Tiedekoulu ja Samsung etsivät yläkouluja yhteistyöhön Kommentit pois päältä artikkelissa Tiedekoulu ja Samsung etsivät yläkouluja yhteistyöhön

Tiedekoulu x Samsung

Harrastustoimintaa tieteestä ja teknologiasta kiinnostuneille lapsille ja nuorille järjestävän Tiedekoulun toimitusjohtaja ja perustaja Maria Leivo kokosi vinkit, kuinka vanhemmat ja lapset voivat hyödyntää tekoälyä esimerkiksi matematiikan kokeisiin valmistautuessa.

haluaa yhdessä Samsungin kanssa hälventää tekoälyyn liittyviä ennakkoluuloja käynnistämällä tulevana syksynä ohjelman, jossa koululaiset pääsevät kehittämään omaa tekoälyyn ja luonnontieteisiin liittyvää hanketta. Ohjelmaan haetaan parhaillaan kiinnostuneita yläkouluja Suomesta.
Kevään aikana monessa perheessä saatetaan painiskella lapsen tai nuoren matematiikan tai fysiikan tehtävien parissa, kun kokeet lähestyvät.

Lapsille ja nuorille tieteestä ja teknologiasta harrastekursseja järjestävän Tiedekoulun toimitusjohtaja Maria Leivo vinkkaa, että tekoälypalveluista saattaa saada paljon apua niin kotitehtävien ratkaisemiseen kuin kokeisiin valmistautumiseen.

“Harva tulee ajatelleeksi, että tekoälyltä voi kysyä apua esimerkiksi tehtävän ratkaisemiseen tai siihen, miten kyseisen asian voisi parhaiten oppia. Tämä saattaa olla hyödyllistä etenkin vanhemmille, kun he neuvovat lapsia kotona vaikkapa algebran tai prosenttilaskujen perusteista, jotka ovat saattaneet myös heiltä itseltään unohtua”, Leivo sanoo.

Tiedekoulun ja Samsungin vanhemmille teettämästä kyselystä* käy ilmi, että yli 40 % vanhemmista on innoissaan tekoälyn mahdollisuuksista ja toivoo, että lapset pääsevät tutustumaan siihen turvallisessa ympäristössä.

“Suosittelen perheitä tutustumaan tekoälyyn yhdessä ja myös keskustelemaan sen käytöstä opintojen yhteydessä. Itse en missään nimessä kieltäisi kouluikäisiä lapsia opettelemasta tekoälyn käyttöä, vaan opastaisin, mihin tarkoituksiin se soveltuu. voi keksiä esimerkiksi hyviä harjoituksia tai kysymyksiä kokeisiin valmistautumista varten”, Leivo vinkkaa.

Kyselyn mukaan enemmistö vanhemmista, 52 %, ei ole keskustellut lapsen tai nuoren kanssa tekoälyn käytöstä.

“Ilahduttavaa on, että melkein puolet perheistä ovat asiaa kotona käsitelleet. Noin 45 % vastaajista kertoo myös, että heidän lapsensa tai nuorensa ovat tekoälyä käyttäneet”, Leivo kertoo.
Tiedekoulu

Samsung ja Tiedekoulu käynnistävät tiedeohjelman yläkouluille

Tiedekoulu vastaa yhdessä Samsungin kanssa vanhempien toiveeseen lasten ja nuorten mahdollisuudesta tutustua tekoälyyn turvallisessa ympäristössä. ja Tiedekoulu käynnistävät yhteistyössä luonnontieteisiin keskittyvän ohjelman, jossa yläkouluikäiset pääsevät ratkaisemaan yhteiskunnallisia haasteita tekoälyn ja teknologian avulla.

Yläkoulut kaikkialta Suomesta voivat ilmoittautua mukaan maksuttomaan ohjelmaan, johon sisältyy myös vastuuopettajien koulutusta ja oppimateriaalit. Itse työpajavaihe kestää kouluissa viikon. Parhaat projektit palkitaan vuoden lopussa valtakunnallisessa tilaisuudessa: voittajaryhmälle on luvassa Samsungin tuotepalkintoja ja koulu saa käyttöönsä Samsungin teknologiaa.

