Artikkelit, Pelit

Toimittajan valinnat: Peli-innostukseni juuret Kommentit pois päältä artikkelissa Toimittajan valinnat: Peli-innostukseni juuret

Hei kaikki lukijat! Täällä kirjoittaa tällä kertaa Mallu, 28-vuotias Errorin toimittajaharjoittelija, joka on pelannut ihan lapsuuden alkujuurista lähtien. Pelien kiehtova maailma on ollut aina lähellä sydäntäni ja tahtoisin jakaa teille pienen pintaraapaisun mistä kaikki alkoi.

Olen ollut kiinnostunut pelaamisesta niin pitkään kuin muistan. Ensimmäiset muistoni liittyvät 1 -konsoliin ja -peleihin. Aloittaessani pelimatkani vietin usein aikaa ilmaispelien parissa, mutta kun julkaistiin, oli meidän saatava se kotiin. Pelaamisen maailmaan minut johdatti vanhempi serkkuni, jonka kautta tutustuin moniin PlayStation-klassikoihin, joista tulikin lapsuuteni merkittäviä pelielämyksiä. Tässä haluan jakaa kanssanne muutamia minulle tärkeitä pelejä, jotka tekivät minusta pelaajan.

Micro Maniacs (PS1, Gameboy Color)

on Codemastersin kehittämä värikäs ja vauhdikas ajopeli, jossa pienet hahmot kilpailevat juosten ja toisiaan vastaan taistelemalla. Pelissä on 41 erilaista ympäristöä ja kahdeksan hahmoa, joilla kaikilla on omat erityistaitonsa. Tämä oli ehdoton suosikkini serkkuvierailuilla, sillä sen luovat kentät ja hauskat ääniefektit vetivät aina mukaansa.

Spyro: Year of the Dragon (PS1)

oli aikoinaan aivan omaa luokkaansa. Insomniac Gamesin kehittämä seikkailu vei minut lohikäärmeiden maailmaan, ja siinä yhdistyi unelmoijan mielikuvitus sekä kiinnostavat hahmot. Spyron maailma oli visuaalisesti upea ja täynnä seikkailuja, jotka saivat aina palaamaan pelin pariin.

Nintendogs (Nintendo DS)

Eläinrakkaana ihmisenä oli lapsuudessa minulle aivan erityinen peli. Tässä simulaatiossa sai hoitaa omaa virtuaalikoiraa DS:n kosketusnäytön ja mikrofonin avulla. Vaikka pelissä ei ollut suuria haasteita tai tavoitteita, oli se silti ihana kokemus – täysi kymppi yksinkertaisuudessaan!

Sly 2: Konnakopla (PS2)

on edelleen yksi ikonisimmista peleistä, joita pelasin lapsena, eikä sen viehätys ole kadonnut aikuisenakaan. Sucker Punch Productionsin kehittämässä pelissä seurattiin Slyn ja hänen rikoskumppaniensa seikkailuja ympäri maailmaa. Seikkailun täyteiset kentät, hahmojen väliset kemiat ja varastelun jännitys tekivät tästä pelistä unohtumattoman.

Pokémon Emerald (Game Boy Advance)

Alun perin veljelleni kuulunut Pokémon Emerald oli myös minulle merkittävä peli, jonka parissa vietin lukemattomia tunteja. Tavoitteeni oli saada kaikki pelin Pokémonit, vaikka tajusinkin pian tarvitsevani myös toisen peliversion saadakseni kaiken. Vaikka tämä takaisku olikin harmillinen, nautin silti jokaisesta hetkestä – ja pelaan Pokémonia vielä tänäkin päivänä.

Dog's Life (PS2)

Dog's Life on yksi niistä vähemmän tunnetuista peleistä, mutta minulle se oli täynnä hauskuutta. Tässä Frontier Developmentsin luomassa pelissä sain elää koiran elämää ja tehdä kaikkea hauskaa, mitä koirat tekevät – haukkua, kaivaa kuoppia ja jopa pissiä ”kilpaillen” muiden koirien kanssa. Peli oli täynnä huumoria, ja se jäi elävästi mieleen lapsuuteni leikkisänä kohokohtana.

