Tiedekoulu ja Samsung etsivät yläkouluja yhteistyöhön Kommentit pois päältä artikkelissa Tiedekoulu ja Samsung etsivät yläkouluja yhteistyöhön

Tiedekoulu x Samsung

Harrastustoimintaa tieteestä ja teknologiasta kiinnostuneille lapsille ja nuorille järjestävän Tiedekoulun toimitusjohtaja ja perustaja Maria Leivo kokosi vinkit, kuinka vanhemmat ja lapset voivat hyödyntää tekoälyä esimerkiksi matematiikan kokeisiin valmistautuessa.

haluaa yhdessä Samsungin kanssa hälventää tekoälyyn liittyviä ennakkoluuloja käynnistämällä tulevana syksynä ohjelman, jossa koululaiset pääsevät kehittämään omaa tekoälyyn ja luonnontieteisiin liittyvää hanketta. Ohjelmaan haetaan parhaillaan kiinnostuneita yläkouluja Suomesta.
Kevään aikana monessa perheessä saatetaan painiskella lapsen tai nuoren matematiikan tai fysiikan tehtävien parissa, kun kokeet lähestyvät.

Lapsille ja nuorille tieteestä ja teknologiasta harrastekursseja järjestävän Tiedekoulun toimitusjohtaja Maria Leivo vinkkaa, että tekoälypalveluista saattaa saada paljon apua niin kotitehtävien ratkaisemiseen kuin kokeisiin valmistautumiseen.

“Harva tulee ajatelleeksi, että tekoälyltä voi kysyä apua esimerkiksi tehtävän ratkaisemiseen tai siihen, miten kyseisen asian voisi parhaiten oppia. Tämä saattaa olla hyödyllistä etenkin vanhemmille, kun he neuvovat lapsia kotona vaikkapa algebran tai prosenttilaskujen perusteista, jotka ovat saattaneet myös heiltä itseltään unohtua”, Leivo sanoo.

Tiedekoulun ja Samsungin vanhemmille teettämästä kyselystä* käy ilmi, että yli 40 % vanhemmista on innoissaan tekoälyn mahdollisuuksista ja toivoo, että lapset pääsevät tutustumaan siihen turvallisessa ympäristössä.

“Suosittelen perheitä tutustumaan tekoälyyn yhdessä ja myös keskustelemaan sen käytöstä opintojen yhteydessä. Itse en missään nimessä kieltäisi kouluikäisiä lapsia opettelemasta tekoälyn käyttöä, vaan opastaisin, mihin tarkoituksiin se soveltuu. voi keksiä esimerkiksi hyviä harjoituksia tai kysymyksiä kokeisiin valmistautumista varten”, Leivo vinkkaa.

Kyselyn mukaan enemmistö vanhemmista, 52 %, ei ole keskustellut lapsen tai nuoren kanssa tekoälyn käytöstä.

“Ilahduttavaa on, että melkein puolet perheistä ovat asiaa kotona käsitelleet. Noin 45 % vastaajista kertoo myös, että heidän lapsensa tai nuorensa ovat tekoälyä käyttäneet”, Leivo kertoo.
Tiedekoulu

Samsung ja Tiedekoulu käynnistävät tiedeohjelman yläkouluille

Tiedekoulu vastaa yhdessä Samsungin kanssa vanhempien toiveeseen lasten ja nuorten mahdollisuudesta tutustua tekoälyyn turvallisessa ympäristössä. ja Tiedekoulu käynnistävät yhteistyössä luonnontieteisiin keskittyvän ohjelman, jossa yläkouluikäiset pääsevät ratkaisemaan yhteiskunnallisia haasteita tekoälyn ja teknologian avulla.

Yläkoulut kaikkialta Suomesta voivat ilmoittautua mukaan maksuttomaan ohjelmaan, johon sisältyy myös vastuuopettajien koulutusta ja oppimateriaalit. Itse työpajavaihe kestää kouluissa viikon. Parhaat projektit palkitaan vuoden lopussa valtakunnallisessa tilaisuudessa: voittajaryhmälle on luvassa Samsungin tuotepalkintoja ja koulu saa käyttöönsä Samsungin teknologiaa.

