Artikkelit, Pelit

Toimittajan valinnat: Peli-innostukseni juuret Kommentit pois päältä artikkelissa Toimittajan valinnat: Peli-innostukseni juuret

Hei kaikki lukijat! Täällä kirjoittaa tällä kertaa Mallu, 28-vuotias Errorin toimittajaharjoittelija, joka on pelannut ihan lapsuuden alkujuurista lähtien. Pelien kiehtova maailma on ollut aina lähellä sydäntäni ja tahtoisin jakaa teille pienen pintaraapaisun mistä kaikki alkoi.

Olen ollut kiinnostunut pelaamisesta niin pitkään kuin muistan. Ensimmäiset muistoni liittyvät 1 -konsoliin ja -peleihin. Aloittaessani pelimatkani vietin usein aikaa ilmaispelien parissa, mutta kun julkaistiin, oli meidän saatava se kotiin. Pelaamisen maailmaan minut johdatti vanhempi serkkuni, jonka kautta tutustuin moniin PlayStation-klassikoihin, joista tulikin lapsuuteni merkittäviä pelielämyksiä. Tässä haluan jakaa kanssanne muutamia minulle tärkeitä pelejä, jotka tekivät minusta pelaajan.

Micro Maniacs (PS1, Gameboy Color)

on Codemastersin kehittämä värikäs ja vauhdikas ajopeli, jossa pienet hahmot kilpailevat juosten ja toisiaan vastaan taistelemalla. Pelissä on 41 erilaista ympäristöä ja kahdeksan hahmoa, joilla kaikilla on omat erityistaitonsa. Tämä oli ehdoton suosikkini serkkuvierailuilla, sillä sen luovat kentät ja hauskat ääniefektit vetivät aina mukaansa.

Spyro: Year of the Dragon (PS1)

oli aikoinaan aivan omaa luokkaansa. Insomniac Gamesin kehittämä seikkailu vei minut lohikäärmeiden maailmaan, ja siinä yhdistyi unelmoijan mielikuvitus sekä kiinnostavat hahmot. Spyron maailma oli visuaalisesti upea ja täynnä seikkailuja, jotka saivat aina palaamaan pelin pariin.

Nintendogs (Nintendo DS)

Eläinrakkaana ihmisenä oli lapsuudessa minulle aivan erityinen peli. Tässä simulaatiossa sai hoitaa omaa virtuaalikoiraa DS:n kosketusnäytön ja mikrofonin avulla. Vaikka pelissä ei ollut suuria haasteita tai tavoitteita, oli se silti ihana kokemus – täysi kymppi yksinkertaisuudessaan!

Sly 2: Konnakopla (PS2)

on edelleen yksi ikonisimmista peleistä, joita pelasin lapsena, eikä sen viehätys ole kadonnut aikuisenakaan. Sucker Punch Productionsin kehittämässä pelissä seurattiin Slyn ja hänen rikoskumppaniensa seikkailuja ympäri maailmaa. Seikkailun täyteiset kentät, hahmojen väliset kemiat ja varastelun jännitys tekivät tästä pelistä unohtumattoman.

Pokémon Emerald (Game Boy Advance)

Alun perin veljelleni kuulunut Pokémon Emerald oli myös minulle merkittävä peli, jonka parissa vietin lukemattomia tunteja. Tavoitteeni oli saada kaikki pelin Pokémonit, vaikka tajusinkin pian tarvitsevani myös toisen peliversion saadakseni kaiken. Vaikka tämä takaisku olikin harmillinen, nautin silti jokaisesta hetkestä – ja pelaan Pokémonia vielä tänäkin päivänä.

Dog’s Life (PS2)

Dog’s Life on yksi niistä vähemmän tunnetuista peleistä, mutta minulle se oli täynnä hauskuutta. Tässä Frontier Developmentsin luomassa pelissä sain elää koiran elämää ja tehdä kaikkea hauskaa, mitä koirat tekevät – haukkua, kaivaa kuoppia ja jopa pissiä ”kilpaillen” muiden koirien kanssa. Peli oli täynnä huumoria, ja se jäi elävästi mieleen lapsuuteni leikkisänä kohokohtana.

Ōkami (PS2)

, jonka kauniiseen maailmaan minut tutustutti ystäväni, oli visuaalisesti ja tarinallisesti ainutlaatuinen. Clover Studion ja Capcomin kehittämä peli yhdisti taidetta ja seikkailua, ja sen japanilaistyylinen grafiikka sai minut uppoutumaan tarinaan täysin. Vaikka en lapsena vielä ymmärtänyt peliä syvällisesti, sen tunnelma teki suuren vaikutuksen.

