Teknologia

TikTokia vastaan on nostettu kanne teinien mielenterveyteen liittyvien huolien vuoksi Kommentit pois päältä artikkelissa TikTokia vastaan on nostettu kanne teinien mielenterveyteen liittyvien huolien vuoksi

Kaksipuolinen koalitio, johon kuuluu 14 Yhdysvaltain osavaltiota, on nostanut kanteen TikTokia vastaan, väittäen, että alusta on vastuussa teinien mielenterveyden heikkenemisestä. Kaliforniassa ja New Yorkissa nostetussa kanteessa syytetään TikTokia siitä, että se on harhauttanut yleisöä alustan turvallisuudesta ja käyttänyt riippuvuutta aiheuttavia ominaisuuksia vahingoittaakseen nuoria käyttäjiä.

Osavaltiot väittävät, että TikTokin kohdennettu mainosmalli perustuu käyttäjien ajan maksimoimiseen alustalla, mikä altistaa heidät haitalliselle sisällölle ja riippuvuutta aiheuttaville ominaisuuksille, jotka voivat lisätä masennusta, ahdistusta ja jopa johtaa kuolemaan. Kanteessa väitetään myös, että rikkoo lasten verkkotietosuojalaki () -lakia keräämällä ja kaupallistamalla alle 13-vuotiaiden käyttäjien tietoja ilman vanhempien suostumusta.

Kaksipuolista koalitiota johtavat New Yorkin oikeusministeri ja Kalifornian oikeusministeri , ja he pyrkivät estämään TikTokia harjoittamasta väitettyjä vahingollisia toimia sekä vaatimaan taloudellisia rangaistuksia.

Pilaako some ja tekoäly oikeasti aivomme? Kommentit pois päältä artikkelissa Pilaako some ja tekoäly oikeasti aivomme?

Termi “brain rot” eli vapaasti suomennettuna “aivomätä” on noussut netissä suosituksi tavaksi kuvata tunnetta, kun pää tuntuu tyhjältä tuntikausien someselaamisen jälkeen. Vaikka ilmaus kuulostaa vitsiltä, tutkijoiden mukaan siinä on pieni totuuden siemen: runsas sosiaalisen median käyttö voi vaikuttaa keskittymiseen, muistiin ja mielenterveyteen.

Lyhyiden videoiden selaaminen esimerkiksi -palvelussa tai muissa vastaavissa sovelluksissa on yhdistetty heikompaan keskittymiskykyyn ja lisääntyneeseen ahdistukseen. Tutkijoiden mukaan jatkuvat keskeytykset: ilmoitukset, uudet videot ja jatkuva aiheesta toiseen hyppiminen, pirstovat huomiokykyä. Tämä voi tehdä pitkästä sisällöstä, kuten 20 minuutin opetusvideosta, yllättävän raskaan tuntuisen.

Tutkimuksissa on myös havaittu yhteyksiä runsaan ruutuajan ja aivojen rakenteellisten muutosten välillä. Yhdessä laajassa tutkimuksessa havaittiin, että paljon ruutuaikaa viettävillä lapsilla aivokuoren paksuus oli joillakin alueilla pienempi. Aivokuori on tärkeä esimerkiksi muistille, päätöksenteolle ja impulssien hallinnalle. Tutkijat kuitenkin korostavat, ettei kyse ole yksinkertaisesta syy–seuraus-suhteesta: on mahdollista, että helposti häiriintyvät ihmiset hakeutuvat muutenkin enemmän puhelimen pariin.

Myös tekoäly voi vaikuttaa oppimiseen. Pienessä kokeessa opiskelijat, jotka käyttivät chatbotteja esseiden kirjoittamiseen, muistivat työnsä sisällöstä selvästi vähemmän kuin ne, jotka kirjoittivat vastaukset itse. Tutkijoiden mukaan aivojen eri alueiden välinen aktiivisuus oli myös vähäisempää chatbotin käyttäjillä.

Kaikki ruutuaika ei kuitenkaan ole samanlaista. Asiantuntijoiden mukaan ratkaisevaa on se, mitä ruudulla tekee. Yksinkertaiset keinot auttavat: puhelin pois makuuhuoneesta, sovellusten käytön rajoittaminen ja se, ettei kaikkea ulkoista ajattelua tekoälylle. Pieni vaiva ja keskittyminen eivät ole ongelma – ne ovat itse asiassa juuri sitä treeniä, jota aivot tarvitsevat pysyäkseen kunnossa.

Liiallinen ruutuaika voi haitata lapsen aivojen kehitystä – tällainen on Suomen uusi digisuositus Kommentit pois päältä artikkelissa Liiallinen ruutuaika voi haitata lapsen aivojen kehitystä – tällainen on Suomen uusi digisuositus

Suomeen on julkaistu uudet digisuositukset, jotka perustuvat huoleen lasten kasvavasta ruutuajasta ja sen vaikutuksista kehitykseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan digilaitteet eivät tuo hyötyä pienille lapsille, päinvastoin ne voivat haitata aivojen, kielen ja tunnesäätelyn kehittymistä.

Alle 2-vuotiaille ei suositella ruutuaikaa lainkaan. Asiantuntijoiden mukaan nopeasti kehittyvät aivot tarvitsevat todellista vuorovaikutusta: leikkiä, liikettä, katsekontaktia ja aikuisen läsnäoloa. Ruutu ei pysty korvaamaan näitä, ja sen käyttäminen lapsen rauhoittamiseen voi heikentää lapsen kykyä säädellä tunteitaan ilman ulkoisia ärsykkeitä.

Myös isompien lasten kohdalla suositukset ovat tiukat. 2–5-vuotiaille ruutuaikaa suositellaan enintään tunti päivässä, samoin 6–10-vuotiaille. 11–13-vuotiaille yläraja on kaksi tuntia vapaa-ajalla. Liiallinen ruutuaika on yhdistetty muun muassa keskittymisvaikeuksiin, uniongelmiin ja lisääntyneeseen levottomuuteen.

Erityistä huolta herättää älypuhelimen varhainen hankinta. Tutkimusten mukaan oma laite lisää käyttöä merkittävästi ja altistaa lapsen sisällöille, jotka eivät ole ikätasolle sopivia. Siksi omaa älypuhelinta ei suositella alle 13-vuotiaille, eikä sosiaalisen median palveluiden käyttöä pidetä lapsille turvallisena.

Suositusten tavoitteena on tukea vanhempia arjessa. Lasten digilaitteiden käyttö on kasvanut nopeasti, ja rajojen asettaminen voi olla vaikeaa erityisesti silloin, kun ruudut ovat jo osa päivittäistä rutiinia. Asiantuntijat muistuttavat myös aikuisten omasta esimerkistä: lapsi oppii ennen kaikkea siitä, mitä kotona näkee.