Artikkelit, Pelit

Toimittajan valinnat: Peli-innostukseni juuret Kommentit pois päältä artikkelissa Toimittajan valinnat: Peli-innostukseni juuret

Hei kaikki lukijat! Täällä kirjoittaa tällä kertaa Mallu, 28-vuotias Errorin toimittajaharjoittelija, joka on pelannut ihan lapsuuden alkujuurista lähtien. Pelien kiehtova maailma on ollut aina lähellä sydäntäni ja tahtoisin jakaa teille pienen pintaraapaisun mistä kaikki alkoi.

Olen ollut kiinnostunut pelaamisesta niin pitkään kuin muistan. Ensimmäiset muistoni liittyvät 1 -konsoliin ja -peleihin. Aloittaessani pelimatkani vietin usein aikaa ilmaispelien parissa, mutta kun julkaistiin, oli meidän saatava se kotiin. Pelaamisen maailmaan minut johdatti vanhempi serkkuni, jonka kautta tutustuin moniin PlayStation-klassikoihin, joista tulikin lapsuuteni merkittäviä pelielämyksiä. Tässä haluan jakaa kanssanne muutamia minulle tärkeitä pelejä, jotka tekivät minusta pelaajan.

Micro Maniacs (PS1, Gameboy Color)

on Codemastersin kehittämä värikäs ja vauhdikas ajopeli, jossa pienet hahmot kilpailevat juosten ja toisiaan vastaan taistelemalla. Pelissä on 41 erilaista ympäristöä ja kahdeksan hahmoa, joilla kaikilla on omat erityistaitonsa. Tämä oli ehdoton suosikkini serkkuvierailuilla, sillä sen luovat kentät ja hauskat ääniefektit vetivät aina mukaansa.

Spyro: Year of the Dragon (PS1)

oli aikoinaan aivan omaa luokkaansa. Insomniac Gamesin kehittämä seikkailu vei minut lohikäärmeiden maailmaan, ja siinä yhdistyi unelmoijan mielikuvitus sekä kiinnostavat hahmot. Spyron maailma oli visuaalisesti upea ja täynnä seikkailuja, jotka saivat aina palaamaan pelin pariin.

Nintendogs (Nintendo DS)

Eläinrakkaana ihmisenä oli lapsuudessa minulle aivan erityinen peli. Tässä simulaatiossa sai hoitaa omaa virtuaalikoiraa DS:n kosketusnäytön ja mikrofonin avulla. Vaikka pelissä ei ollut suuria haasteita tai tavoitteita, oli se silti ihana kokemus – täysi kymppi yksinkertaisuudessaan!

Sly 2: Konnakopla (PS2)

on edelleen yksi ikonisimmista peleistä, joita pelasin lapsena, eikä sen viehätys ole kadonnut aikuisenakaan. Sucker Punch Productionsin kehittämässä pelissä seurattiin Slyn ja hänen rikoskumppaniensa seikkailuja ympäri maailmaa. Seikkailun täyteiset kentät, hahmojen väliset kemiat ja varastelun jännitys tekivät tästä pelistä unohtumattoman.

Pokémon Emerald (Game Boy Advance)

Alun perin veljelleni kuulunut Pokémon Emerald oli myös minulle merkittävä peli, jonka parissa vietin lukemattomia tunteja. Tavoitteeni oli saada kaikki pelin Pokémonit, vaikka tajusinkin pian tarvitsevani myös toisen peliversion saadakseni kaiken. Vaikka tämä takaisku olikin harmillinen, nautin silti jokaisesta hetkestä – ja pelaan Pokémonia vielä tänäkin päivänä.

Dog’s Life (PS2)

Dog’s Life on yksi niistä vähemmän tunnetuista peleistä, mutta minulle se oli täynnä hauskuutta. Tässä Frontier Developmentsin luomassa pelissä sain elää koiran elämää ja tehdä kaikkea hauskaa, mitä koirat tekevät – haukkua, kaivaa kuoppia ja jopa pissiä ”kilpaillen” muiden koirien kanssa. Peli oli täynnä huumoria, ja se jäi elävästi mieleen lapsuuteni leikkisänä kohokohtana.

Ōkami (PS2)

, jonka kauniiseen maailmaan minut tutustutti ystäväni, oli visuaalisesti ja tarinallisesti ainutlaatuinen. Clover Studion ja Capcomin kehittämä peli yhdisti taidetta ja seikkailua, ja sen japanilaistyylinen grafiikka sai minut uppoutumaan tarinaan täysin. Vaikka en lapsena vielä ymmärtänyt peliä syvällisesti, sen tunnelma teki suuren vaikutuksen.