“Olemme erittäin iloisia siitä, että pääsemme yhdessä Samsungin kanssa tarjoamaan kouluille ja oppilaille luovan tavan tutustua teknologiaan ja tekoälyyn. Oppisuunnitelman mukaisesti ohjelmaan on yhdistetty myös yhteiskunnallista ajattelua, ja oppilaat voivat pohtia osana työpajoja, miten teknologia voisi auttaa mielenterveystyössä tai ilmastonmuutoksen ehkäisyssä”, Leivo sanoo.

”Tuomme nyt Suomeen maailmalla erittäin suositun Solve for Tomorrow -ohjelman, joka kannustaa nuoria soveltamaan luonnontieteitä luovien ratkaisujen löytämiseksi yhteiskuntamme suurimpiin haasteisiin. Odotamme innolla, millaisia ratkaisuja suomalaiset nuoret onnistuvat kehittämään”, Samsungin maajohtaja Mika Engblom kertoo.

Koulut voivat ilmoittautua mukaan osoitteessa: https://www.tiedekoulu.fi/samsung-x-tiedekoulu

Kun yhä useammat yritykset ottavat käyttöön tekoälyominaisuuksia liiketoiminnassaan, työntekijät ovat yhä huolissaan tekoälyn uhasta työpaikkojensa korvaajana. Fortune-lehti raportoi tiistaina, että eräs Adoben johtaja ei kuitenkaan ole aivan vakuuttunut tästä uhasta, vertaillen tekoälyn kehitystä kameran keksimiseen.

5 vinkkiä: näin voit hyödyntää tekoälyä opinnoissa:

  1. Kysy kysymyksiä. Käytä tekoälyä kysymysten esittämiseen luonnontieteiden aiheista, kuten matematiikasta, biologiasta, fysiikasta tai kemiasta. Voit kysyä esimerkiksi selityksiä käsitteille, ilmiöille tai kokeellisille tuloksille. Voit myös syöttää tekoälylle hankalan matematiikan tehtävän ja pyytää apua sen ratkaisuun tai vinkkejä vastaavien tehtävien harjoitteluun.
  2. Selitä käsitteitä. Jos jokin luonnontieteiden käsite on epäselvä, pyydä tekoälyä selittämään se yksinkertaisesti ja selkeästi. Näin voit paremmin ymmärtää ja omaksua uutta tietoa.
  3. Pyydä palautetta. Tekoäly voi tarjota välitöntä palautetta vastauksistasi, mikä auttaa sinua oppimaan virheistäsi ja parantamaan ymmärrystäsi matemaattisista käsitteistä. Voit siis käyttää tekoälyä omana valmentajanasi.
  4. Hanki lisämateriaalia. Pyydä tekoälyltä suosituksia tai lisätietoa luonnontieteiden aiheista. Se voi vinkata sinulle hyödyllisiä verkkosivustoja, artikkeleita tai videoita, jotka syventävät ymmärrystäsi.
  5. Harjoittele kysymyksiä ja vastauksia. Käytä tekoälyä harjoittelussa esittämällä sille kysymyksiä ja tarkistamalla vastaukset. Tämä auttaa sinua valmistautumaan luonnontieteiden kokeisiin ja parantamaan ymmärrystäsi eri aiheista.

    Kannattaa kuitenkin muistaa, että tekoäly voi välillä tarjota myös vääriä vastauksia ja että tekoälyllä ei tule korvata tehtävien ratkaisemisen harjoittelua itse.

    *Kyselyn toteutti Samsungin tilauksesta tutkimusyhtiö Syno International. Omnibus-verkkokyselyyn vastasi kaiken kaikkiaan 1 000 vastaajaa huhtikuussa 2024, ja vastaajista 194 oli kouluikäisten lasten vanhempia. Otos oli väestö demografisesti edustava.

Tekoälyskandaali ravistelee Saksan mediaa – kuka lopulta vastaa koneen kirjoittamista sanoista? Kommentit pois päältä artikkelissa Tekoälyskandaali ravistelee Saksan mediaa – kuka lopulta vastaa koneen kirjoittamista sanoista?

Tekoälyn käyttö mediassa on noussut Saksassa kuumaksi puheenaiheeksi, kun tekoälyyn liittyvät epäilyt ja virheet ovat herättäneet keskustelua siitä, missä menee ihmisen ja koneen vastuun raja. Kysymys kuuluu: jos kirjoittaa, kuka kantaa vastuun, kun teksti menee pieleen?

