Tiedekoulu ja Samsung etsivät yläkouluja yhteistyöhön Kommentit pois päältä artikkelissa Tiedekoulu ja Samsung etsivät yläkouluja yhteistyöhön

Tiedekoulu x Samsung

Harrastustoimintaa tieteestä ja teknologiasta kiinnostuneille lapsille ja nuorille järjestävän Tiedekoulun toimitusjohtaja ja perustaja Maria Leivo kokosi vinkit, kuinka vanhemmat ja lapset voivat hyödyntää tekoälyä esimerkiksi matematiikan kokeisiin valmistautuessa.

Tiedekoulu haluaa yhdessä Samsungin kanssa hälventää tekoälyyn liittyviä ennakkoluuloja käynnistämällä tulevana syksynä ohjelman, jossa koululaiset pääsevät kehittämään omaa tekoälyyn ja luonnontieteisiin liittyvää hanketta. Ohjelmaan haetaan parhaillaan kiinnostuneita yläkouluja Suomesta.
Kevään aikana monessa perheessä saatetaan painiskella lapsen tai nuoren matematiikan tai fysiikan tehtävien parissa, kun kokeet lähestyvät.

Lapsille ja nuorille tieteestä ja teknologiasta harrastekursseja järjestävän Tiedekoulun toimitusjohtaja Maria Leivo vinkkaa, että tekoälypalveluista saattaa saada paljon apua niin kotitehtävien ratkaisemiseen kuin kokeisiin valmistautumiseen.

“Harva tulee ajatelleeksi, että tekoälyltä voi kysyä apua esimerkiksi tehtävän ratkaisemiseen tai siihen, miten kyseisen asian voisi parhaiten oppia. Tämä saattaa olla hyödyllistä etenkin vanhemmille, kun he neuvovat lapsia kotona vaikkapa algebran tai prosenttilaskujen perusteista, jotka ovat saattaneet myös heiltä itseltään unohtua”, Leivo sanoo.

Tiedekoulun ja Samsungin vanhemmille teettämästä kyselystä* käy ilmi, että yli 40 % vanhemmista on innoissaan tekoälyn mahdollisuuksista ja toivoo, että lapset pääsevät tutustumaan siihen turvallisessa ympäristössä.

“Suosittelen perheitä tutustumaan tekoälyyn yhdessä ja myös keskustelemaan sen käytöstä opintojen yhteydessä. Itse en missään nimessä kieltäisi kouluikäisiä lapsia opettelemasta tekoälyn käyttöä, vaan opastaisin, mihin tarkoituksiin se soveltuu. Tekoäly voi keksiä esimerkiksi hyviä harjoituksia tai kysymyksiä kokeisiin valmistautumista varten”, Leivo vinkkaa.

Kyselyn mukaan enemmistö vanhemmista, 52 %, ei ole keskustellut lapsen tai nuoren kanssa tekoälyn käytöstä.

“Ilahduttavaa on, että melkein puolet perheistä ovat asiaa kotona käsitelleet. Noin 45 % vastaajista kertoo myös, että heidän lapsensa tai nuorensa ovat tekoälyä käyttäneet”, Leivo kertoo.
Tiedekoulu

Samsung ja Tiedekoulu käynnistävät tiedeohjelman yläkouluille

Tiedekoulu vastaa yhdessä Samsungin kanssa vanhempien toiveeseen lasten ja nuorten mahdollisuudesta tutustua tekoälyyn turvallisessa ympäristössä. Samsung ja Tiedekoulu käynnistävät yhteistyössä luonnontieteisiin keskittyvän ohjelman, jossa yläkouluikäiset pääsevät ratkaisemaan yhteiskunnallisia haasteita tekoälyn ja teknologian avulla.

Yläkoulut kaikkialta Suomesta voivat ilmoittautua mukaan maksuttomaan ohjelmaan, johon sisältyy myös vastuuopettajien koulutusta ja oppimateriaalit. Itse työpajavaihe kestää kouluissa viikon. Parhaat projektit palkitaan vuoden lopussa valtakunnallisessa tilaisuudessa: voittajaryhmälle on luvassa Samsungin tuotepalkintoja ja koulu saa käyttöönsä Samsungin teknologiaa.

