Tiedekoulu ja Samsung etsivät yläkouluja yhteistyöhön Kommentit pois päältä artikkelissa Tiedekoulu ja Samsung etsivät yläkouluja yhteistyöhön

Tiedekoulu x Samsung

Harrastustoimintaa tieteestä ja teknologiasta kiinnostuneille lapsille ja nuorille järjestävän Tiedekoulun toimitusjohtaja ja perustaja Maria Leivo kokosi vinkit, kuinka vanhemmat ja lapset voivat hyödyntää tekoälyä esimerkiksi matematiikan kokeisiin valmistautuessa.

haluaa yhdessä Samsungin kanssa hälventää tekoälyyn liittyviä ennakkoluuloja käynnistämällä tulevana syksynä ohjelman, jossa koululaiset pääsevät kehittämään omaa tekoälyyn ja luonnontieteisiin liittyvää hanketta. Ohjelmaan haetaan parhaillaan kiinnostuneita yläkouluja Suomesta.
Kevään aikana monessa perheessä saatetaan painiskella lapsen tai nuoren matematiikan tai fysiikan tehtävien parissa, kun kokeet lähestyvät.

Lapsille ja nuorille tieteestä ja teknologiasta harrastekursseja järjestävän Tiedekoulun toimitusjohtaja Maria Leivo vinkkaa, että tekoälypalveluista saattaa saada paljon apua niin kotitehtävien ratkaisemiseen kuin kokeisiin valmistautumiseen.

“Harva tulee ajatelleeksi, että tekoälyltä voi kysyä apua esimerkiksi tehtävän ratkaisemiseen tai siihen, miten kyseisen asian voisi parhaiten oppia. Tämä saattaa olla hyödyllistä etenkin vanhemmille, kun he neuvovat lapsia kotona vaikkapa algebran tai prosenttilaskujen perusteista, jotka ovat saattaneet myös heiltä itseltään unohtua”, Leivo sanoo.

Tiedekoulun ja Samsungin vanhemmille teettämästä kyselystä* käy ilmi, että yli 40 % vanhemmista on innoissaan tekoälyn mahdollisuuksista ja toivoo, että lapset pääsevät tutustumaan siihen turvallisessa ympäristössä.

“Suosittelen perheitä tutustumaan tekoälyyn yhdessä ja myös keskustelemaan sen käytöstä opintojen yhteydessä. Itse en missään nimessä kieltäisi kouluikäisiä lapsia opettelemasta tekoälyn käyttöä, vaan opastaisin, mihin tarkoituksiin se soveltuu. voi keksiä esimerkiksi hyviä harjoituksia tai kysymyksiä kokeisiin valmistautumista varten”, Leivo vinkkaa.

Kyselyn mukaan enemmistö vanhemmista, 52 %, ei ole keskustellut lapsen tai nuoren kanssa tekoälyn käytöstä.

“Ilahduttavaa on, että melkein puolet perheistä ovat asiaa kotona käsitelleet. Noin 45 % vastaajista kertoo myös, että heidän lapsensa tai nuorensa ovat tekoälyä käyttäneet”, Leivo kertoo.
Tiedekoulu

Samsung ja Tiedekoulu käynnistävät tiedeohjelman yläkouluille

Tiedekoulu vastaa yhdessä Samsungin kanssa vanhempien toiveeseen lasten ja nuorten mahdollisuudesta tutustua tekoälyyn turvallisessa ympäristössä. ja Tiedekoulu käynnistävät yhteistyössä luonnontieteisiin keskittyvän ohjelman, jossa yläkouluikäiset pääsevät ratkaisemaan yhteiskunnallisia haasteita tekoälyn ja teknologian avulla.

Yläkoulut kaikkialta Suomesta voivat ilmoittautua mukaan maksuttomaan ohjelmaan, johon sisältyy myös vastuuopettajien koulutusta ja oppimateriaalit. Itse työpajavaihe kestää kouluissa viikon. Parhaat projektit palkitaan vuoden lopussa valtakunnallisessa tilaisuudessa: voittajaryhmälle on luvassa Samsungin tuotepalkintoja ja koulu saa käyttöönsä Samsungin teknologiaa.