Kohun keskellä on ollut Tagesspielel -lehden entinen kustantaja ja päätoimittaja Stephan-Andreas Casdorff, jonka on väitetty käyttäneen tekoälyä puheiden ja kirjoitusten valmistelussa. Saksalaisissa lehdissä tekoälyä käytetään työkaluna, mutta tapaus on herättänyt keskustelua siitä, pitäisikö tekoälyn käytöstä kertoa avoimemmin esimerkiksi politiikassa ja mediassa.

Kuva: Die Zeit

Samaan aikaan Saksassa on käyty laajempaa keskustelua tekoälyn tuottaman sisällön vastuusta. Müncheniläinen oikeusistuin katsoi kesäkuussa, että Google voidaan pitää vastuussa tekoälyn tuottamista virheellisistä vastauksista, koska tekoälyn muodostama yhteenveto ei ole vain lista hakutuloksia vaan uuden sisällön tuottamista.

Tekoäly lupaa nopeuttaa uutistyötä, tekstien tekemistä ja tiedon käsittelyä, mutta samalla se tuo mukanaan uudenlaisia ongelmia. Kone voi kirjoittaa vakuuttavasti myös silloin, kun se on väärässä – vähän kuin itsevarma harjoittelija, joka palauttaa työnsä nopeasti mutta unohti tarkistaa faktat.

Saksassa käytävä keskustelu voi vaikuttaa laajemminkin siihen, miten uutistoimitukset, yritykset ja julkiset toimijat käyttävät tekoälyä tulevaisuudessa. Ehkä tulevaisuuden tärkein kysymys ei olekaan, osaako tekoäly kirjoittaa – vaan kuka allekirjoittaa lopputuloksen.

Kyberrikolliset ottavat tutut työkalut aseiksi – HP varoittaa uudesta huijauksen aallosta Kommentit pois päältä artikkelissa Kyberrikolliset ottavat tutut työkalut aseiksi – HP varoittaa uudesta huijauksen aallosta

:n tuore uhkaraportti maalaa aika kylmän kuvan verkkomaailmasta: eivät enää vain murra järjestelmiä, vaan käyttävät hyväkseen juuri niitä ohjelmia ja työkaluja, joihin ihmiset jo valmiiksi luottavat. Lopputulos on kuin varkaalla olisi pankin avain, mutta hän teeskentelisi olevansa asiakaspalvelija.

Yksi huolestuttavimmista havainnoista liittyy oikeisiin etäkäyttötyökaluihin, kuten LogMeInin ja ScreenConnectin kaltaisiin ohjelmiin. Hyökkääjät houkuttelevat käyttäjiä lataamaan niitä esimerkiksi verokauden päättymiseen liittyvien huijausviestien tai väärennettyjen deittisivustojen kautta. Kun ohjelma on asennettu, rikolliset voivat hallita konetta lähes huomaamatta.

Kuva: LogMeIn Hamachi – Wikipedia

Toinen koukku on kryptovaluuttoihin liittyvä huijaus. Väärennetyt “lompakon palautustyökalut” lupaavat auttaa kadonneiden varojen löytämisessä, mutta todellisuudessa ne imevät kirjautumistiedot ja lompakon sisällön suoraan rikollisille. HP:n tutkijat huomasivat jopa, että osa haitallisesta koodista näyttää olevan tekoälyn “vibe-koodaamaa”, eli nopeasti ja huolimattomasti generoituja skriptejä, jotka silti toimivat yllättävän tehokkaasti.

Ehkä erikoisin kikka on niin sanotut ClickFix-kampanjat, joissa haittaohjelma naamioidaan äänitiedostoksi. Käyttäjä huijataan läpäisemään uskottavalta näyttävä -testi, jonka jälkeen kone suorittaa taustalla haitallisen komennon – ilman että käyttäjä tajuaa juuri hyväksyneensä digitaalisen “kutsun kutsumattomille vieraille”.

Kuva: reCAPTCHA – Wikipedia

HP:n viesti on selkeä: kyberrikolliset eivät enää näytä kyberrikollisilta. He puhuvat tuttujen sovellusten kieltä, käyttävät arkipäiväisiä houkuttimia ja piiloutuvat normaaliin liikenteeseen. Ja juuri siksi vaarallisin uhka ei välttämättä näytä lainkaan epäilyttävältä – ennen kuin on jo liian myöhäistä.