“Olemme erittäin iloisia siitä, että pääsemme yhdessä Samsungin kanssa tarjoamaan kouluille ja oppilaille luovan tavan tutustua teknologiaan ja tekoälyyn. Oppisuunnitelman mukaisesti ohjelmaan on yhdistetty myös yhteiskunnallista ajattelua, ja oppilaat voivat pohtia osana työpajoja, miten teknologia voisi auttaa mielenterveystyössä tai ilmastonmuutoksen ehkäisyssä”, Leivo sanoo.

”Tuomme nyt Suomeen maailmalla erittäin suositun Solve for Tomorrow -ohjelman, joka kannustaa nuoria soveltamaan luonnontieteitä luovien ratkaisujen löytämiseksi yhteiskuntamme suurimpiin haasteisiin. Odotamme innolla, millaisia ratkaisuja suomalaiset nuoret onnistuvat kehittämään”, Samsungin maajohtaja Mika Engblom kertoo.

Koulut voivat ilmoittautua mukaan osoitteessa: https://www.tiedekoulu.fi/samsung-x-tiedekoulu

Kun yhä useammat yritykset ottavat käyttöön tekoälyominaisuuksia liiketoiminnassaan, työntekijät ovat yhä huolissaan tekoälyn uhasta työpaikkojensa korvaajana. Fortune-lehti raportoi tiistaina, että eräs Adoben johtaja ei kuitenkaan ole aivan vakuuttunut tästä uhasta, vertaillen tekoälyn kehitystä kameran keksimiseen.

5 vinkkiä: näin voit hyödyntää tekoälyä opinnoissa:

  1. Kysy kysymyksiä. Käytä tekoälyä kysymysten esittämiseen luonnontieteiden aiheista, kuten matematiikasta, biologiasta, fysiikasta tai kemiasta. Voit kysyä esimerkiksi selityksiä käsitteille, ilmiöille tai kokeellisille tuloksille. Voit myös syöttää tekoälylle hankalan matematiikan tehtävän ja pyytää apua sen ratkaisuun tai vinkkejä vastaavien tehtävien harjoitteluun.
  2. Selitä käsitteitä. Jos jokin luonnontieteiden käsite on epäselvä, pyydä tekoälyä selittämään se yksinkertaisesti ja selkeästi. Näin voit paremmin ymmärtää ja omaksua uutta tietoa.
  3. Pyydä palautetta. Tekoäly voi tarjota välitöntä palautetta vastauksistasi, mikä auttaa sinua oppimaan virheistäsi ja parantamaan ymmärrystäsi matemaattisista käsitteistä. Voit siis käyttää tekoälyä omana valmentajanasi.
  4. Hanki lisämateriaalia. Pyydä tekoälyltä suosituksia tai lisätietoa luonnontieteiden aiheista. Se voi vinkata sinulle hyödyllisiä verkkosivustoja, artikkeleita tai videoita, jotka syventävät ymmärrystäsi.
  5. Harjoittele kysymyksiä ja vastauksia. Käytä tekoälyä harjoittelussa esittämällä sille kysymyksiä ja tarkistamalla vastaukset. Tämä auttaa sinua valmistautumaan luonnontieteiden kokeisiin ja parantamaan ymmärrystäsi eri aiheista.

    Kannattaa kuitenkin muistaa, että tekoäly voi välillä tarjota myös vääriä vastauksia ja että tekoälyllä ei tule korvata tehtävien ratkaisemisen harjoittelua itse.

    *Kyselyn toteutti Samsungin tilauksesta tutkimusyhtiö Syno International. Omnibus-verkkokyselyyn vastasi kaiken kaikkiaan 1 000 vastaajaa huhtikuussa 2024, ja vastaajista 194 oli kouluikäisten lasten vanhempia. Otos oli väestö demografisesti edustava.

Älypuhelinten suurimmat flopit – räjähdyksiä, taipumista ja tyhjiä lupauksia Kommentit pois päältä artikkelissa Älypuhelinten suurimmat flopit – räjähdyksiä, taipumista ja tyhjiä lupauksia

Älypuhelimet ovat nykyään huippuluokkaa, mutta matkan varrelle on mahtunut melkoinen joukko epäonnistumisia. Osa puhelimista oli vaarallisia, osa turhia, ja osa yksinkertaisesti liian edellä aikaansa. Lista historian pahimmista älypuhelimista kertoo, että joskus hyvä idea ei riitä.

