ystävä, jonka kanssa haluat testata, kuinka hyvin pystytte oikeasti kommunikoimaan, BOKURA kannattaa ehdottomasti ottaa kokeiluun. Saatat myös oppia jotain tärkeää ystävästäsi, nimittäin sen, kuinka mahdottoman vaikeaa on kuvailla heinäkasa ihmiselle, joka näkee sen sijaan trampoliinin.