“Olemme erittäin iloisia siitä, että pääsemme yhdessä Samsungin kanssa tarjoamaan kouluille ja oppilaille luovan tavan tutustua teknologiaan ja tekoälyyn. Oppisuunnitelman mukaisesti ohjelmaan on yhdistetty myös yhteiskunnallista ajattelua, ja oppilaat voivat pohtia osana työpajoja, miten teknologia voisi auttaa mielenterveystyössä tai ilmastonmuutoksen ehkäisyssä”, Leivo sanoo.

”Tuomme nyt Suomeen maailmalla erittäin suositun Solve for Tomorrow -ohjelman, joka kannustaa nuoria soveltamaan luonnontieteitä luovien ratkaisujen löytämiseksi yhteiskuntamme suurimpiin haasteisiin. Odotamme innolla, millaisia ratkaisuja suomalaiset nuoret onnistuvat kehittämään”, Samsungin maajohtaja Mika Engblom kertoo.

Koulut voivat ilmoittautua mukaan osoitteessa: https://www.tiedekoulu.fi/samsung-x-tiedekoulu

Kun yhä useammat yritykset ottavat käyttöön tekoälyominaisuuksia liiketoiminnassaan, työntekijät ovat yhä huolissaan tekoälyn uhasta työpaikkojensa korvaajana. Fortune-lehti raportoi tiistaina, että eräs Adoben johtaja ei kuitenkaan ole aivan vakuuttunut tästä uhasta, vertaillen tekoälyn kehitystä kameran keksimiseen.

5 vinkkiä: näin voit hyödyntää tekoälyä opinnoissa:

  1. Kysy kysymyksiä. Käytä tekoälyä kysymysten esittämiseen luonnontieteiden aiheista, kuten matematiikasta, biologiasta, fysiikasta tai kemiasta. Voit kysyä esimerkiksi selityksiä käsitteille, ilmiöille tai kokeellisille tuloksille. Voit myös syöttää tekoälylle hankalan matematiikan tehtävän ja pyytää apua sen ratkaisuun tai vinkkejä vastaavien tehtävien harjoitteluun.
  2. Selitä käsitteitä. Jos jokin luonnontieteiden käsite on epäselvä, pyydä tekoälyä selittämään se yksinkertaisesti ja selkeästi. Näin voit paremmin ymmärtää ja omaksua uutta tietoa.
  3. Pyydä palautetta. Tekoäly voi tarjota välitöntä palautetta vastauksistasi, mikä auttaa sinua oppimaan virheistäsi ja parantamaan ymmärrystäsi matemaattisista käsitteistä. Voit siis käyttää tekoälyä omana valmentajanasi.
  4. Hanki lisämateriaalia. Pyydä tekoälyltä suosituksia tai lisätietoa luonnontieteiden aiheista. Se voi vinkata sinulle hyödyllisiä verkkosivustoja, artikkeleita tai videoita, jotka syventävät ymmärrystäsi.
  5. Harjoittele kysymyksiä ja vastauksia. Käytä tekoälyä harjoittelussa esittämällä sille kysymyksiä ja tarkistamalla vastaukset. Tämä auttaa sinua valmistautumaan luonnontieteiden kokeisiin ja parantamaan ymmärrystäsi eri aiheista.

    Kannattaa kuitenkin muistaa, että tekoäly voi välillä tarjota myös vääriä vastauksia ja että tekoälyllä ei tule korvata tehtävien ratkaisemisen harjoittelua itse.

    *Kyselyn toteutti Samsungin tilauksesta tutkimusyhtiö Syno International. Omnibus-verkkokyselyyn vastasi kaiken kaikkiaan 1 000 vastaajaa huhtikuussa 2024, ja vastaajista 194 oli kouluikäisten lasten vanhempia. Otos oli väestö demografisesti edustava.