Samsung Galaxy Note 7 muistetaan kirjaimellisesti räjähdyksistään. Akku saattoi syttyä tuleen, ja käyttäjät jopa palovammojen kanssa. Samsungin tappio oli arviolta 17 miljardia dollaria eli noin 16 miljoonaa euroa, ja puhelin kiellettiin lentokoneissa. Apple puolestaan kompuroi iPhone 6:n kanssa, joka taipui taskussa niin helposti, että ilmiö sai oman nimensä: Bendgate.

Myös BlackBerry Storm ja Nokia Lumia 900 osoittivat, ettei pelkkä brändi tai hyvä laite riitä. Storm kärsi bugeista ja puuttuvasta Wi-Fistä, ja Lumia 900 oli täydellinen laite, mutta kuoli surkeaan sovellusvalikoimaan ja Windows Phone 8 -päivityksen puutteeseen. Vastaavasti Amazon Fire Phone ja HTC Evo 3D lupasivat 3D-elämyksiä ja muita gimmickejä, mutta käytännön hyödyt olivat olemattomat.

Joissain tapauksissa ongelma oli yli-innokkuus. Kyocera Echo ja Galaxy Fold yrittivät mullistaa kaksois- ja taittuvan näytön, mutta teknologia ei ollut valmis. Sitten on vielä Escobar Fold, joka ei ollut edes oikea puhelin, vaan kallis huijaus.

Lista muistuttaa, että hyvä laite tarvitsee toimivan ohjelmiston, kestävän rakenteen ja todellista lisäarvoa. Ilman näitä virheitä nykyiset huippupuhelimet eivät olisi niin timanttisia ja me voimme vain hengähtää helpotuksesta, kun puhelin ei räjähdä käsiin.

Tekoälykin voi “nähdä” optisia illuusioita ja paljastaa aivoistamme yllättäviä asioita Kommentit pois päältä artikkelissa Tekoälykin voi “nähdä” optisia illuusioita ja paljastaa aivoistamme yllättäviä asioita

Ihmiset eivät aina näe maailmaa sellaisena kuin se on. Kuun koko näyttää suuremmalta horisontissa kuin korkealla taivaalla, vaikka etäisyys pysyy samana. Nyt tutkijat ovat huomanneet, että jotkut tekoälyt voivat erehtyä samoista optisista illuusioista kuin mekin. Tämä antaa uuden näkökulman siihen, miten aivomme käsittelevät näköhavaintoja.

Japanilaiset tutkijat testasivat PredNet-nimistä syväverkkoa illuusioilla, kuten pyörivillä “käärmeillä”, jotka näyttävät liikkuvan, vaikka kuva on täysin staattinen. Yllättäen tekoäly erehtyi samoista kohdista kuin ihmiset, tukien teoriaa siitä, että aivomme ennakoivat liikettä ennen kuin näemme sen. Erotkin löytyivät: kun ihmiset keskittyvät yhteen kohtaan, muu liike näyttää pysähtyvän, mutta PredNet näkee kaiken liikkuvana kerralla.

Toisaalla australialaiset tutkijat yhdistivät kvanttifysiikkaa tekoälyyn mallintaakseen, miten ihminen voi nähdä esimerkiksi Rubin-vaasin joko maljakoksi tai kahdeksi profiiliksi. Tekoäly vaihteli tulkintojen välillä aivan kuten ihmiset, mikä antaa viitteitä siitä, miten aivomme tekevät päätöksiä epävarmoissa tilanteissa.

Tutkimus ei tarkoita, että aivomme olisivat kvanttisia, vaan että tietyt päätöksentekoprosessit voidaan ymmärtää paremmin kvanttimekaniikan avulla. Lisäksi ilmiöstä voi olla apua, kun suunnitellaan, miten avaruusmatkailijat näkevät maailman painottomuudessa. Näyttäisi siltä, että näkökokemuksemme muuttuu, kun silmämme eivät voi arvioida etäisyyksiä maan vetovoiman mukaan.

Vaikka tekoäly ei vieläkään näe maailmaa aivan kuin me, sen avulla voimme ymmärtää, miksi aivomme tekevät oikoteitä ja miksi joskus “näemme harhoja”. Se on kuin katselisimme omaa näköjärjestelmäämme peilistä ja tekoäly on peili, joka ei valita.