Ōkami (PS2)

, jonka kauniiseen maailmaan minut tutustutti ystäväni, oli visuaalisesti ja tarinallisesti ainutlaatuinen. Clover Studion ja Capcomin kehittämä peli yhdisti taidetta ja seikkailua, ja sen japanilaistyylinen grafiikka sai minut uppoutumaan tarinaan täysin. Vaikka en lapsena vielä ymmärtänyt peliä syvällisesti, sen tunnelma teki suuren vaikutuksen.

Näiden pelien kautta löysin paikkani pelien maailmasta ja olen kiitollinen, että sain kokea nämä seikkailut osana kasvutarinaani. Nämä pelit eivät olleet vain viihdettä – ne olivat matkoja eri maailmoihin ja antoivat unohtumattomia hetkiä, jotka vieläkin inspiroivat minua pelaajana.

Artikkeli: Mallu Millie

Epic Games Store aloitti ilmaispelien jakamisen myös mobiililaitteille – ensimmäisenä zombisiltoja ja D&D-herkkua Kommentit pois päältä artikkelissa Epic Games Store aloitti ilmaispelien jakamisen myös mobiililaitteille – ensimmäisenä zombisiltoja ja D&D-herkkua

Bridge Constructor: The Walking Dead

Torstai tarkoittaa Epic Games Storessa tuttuun tapaan ilmaisia pelejä – mutta nyt on mukana myös täysin uusi pelikenttä: mobiililaitteet! Epic Games on nimittäin aloittanut viikoittaisen ilmaispelijakelun myös mobiilipuolella, :n ohella. Ensimmäisenä tarjolla on yllätyksiä niin zombien ystäville kuin Dungeons & Dragons -nörteillekin.

Tällä viikolla ilmaiseksi: ja Astarion's Champions of Renown Pack -peliin. Tarjous on voimassa Epic Gamesin mobiilisovelluksessa 10.–17. huhtikuuta 2025 Androidille ja :lle. Nappaa pelit ennen kuin aika loppuu – ja kun ne on lunastettu, ne pysyvät kirjastossasi ikuisesti!

Sillanrakennusta ja zombien kuritusta – Bridge Constructor: The Walking Dead

ClockStone Softwaren Bridge Constructor: The Walking Dead on hullunkurisen onnistunut yhdistelmä sillanrakennuspulmailua ja The Walking Deadin armotonta selviytymistaistelua. Rakenna järjettömiä virityksiä rajoitetuilla resursseilla, johdata tuttuja hahmoja kuten Daryl, Michonne ja Eugene turvaan – tai viritä heille ja walkereille kohtalokkaita ansoja, joissa fysiikkamoottori pistää ragdollit laulamaan. Tämä peli ottaa kaiken irti sekä toimintapuzzleista että post-apokalyptisestä maailmasta – ja vieläpä ilmaiseksi!

D&D-maailman tähdet yhdessä – Astarion's Champions of Renown Pack

Codename Entertainmentin Idle Champions of the Forgotten Realms vie sinut D&D-universumin syövereihin, jossa yli 140 tuttua hahmoa seikkailee automaattisesti puolestasi. Tällä viikolla Epic Games jakaa pelaajille kerrassaan hulppean Astarion's Champions of Renown Packin, joka sisältää seuraavat herkut:

  • Viisi avattavaa mestaria: Artemis, Karlach, Kalix, Astarion ja The Dark Urge
  • Eksklusiivinen ulkoasu: Tuxedo Kalix
  • Eksklusiivinen seuralainen: Rumble the Angry Flumph
  • Yhteensä 160 platinasalkkua (32 kpl per mestari) – sisältää taatusti shiny-varusteita
  • Kaksi viikon mittaista buustijuomaa: Gem Hunter ja Gold Hunter

Paketin saat, kun asennat Idle Championsin Epic Gamesin mobiilisovelluksen kautta ja kirjaudut peliin sisään.