Näiden pelien kautta löysin paikkani pelien maailmasta ja olen kiitollinen, että sain kokea nämä seikkailut osana kasvutarinaani. Nämä pelit eivät olleet vain viihdettä – ne olivat matkoja eri maailmoihin ja antoivat unohtumattomia hetkiä, jotka vieläkin inspiroivat minua pelaajana.

Artikkeli: Mallu Millie

Syvyydet kutsuvat toukokuussa: Subnautica 2:n uudet paljastukset nostavat odotukset pintaan Kommentit pois päältä artikkelissa Syvyydet kutsuvat toukokuussa: Subnautica 2:n uudet paljastukset nostavat odotukset pintaan

on jälleen pinnalla, ja tällä kertaa syynä ei ole pelkkä julkaisudraama vaan ihan itse peli. Kehittäjä on julkaissut uuden “Dive into the Legacy” -videosarjan, jossa kurkistetaan yhteisön ja tekijöiden kulissien taakse. Ensimmäisessä jaksossa ääneen pääsee Artyom, pitkäaikainen fani, josta kasvoi pelin tason suunnittelija.

Artyomin tarina on varsin poikkeuksellinen. Hän aloitti aikoinaan testaajana -pelissä ja päätyi lopulta kehittämään itse jatko-osaa. Hän kuvailee työskentelyä tiimin kanssa erittäin käytännönläheiseksi ja korostaa, että koko pelisarja on pitkälti rakentunut yhteisön palautteen varaan. Tämä näkyy myös siinä, miten fanien kokemuksia pyritään siirtämään suoraan uuden pelin maailmaan.

Tunnelman osalta Subnautica -sarjan ydin säilyy, eli tutkimisen ilo, pelko tuntemattomasta ja jatkuva uteliaisuus siitä, mitä seuraavan kulman takana odottaa. Artyomin mukaan kehityksessä on pyritty toistamaan nämä samat tunteet ja jopa vahvistamaan niitä entisestään jatko-osassa.

Suurin muutos liittyy kuitenkin tarinaan ja maailmaan. Kehittäjien mukaan Subnautica 2 tuplaa panokset alienien suhteen. Pelaajat pääsevät sukeltamaan syvemmälle kuin koskaan aiemmin, paljastamaan lisää salaisuuksia ja oppimaan enemmän planeetan mysteereistä. Ensivilkaisujen perusteella luvassa on myös entistä pelottavampia hetkiä, erityisesti jos pelaaja kohtaa tai joutuu kohtaamaan vieraita elämänmuotoja läheltä.

Subnautica 2 saapuu early access -vaiheeseen toukokuussa :lle ja Xbox Series -konsoleille. Tarkkaa sisältömäärää tai pitkän aikavälin suunnitelmia ei ole vielä paljastettu, mutta syvyyksiin kannattaa varautua, eikä pelkästään happivarannon osalta.

Kauhu hiipii koulun käytäville – Narin: The Orange Room julkaistiin Steamissa Kommentit pois päältä artikkelissa Kauhu hiipii koulun käytäville – Narin: The Orange Room julkaistiin Steamissa

on julkaistu :lle, ja luvassa on hyytävä sukellus koulumaailmaan, jossa muistot, suru ja yliluonnolliset voimat kietoutuvat yhteen. Pelin takana on bangkokilainen indie-studio , joka ammentaa inspiraatiota Kaakkois-Aasian kulttuurista ja kauhuperinteestä.

Pelaaja astuu Narinin rooliin, ensimmäisen vuoden opiskelijaan, joka ajautuu outoon Twilight Dimension -ulottuvuuteen etsiessään kadonnutta siskoaan. Tutut luokkahuoneet ja käytävät muuttuvat painajaismaisiksi sokkeloiksi, joissa jokainen nurkka voi kätkeä vaaran tai vihjeen totuuteen. Tarina rakentuu vahvasti mysteerin ja tunteiden varaan, eikä kyse ole pelkästä säikyttelystä.

Selviytyminen ei ole helppoa, sillä aseita ei ole käytössä lainkaan. Pelaajan on hiivittävä, kuunneltava ja tarkkailtava ympäristöä välttääkseen kohtaamiset uhkaavien olentojen kanssa. Keskeinen apuväline on Narinin lyhty, joka toimii sekä valonlähteenä että elintärkeänä työkaluna pimeydessä suunnistamiseen.

Ääninäyttelyssä kuullaan muun muassa Boonrasri Chayawan, joka tunnetaan töistään sarjoissa ja . Pelistä löytyy myös englanninkielinen ääniraita, joten tunnelmaan pääsee kiinni laajemminkin.

Narin: The Orange Room on nyt saatavilla Steamissa, ja julkaisun kunniaksi sitä myydään alennettuun hintaan rajoitetun ajan. Jos koulukauhu ja hiiviskelypohjainen selviytyminen kuulostavat houkuttelevalta, tämä voi olla kokeilemisen arvoinen painajainen.