Samsungin kysely: Naiset ja nuoret seuraavat hyvinvointiaan aktiivisimmin – yli puolet suomalaisista hyödyntää hyvinvointidataa Kommentit pois päältä artikkelissa Samsungin kysely: Naiset ja nuoret seuraavat hyvinvointiaan aktiivisimmin – yli puolet suomalaisista hyödyntää hyvinvointidataa

Älykellojen ja muiden hyvinvointia seuraavien laitteiden keräämä data on löytänyt tiensä yhä useamman suomalaisen arkeen. Samsungin tilaaman tuoreen kyselytutkimuksen mukaan 57 prosenttia suomalaisista hyödyntää laitteidensa keräämiä hyvinvointitietoja, ja jopa 61 prosenttia kokee niiden kannustavan liikkumaan enemmän.

Tutkimuksen mukaan hyvinvointitietojen seuraaminen kiinnostaa erityisesti naisia ja nuoria aikuisia.

Alle 35-vuotiaista vain 30 prosenttia kertoo, ettei hyödynnä hyvinvointidataa lainkaan. Vastaava osuus nousee 35–55-vuotiailla 36 prosenttiin ja yli 56-vuotiailla jo 44 prosenttiin.

Sukupuolten välillä erot ovat maltillisia mutta selkeitä. Miehistä 42 prosenttia ei seuraa hyvinvointitietojaan lainkaan, kun naisilla vastaava osuus on 35 prosenttia.

Hyvinvointidata motivoi liikkumaan

Samsungin kyselyn mukaan hyvinvointitietojen seuraaminen ei jää pelkäksi numeroiden tarkasteluksi.

Alle 35-vuotiaista vastaajista 69 prosenttia kokee hyvinvointidatan motivoivan fyysiseen aktiivisuuteen ainakin jossain määrin. Myös naiset kokevat seurannan kannustavan liikkumaan miehiä useammin: naisista näin vastasi 64 prosenttia, miehistä 57 prosenttia.

Suomen maajohtaja Mika Engblomin mukaan esimerkiksi unen, sykkeen ja sykevälivaihtelun seuraaminen auttaa hahmottamaan omaa hyvinvointia aiempaa paremmin.

– Hyvinvointitietojen avulla voi helposti seurata omaa aktiivisuuttaan ja saada tarkempaa tietoa hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Panostamme siihen, että laitteemme toimivat saumattomasti yhdessä ja esimerkiksi uudet Galaxy Watch9- ja Galaxy Watch Ultra2 -älykellot ovat helppokäyttöisiä sekä puhelimen kanssa että itsenäisesti eSIM-yhteyden ansiosta, Engblom kertoo.

Omaa aktiivisuutta saatetaan yliarvioida

Vaikka 69 prosenttia suomalaisista arvioi oman fyysisen aktiivisuutensa olevan vähintään keskitasoa, tulokset eivät täysin vastaa virallisia liikuntasuosituksia.

Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan liikuntasuositukset täyttää viikoittain noin 61 prosenttia naisista ja 55 prosenttia miehistä. Suositusten mukaan aikuisen tulisi liikkua viikossa vähintään 2,5 tuntia reippaasti tai 1 tunti 15 minuuttia rasittavasti.

Engblomin mukaan hyvinvointidatan seuraaminen voi auttaa muodostamaan realistisemman kuvan omasta aktiivisuudesta.

– Suomalaiset vaikuttavat hieman yliarvioivan aktiivisuuttaan suosituksiin nähden. Omien treenien ja hyvinvointitietojen seuranta voi auttaa pitämään kirjaa aktiivisuudesta ja kannustaa liikkumaan enemmän.

Samsungin tilaaman tutkimuksen toteutti Norstat 18. toukokuuta–1. kesäkuuta 2026. Kyselyyn vastasi 1 004 vähintään 18-vuotiasta suomalaista.

