TikTok lanseerasi hyvinvointimissiot – onko tämä yksi tapa koukuttaa käyttäjät? Kommentit pois päältä artikkelissa TikTok lanseerasi hyvinvointimissiot – onko tämä yksi tapa koukuttaa käyttäjät?

TikTok väittää haluavansa auttaa käyttäjiään löytämään tasapainoa digielämään ja tekee sen lanseeraamalla uuden Well-being Missions -ominaisuuden. Kyseessä on kokoelma lyhyitä, pelillistettyjä tehtäviä, joiden tarkoitus on edistää tietoista ja tasapainoista sovelluksen käyttöä. Ironian ystäville tämä on kuin meditaatiotunti huvipuistossa.

Käytännössä käyttäjä kerää merkkejä eli “badges”, kun suorittaa tietoisuutta edistäviä tehtäviä. Ensimmäisessä vaiheessa painotus on TikTokin digihyvinvointityökalujen esittelyssä, mutta lisää missioita on luvassa pian. Sovellus lupaa muun muassa hengitysharjoituksia, rauhoittavia ääniraitoja ja näyttöajan seurantaa, joiden avulla ”voit käyttää TikTokia tarkoituksella”.

TikTok kertoo, että lähes 40 % käyttäjistä, jotka törmäsivät uuteen ominaisuuteen, lähtivät sitä kokeilemaan ilman mitään erityistä mainontaa. Toisin sanoen, ihmiset hidastavat myös nähdessään moottoritiellä kolarin, kiinnostus ei aina tarkoita hyväksyntää.

Vaikka tarkoitus on näennäisesti hyvä, moni huomauttaa, että TikTok ei oikeastaan pyri vähentämään käyttöä, vaan naamioimaan sen uudeksi hyvinvointikokemukseksi. Lopputuloksena saatamme pian meditoida ja rentoutua entistä pidempään juuri TikTokissa.

Liiallinen ruutuaika voi haitata lapsen aivojen kehitystä – tällainen on Suomen uusi digisuositus Kommentit pois päältä artikkelissa Liiallinen ruutuaika voi haitata lapsen aivojen kehitystä – tällainen on Suomen uusi digisuositus

Suomeen on julkaistu uudet digisuositukset, jotka perustuvat huoleen lasten kasvavasta ruutuajasta ja sen vaikutuksista kehitykseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan digilaitteet eivät tuo hyötyä pienille lapsille, päinvastoin ne voivat haitata aivojen, kielen ja tunnesäätelyn kehittymistä.

Alle 2-vuotiaille ei suositella ruutuaikaa lainkaan. Asiantuntijoiden mukaan nopeasti kehittyvät aivot tarvitsevat todellista vuorovaikutusta: leikkiä, liikettä, katsekontaktia ja aikuisen läsnäoloa. Ruutu ei pysty korvaamaan näitä, ja sen käyttäminen lapsen rauhoittamiseen voi heikentää lapsen kykyä säädellä tunteitaan ilman ulkoisia ärsykkeitä.

Myös isompien lasten kohdalla suositukset ovat tiukat. 2–5-vuotiaille ruutuaikaa suositellaan enintään tunti päivässä, samoin 6–10-vuotiaille. 11–13-vuotiaille yläraja on kaksi tuntia vapaa-ajalla. Liiallinen ruutuaika on yhdistetty muun muassa keskittymisvaikeuksiin, uniongelmiin ja lisääntyneeseen levottomuuteen.

Erityistä huolta herättää älypuhelimen varhainen hankinta. Tutkimusten mukaan oma laite lisää käyttöä merkittävästi ja altistaa lapsen sisällöille, jotka eivät ole ikätasolle sopivia. Siksi omaa älypuhelinta ei suositella alle 13-vuotiaille, eikä sosiaalisen median palveluiden käyttöä pidetä lapsille turvallisena.

Suositusten tavoitteena on tukea vanhempia arjessa. Lasten digilaitteiden käyttö on kasvanut nopeasti, ja rajojen asettaminen voi olla vaikeaa erityisesti silloin, kun ruudut ovat jo osa päivittäistä rutiinia. Asiantuntijat muistuttavat myös aikuisten omasta esimerkistä: lapsi oppii ennen kaikkea siitä, mitä kotona näkee.

Orpo: Sosiaalinen media tulisi kieltää alle 15-vuotiailta – liiallinen ruutuaika lisää liikkumattomuutta ja mielenterveyden haasteita Kommentit pois päältä artikkelissa Orpo: Sosiaalinen media tulisi kieltää alle 15-vuotiailta – liiallinen ruutuaika lisää liikkumattomuutta ja mielenterveyden haasteita

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) ehdottaa, että sosiaalisen median käyttö kielletään alle 15-vuotiailta. Orpon mukaan ruutuaika vie liian paljon aikaa lasten ja nuorten liikunnalta ja harrastuksilta, mikä puolestaan lisää liikkumattomuutta ja mielenterveyden haasteita.

Ruutuaika on suoraan kytköksissä siihen, kuinka paljon lapset ja nuoret liikkuvat ja harrastavat, Orpo sanoi keskiviikkona Toimintakykyinen Suomi -huippukokouksen avajaispuheessa.

Orpo korosti, että perheitä ja lapsia tulee kannustaa liikunnalliseen elämäntapaan, ja että harrastusten lisääminen on avain lasten hyvinvointiin. Hän totesi myös, että käytännön ratkaisuja rajoitusten toteuttamiseksi selvitetään parhaillaan.

Maailmalla Australia on ensimmäinen maa, joka on kieltänyt sosiaalisen median alle 16-vuotiailta. Myös Norja ja Tanska harkitsevat samankaltaisia rajoituksia.