Näiden pelien kautta löysin paikkani pelien maailmasta ja olen kiitollinen, että sain kokea nämä seikkailut osana kasvutarinaani. Nämä pelit eivät olleet vain viihdettä – ne olivat matkoja eri maailmoihin ja antoivat unohtumattomia hetkiä, jotka vieläkin inspiroivat minua pelaajana.

Artikkeli: Mallu Millie

Wardogsin Steam Early Access -päivämäärä lyötiin lukkoon syyskuulle Kommentit pois päältä artikkelissa Wardogsin Steam Early Access -päivämäärä lyötiin lukkoon syyskuulle

-henkistä suursotaa ja taktista meininkiä yhdistelevä saapuu Early Accessiin 10. syyskuuta. Bulkheadin kehittämässä räiskinnässä taistellaan valtavilla avoimilla taistelukentillä jopa sadan pelaajan voimin, ja mukana on sekä jalkaväkeä että ajoneuvoja.

Ennen julkaisua peliä voi testata suljetussa betassa 21.–23. elokuuta. Ennakkotilaajat saavat siihen pääsyn, mutta on vienyt luottamuksensa peliin vielä pidemmälle! Jos pelaaja kokeilee betaa eikä pidä kokemastaan, kehittäjä lupaa mahdollisuuden hyvitykseen.

Early Access -version hinta on noin 34 euroa, mutta täyden julkaisun yhteydessä hinnan on tarkoitus nousta noin 51 euroon. Early Accessissa ei ole vielä pelinsisäisiä rahastusmekanismeja, vaikka julkaisun jälkeen peliin on suunnitteilla maksullisia kosmeettisia esineitä. Early Access -jakson odotetaan kestävän noin kaksi vuotta.

Julkaisussa Wardogs tarjoaa kolme karttaa, joista jokaisessa on kolme variaatiota, sekä useita aseita ja ajoneuvoja. Pääpelitilassa kolme palkkasoturiryhmää kamppailee alueiden hallinnasta ja rahasta, jota voi käyttää esimerkiksi aseiden ja ajoneuvojen hankkimiseen. Myös muiden pelaajien kuljettaminen helikopterilla voi kartuttaa kassaa, eli sotatantereella voi siis olla hyödyksi, vaikka ei olisi se tyyppi, joka ampuu kaiken mikä liikkuu.

Bulkhead on markkinoinut peliä poikkeuksellisen avoimesti ja jopa julkaissut ennakkotilaajille videon nimeltä ”10 Reasons NOT to Buy”. Wardogs on kuitenkin kerännyt jo yli 800 000 toivelistaa Steamissa, joten kiinnostusta 100 pelaajan taistelutantereille ainakin riittää.

Voidwood-peli yhdistää satumaiset maisemat ja ääneen reagoivan hirviön Kommentit pois päältä artikkelissa Voidwood-peli yhdistää satumaiset maisemat ja ääneen reagoivan hirviön

Uusi pelistudio on julkistanut ensimmäisen pelinsä, Voidwoodin. Kyseessä on 1–4 pelaajan yhteistyöhön keskittyvä selviytymiskauhupeli, jossa pelaajat astuvat kirotussa metsässä eksyneiden lasten saappaisiin. Ulkoasu ammentaa satumaisesta -henkisestä tyylistä, mutta tunnelma muuttuu nopeasti paljon synkemmäksi.

Päivisin pelaajien tehtävänä on tutkia metsää, kerätä tarvikkeita ja valmistaa selviytymiseen tarvittavia välineitä. Öisin metsässä alkaa kuitenkin tapahtua, kun The Beast -niminen pysäyttämätön hirviö lähtee saalistamaan. Sitä ei voi päihittää, joten piiloutuminen, liikkuminen ja ennen kaikkea hiljaisuus ovat elintärkeitä.

Äänellä on pelissä erityisen suuri merkitys. Pelaajat kommunikoivat lähietäisyydeltä toimivan puheviestinnän avulla, ja kuiskailu on turvallisin tapa pitää yhteyttä kavereihin. Jos joku innostuu huutamaan, The Beast saattaa kuulla sen ja silloin iltakävely voi muuttua melko nopeasti juoksukilpailuksi.

Jokainen pelikerta kestää noin 20–30 minuuttia ja on erilainen. Pelaajat voivat palata leirilleen, jossa nuotion valo pitää tavallisemmat hirviöt loitolla. The Beastia nuotio ei kuitenkaan pelota, joten leirissäkään ei voi huokaista helpotuksesta liian aikaisin. Peli sisältää myös hahmon pitkäaikaista kehittämistä tukevan meta progression -järjestelmän.

on parhaillaan kehityksessä ja sen on määrä ilmestyä vuonna 2027. Jos yhdistelmä satumaista metsää, kavereiden kanssa selviytymistä ja ”älä vain päästä ääntä” -kauhua kuulostaa kiinnostavalta, tätä kannattaa pitää silmällä.