AI-kuvat karkottavat asiakkaat? Olutvaikuttaja tyrmää tekoälymarkkinoinnin: ”Halpa ulkoasu heijastuu koko brändiin” Kommentit pois päältä artikkelissa AI-kuvat karkottavat asiakkaat? Olutvaikuttaja tyrmää tekoälymarkkinoinnin: ”Halpa ulkoasu heijastuu koko brändiin”

Tekoälyllä tehdyt kuvat ja mainokset ovat yleistyneet vauhdilla, mutta kaikki eivät näe ilmiötä hyvällä. Yhdysvaltalainen olutalan vaikuttaja Chadd Balbi yhtyy kiivaaseen keskusteluun, että erityisesti pienpanimoille tekoälyn käyttö markkinoinnissa voi tehdä enemmän hallaa kuin hyötyä.

Balbin mukaan ongelma ei ole ympäristövaikutuksissa tai itse teknologiassa, vaan siinä, millaisen viestin tekoälyllä tehdyt mainokset välittävät asiakkaille.

”Support local” ja tekoäly eivät sovi yhteen

Käsityöolutala on vuosien ajan rakentanut identiteettiään paikallisuuden, käsityön ja luovuuden ympärille. Monille kuluttajille panimon tukeminen tarkoittaa sitä, että rahaa käytetään tarkoituksella hieman enemmän paikallisen yrityksen hyväksi.

Balbin mukaan tekoälyllä muutamassa minuutissa tehty tapahtumajuliste tai somekuva lähettää kuitenkin täysin päinvastaisen viestin.

Jos panimo odottaa asiakkaiden maksavan enemmän ”paikallisuuden” vuoksi, mutta säästää itse markkinoinnissa käyttämällä geneeristä tekoälykuvaa, moni kokee suhteen muuttuvan yksisuuntaiseksi.

– Asiakkaalle syntyy helposti vaikutelma, että yritys oikoo mutkia siellä, missä sen pitäisi panostaa omaan identiteettiinsä.

Halpa ulkoasu heijastuu koko brändiin

Balbin mukaan brändi on yksi pienpanimoiden tärkeimmistä kilpailuvalteista. Jos markkinointi näyttää nopeasti tehdyltä tai persoonattomalta, moni yhdistää saman mielikuvan myös tuotteisiin.

Hänen mielestään tekoälyllä luotu juliste voi saada panimon näyttämään samalta kuin mikä tahansa ketjuravintola.

Ajatus on yksinkertainen: jos yritys säästää näkyvästi markkinoinnissa, asiakas voi alkaa pohtia, missä muualla kustannuksia on leikattu.

Puhelimen kamera riittää

Balbi ymmärtää, ettei monilla pienpanimoilla ole ylimääräistä rahaa markkinointiin. Silti hän uskoo, että aidot valokuvat missä tahansa markkinoinnissa ovat lähes aina parempi vaihtoehto kuin tekoälyn luoma kuvitus.

Nykypuhelimien kamerat tuottavat hänen mukaansa riittävän laadukasta materiaalia sosiaaliseen mediaan täysin ilmaiseksi. Jos budjettia löytyy hieman enemmän, graafisia suunnittelijoita ja helppokäyttöisiä suunnittelutyökaluja on tarjolla runsaasti.

Keskustelu jakaa mielipiteitä

Balbin kirjoitus on herättänyt keskustelua myös olutalan ulkopuolella. Osa pitää tekoälyä hyödyllisenä työkaluna, joka säästää aikaa ja rahaa erityisesti pienyrityksille. Toisten mielestä taas juuri persoonallinen visuaalinen ilme on yksi tärkeimmistä tavoista erottua kilpailijoista.

Keskustelu ei myöskään rajoitu pienpanimoihin. Sama kysymys koskettaa yhä useampia yrityksiä: vahvistaako brändiä vai tekeekö siitä vain entistä geneerisemmän?