“Olemme erittäin iloisia siitä, että pääsemme yhdessä Samsungin kanssa tarjoamaan kouluille ja oppilaille luovan tavan tutustua teknologiaan ja tekoälyyn. Oppisuunnitelman mukaisesti ohjelmaan on yhdistetty myös yhteiskunnallista ajattelua, ja oppilaat voivat pohtia osana työpajoja, miten teknologia voisi auttaa mielenterveystyössä tai ilmastonmuutoksen ehkäisyssä”, Leivo sanoo.

”Tuomme nyt Suomeen maailmalla erittäin suositun Solve for Tomorrow -ohjelman, joka kannustaa nuoria soveltamaan luonnontieteitä luovien ratkaisujen löytämiseksi yhteiskuntamme suurimpiin haasteisiin. Odotamme innolla, millaisia ratkaisuja suomalaiset nuoret onnistuvat kehittämään”, Samsungin maajohtaja Mika Engblom kertoo.

Koulut voivat ilmoittautua mukaan osoitteessa: https://www.tiedekoulu.fi/samsung-x-tiedekoulu

Kun yhä useammat yritykset ottavat käyttöön tekoälyominaisuuksia liiketoiminnassaan, työntekijät ovat yhä huolissaan tekoälyn uhasta työpaikkojensa korvaajana. Fortune-lehti raportoi tiistaina, että eräs Adoben johtaja ei kuitenkaan ole aivan vakuuttunut tästä uhasta, vertaillen tekoälyn kehitystä kameran keksimiseen.

5 vinkkiä: näin voit hyödyntää tekoälyä opinnoissa:

  1. Kysy kysymyksiä. Käytä tekoälyä kysymysten esittämiseen luonnontieteiden aiheista, kuten matematiikasta, biologiasta, fysiikasta tai kemiasta. Voit kysyä esimerkiksi selityksiä käsitteille, ilmiöille tai kokeellisille tuloksille. Voit myös syöttää tekoälylle hankalan matematiikan tehtävän ja pyytää apua sen ratkaisuun tai vinkkejä vastaavien tehtävien harjoitteluun.
  2. Selitä käsitteitä. Jos jokin luonnontieteiden käsite on epäselvä, pyydä tekoälyä selittämään se yksinkertaisesti ja selkeästi. Näin voit paremmin ymmärtää ja omaksua uutta tietoa.
  3. Pyydä palautetta. Tekoäly voi tarjota välitöntä palautetta vastauksistasi, mikä auttaa sinua oppimaan virheistäsi ja parantamaan ymmärrystäsi matemaattisista käsitteistä. Voit siis käyttää tekoälyä omana valmentajanasi.
  4. Hanki lisämateriaalia. Pyydä tekoälyltä suosituksia tai lisätietoa luonnontieteiden aiheista. Se voi vinkata sinulle hyödyllisiä verkkosivustoja, artikkeleita tai videoita, jotka syventävät ymmärrystäsi.
  5. Harjoittele kysymyksiä ja vastauksia. Käytä tekoälyä harjoittelussa esittämällä sille kysymyksiä ja tarkistamalla vastaukset. Tämä auttaa sinua valmistautumaan luonnontieteiden kokeisiin ja parantamaan ymmärrystäsi eri aiheista.

    Kannattaa kuitenkin muistaa, että tekoäly voi välillä tarjota myös vääriä vastauksia ja että tekoälyllä ei tule korvata tehtävien ratkaisemisen harjoittelua itse.

    *Kyselyn toteutti Samsungin tilauksesta tutkimusyhtiö Syno International. Omnibus-verkkokyselyyn vastasi kaiken kaikkiaan 1 000 vastaajaa huhtikuussa 2024, ja vastaajista 194 oli kouluikäisten lasten vanhempia. Otos oli väestö demografisesti edustava.

