Teknologia

TikTok lanseerasi hyvinvointimissiot – onko tämä yksi tapa koukuttaa käyttäjät? Kommentit pois päältä artikkelissa TikTok lanseerasi hyvinvointimissiot – onko tämä yksi tapa koukuttaa käyttäjät?

väittää haluavansa auttaa käyttäjiään löytämään tasapainoa digielämään ja tekee sen lanseeraamalla uuden Well-being Missions -ominaisuuden. Kyseessä on kokoelma lyhyitä, pelillistettyjä tehtäviä, joiden tarkoitus on edistää tietoista ja tasapainoista sovelluksen käyttöä. Ironian ystäville tämä on kuin meditaatiotunti huvipuistossa.

Käytännössä käyttäjä kerää merkkejä eli “badges”, kun suorittaa tietoisuutta edistäviä tehtäviä. Ensimmäisessä vaiheessa painotus on TikTokin digihyvinvointityökalujen esittelyssä, mutta lisää missioita on luvassa pian. Sovellus lupaa muun muassa hengitysharjoituksia, rauhoittavia ääniraitoja ja näyttöajan seurantaa, joiden avulla ”voit käyttää TikTokia tarkoituksella”.

TikTok kertoo, että lähes 40 % käyttäjistä, jotka törmäsivät uuteen ominaisuuteen, lähtivät sitä kokeilemaan ilman mitään erityistä mainontaa. Toisin sanoen, ihmiset hidastavat myös nähdessään moottoritiellä kolarin, kiinnostus ei aina tarkoita hyväksyntää.

Vaikka tarkoitus on näennäisesti hyvä, moni huomauttaa, että TikTok ei oikeastaan pyri vähentämään käyttöä, vaan naamioimaan sen uudeksi hyvinvointikokemukseksi. Lopputuloksena saatamme pian meditoida ja rentoutua entistä pidempään juuri TikTokissa.

Australia kielsi somen lapsilta, mutta tulokset laihoja – alustat eivät sulje alaikäisten tilejä Kommentit pois päältä artikkelissa Australia kielsi somen lapsilta, mutta tulokset laihoja – alustat eivät sulje alaikäisten tilejä

Australian maailmanlaajuisesti uutisoitu sosiaalisen median kielto alaikäisiltä näyttää ensitietojen perusteella epäonnistuvan tavoitteessaan. Tuoreen tutkimuksen mukaan yli 60 prosenttia 12–15-vuotiaista australialaisista käyttää edelleen kiellettyjä alustoja, vaikka rajoitukset astuivat voimaan neljä kuukautta sitten.

Alustat eivät reagoi tileihin

Sky Newsin uutisoiman tutkimuksen mukaan suurin osa nuorista, joilla oli tilit TikTokissa, Instagramissa tai YouTubessa ennen joulukuun kieltoa, pääsee niihin edelleen käsiksi.

Tutkimus paljastaa karuja lukuja alustojen passiivisuudesta:

  • ja YouTube: 53 % alaikäisistä käyttäjistä pääsee edelleen tileilleen.
  • : 52 % nuorista jatkaa käyttöä normaalisti.
  • Ei toimenpiteitä: Noin 60 % käyttäjistä ilmoitti, etteivät alustat ole tehneet mitään toimia heidän tiliensä sulkemiseksi tai deaktivoimiseksi.

Varoittava esimerkki muille maille

Tutkimuksen toteuttivat YouthInsight ja Molly Rose Foundation (MRF) maaliskuun 2026 aikana. MRF on käyttänyt tuloksia varoittavana esimerkkinä muun muassa Britannian hallitukselle, joka pohtii parhaillaan vastaavan kiellon toteuttamista.

Kriitikoiden mukaan pelkkä laki ei riitä, jos tekniset ratkaisut iän varmistamiseksi vuotavat tai jos sosiaalisen median jätit eivät ota vastuuta jo olemassa olevien alaikäisten käyttäjien poistamisesta.

Australian hallituksen tavoitteena oli suojella nuoria verkkohaitoilta, mutta tutkimus viittaa siihen, että nuoret löytävät keinot kiertää rajoitukset tai alustat yksinkertaisesti katsovat tilannetta sormien välistä.

Pilaako some ja tekoäly oikeasti aivomme? Kommentit pois päältä artikkelissa Pilaako some ja tekoäly oikeasti aivomme?

Termi “brain rot” eli vapaasti suomennettuna “aivomätä” on noussut netissä suosituksi tavaksi kuvata tunnetta, kun pää tuntuu tyhjältä tuntikausien someselaamisen jälkeen. Vaikka ilmaus kuulostaa vitsiltä, tutkijoiden mukaan siinä on pieni totuuden siemen: runsas sosiaalisen median käyttö voi vaikuttaa keskittymiseen, muistiin ja mielenterveyteen.

Lyhyiden videoiden selaaminen esimerkiksi -palvelussa tai muissa vastaavissa sovelluksissa on yhdistetty heikompaan keskittymiskykyyn ja lisääntyneeseen ahdistukseen. Tutkijoiden mukaan jatkuvat keskeytykset: ilmoitukset, uudet videot ja jatkuva aiheesta toiseen hyppiminen, pirstovat huomiokykyä. Tämä voi tehdä pitkästä sisällöstä, kuten 20 minuutin opetusvideosta, yllättävän raskaan tuntuisen.

Tutkimuksissa on myös havaittu yhteyksiä runsaan ruutuajan ja aivojen rakenteellisten muutosten välillä. Yhdessä laajassa tutkimuksessa havaittiin, että paljon ruutuaikaa viettävillä lapsilla aivokuoren paksuus oli joillakin alueilla pienempi. Aivokuori on tärkeä esimerkiksi muistille, päätöksenteolle ja impulssien hallinnalle. Tutkijat kuitenkin korostavat, ettei kyse ole yksinkertaisesta syy–seuraus-suhteesta: on mahdollista, että helposti häiriintyvät ihmiset hakeutuvat muutenkin enemmän puhelimen pariin.

Myös tekoäly voi vaikuttaa oppimiseen. Pienessä kokeessa opiskelijat, jotka käyttivät chatbotteja esseiden kirjoittamiseen, muistivat työnsä sisällöstä selvästi vähemmän kuin ne, jotka kirjoittivat vastaukset itse. Tutkijoiden mukaan aivojen eri alueiden välinen aktiivisuus oli myös vähäisempää chatbotin käyttäjillä.

Kaikki ruutuaika ei kuitenkaan ole samanlaista. Asiantuntijoiden mukaan ratkaisevaa on se, mitä ruudulla tekee. Yksinkertaiset keinot auttavat: puhelin pois makuuhuoneesta, sovellusten käytön rajoittaminen ja se, ettei kaikkea ulkoista ajattelua tekoälylle. Pieni vaiva ja keskittyminen eivät ole ongelma – ne ovat itse asiassa juuri sitä treeniä, jota aivot tarvitsevat pysyäkseen kunnossa.