Entinen OpenAI-johtaja keräsi 215 miljoonaa dollaria lääkeaineiden kehityksen automatisointiin Kommentit pois päältä artikkelissa Entinen OpenAI-johtaja keräsi 215 miljoonaa dollaria lääkeaineiden kehityksen automatisointiin

OpenAI entinen tiedejohtaja Kevin Weil on perustanut Warp Sciences -startupin, joka pyrkii automatisoimaan lääkeaineiden kehitykseen liittyvää laboratoriotyötä robottien avulla. Yhtiö keräsi 215 miljoonan dollarin rahoituksen 865 miljoonan dollarin arvostuksella, Weil kertoi X-palvelussa.

Rahoituskierrosta johti Lightspeed. Mukana olivat myös IVP, Mayfield, Lux Capital, Premji Invest ja Menlo Ventures.

Warp Sciencesin tavoitteena on antaa robottien valmistaa ja testata tutkijoiden tunnistamia lupaavia yhdisteitä. Bioteknologiayhtiöt ovat ulkoistaneet tällaista työlästä kemiallista työtä muun muassa kiinalaisille sopimusvalmistajille. Weil haluaa tuoda työtä takaisin Yhdysvaltoihin ja vähentää lääkeaineiden kehityksen riippuvuutta geopoliittisesti haavoittuvista toimitusketjuista.

Yhtiön kemistit opettavat robotteja suorittamaan laboratoriotehtäviä kameroiden ja sensorihanskojen avulla. Tavoitteena on automatisoida kokeellista laboratoriotyötä niin, että robotit voivat työskennellä ympäri vuorokauden ja nopeuttaa uusien lääkeaineiden löytämistä.

ChatGPT saa EU näkymättömän vesileiman – Suomi kuuluu uuden ominaisuuden piiriin Kommentit pois päältä artikkelissa ChatGPT saa EU näkymättömän vesileiman – Suomi kuuluu uuden ominaisuuden piiriin

OpenAI alkaa merkitä ChatGPT ja Codexin tuottamaa tekstiä näkymättömällä vesileimalla EU. Tavoitteena on helpottaa tekoälyllä tuotetun sisällön tunnistamista, mutta järjestelmä ei ole aukoton.

Malay Mailin mukaan ominaisuus otetaan tulevien viikkojen aikana käyttöön EU käyttäjille, joilla on siihen oikeus. Se koskee kaikkia tilaustasoja, mutta tekstien vesileimausta ei tuoda oletuksena käyttöön maailmanlaajuisesti.

Vesileima ei ole näkyvä merkki tekstissä, vaan se perustuu mallin sanavalintoihin muodostuvaan tilastolliseen kuvioon. Erillinen tunnistin voi havaita kuvion myöhemmin. OpenAI mukaan vesileima ei tunnista yksittäistä käyttäjää eikä vaikuta merkittävästi mallien suorituskykyyn.

Järjestelmässä on kuitenkin heikkoutensa. OpenAI testeissä jo kymmenen prosentin korvaaminen synonyymeillä pudotti tunnistustarkkuuden noin 92 prosentista 66 prosenttiin. Lyhyitä tekstejä, matemaattisia vastauksia ja käännöksiä on myös vaikeampi tunnistaa.

Toistaiseksi tunnistustyökalu annetaan vain hyväksytyille tutkijoille ja asiantuntijaorganisaatioille. Opiskelijat ja opettajat eivät siis pääse itse tarkistamaan tekstejä työkalulla.

Vesileiman puuttuminen ei myöskään todista, että tekstin olisi kirjoittanut ihminen. OpenAI korostaa, ettei tunnistin pysty yksin kertomaan, kuinka paljon ihminen on osallistunut sisällön tekemiseen.

EU ulkopuolella ominaisuus ei tule oletuksena käyttöön, mutta kehittäjät voivat ottaa sen käyttöön valituissa malleissa OpenAI rajapinnan kautta.