Ilmaisviikkojen mobiililaajennus alkaa nyt

Tämä on vasta alkua – Epic Gamesin mobiilisovelluksen ilmaisviikot ovat tästä eteenpäin osa jokaviikkoista pelitarjontaa, aivan kuten PC:llä. Kannattaa siis pysyä hereillä ja tarkistaa torstaisin, mitä uutta on jaossa niin taskuruudulle kuin tietokoneellekin.

Villi seikkailu uusilla kasvoilla – arvostelussa Xenoblade Chronicles X Definitive Edition Kommentit pois päältä artikkelissa Villi seikkailu uusilla kasvoilla – arvostelussa Xenoblade Chronicles X Definitive Edition

Xenoblade Chronicles X – Definitive Edition julkaistiin Switchille taannoin, ja sen toi markkinoille Nintendo, Suomen alueella julkaisijana . Pelin kehittäjänä toimii Monolith Soft, joka tunnetaan kunnianhimoisista roolipeleistään. Pelissä maapallo on tuhoutunut galaktisen sodan seurauksena, ja selviytyjät ovat pakkolaskussa oudon ja villin Mira-planeetan pinnalla. Pelaaja liittyy BLADE-järjestöön suojelemaan New Los Angelesia ja etsimään toivoa ihmiskunnan jatkumolle. Avoin maailma, monipuolinen taistelujärjestelmä ja syvä tutkimusmatkailu tekevät tästä scifi-RPG:stä unohtumattoman seikkailun.

En odottanut tältä peliltä juuri mitään. Olin ajatellut, että kyseessä olisi joku perusanimemättö toimintapeli, jossa kävellään pitkin neonväreillä kyllästettyjä polkuja, sekä värikkäitä maailmoja ja hakataan hirviöitä rytmikkään musiikin tahtiin. No, olin tavallaan oikeassa – mutta myös aika pahasti väärässä. Xenoblade Chronicles X – Definitive Edition onnistui vetämään minut mukaansa yllättävän vahvasti.

Jo ensituntuma pelistä oli positiivinen. Kontrollit toimivat hyvin, ohjattavuus on sulavaa ja maailma tuntuu heti isommalta kuin Switchin ruudulle edes mahtuu kerralla. Se fiilis, kun ensimmäistä kertaa seisot jyrkänteen laidalla ja näet horisonttiin jatkuvat aarniometsät sekä vuoristot ja jättimäiset hirviöt, on maaginen. Se on yksi niistä hetkistä, jolloin tietää, että pelin parissa tulee viettämään tunteja – ihan vaan tutkimassa ja fiilistelemässä.

Tutkimusmatkailua ja omaa tahtia

Pelin iso juttu on vapaus. Mira on jaettu segmentteihin, joita tutkitaan sekä tarinan edistämiseksi että palkintojen ja resurssien keräämiseksi. FrontierNav-järjestelmä antaa mahdollisuuden laittaa ”probeja” kartalle – keräämään Miraniumia tai tutkimustietoa. Tää järjestelmä on koukuttava, ja siihen jää helposti jumiin: ”vielä yksi alue, vielä yksi probe, vielä yksi tyranni tuhottavaksi.”

Ja ne tyrantit! Vihollisista kovimmat ovat todellisia bossimaisia örkkejä, jotka pistää kampoihin toden teolla. Taistelusysteemi on real-time-pohjainen, mutta silti taktiikkapainotteinen. Valitset classin, kehität taitoja ja yrität optimoida artit, eli taistelutekniikat. Tämä ei kuitenkaan ole mikään hikiratkaisu-RPG, vaan systeemi tuntuu tarpeeksi kevyeltä, että siihen pääsee sisään, mutta tarjoaa syvyyttä niille, jotka jaksavat hioa tiimiään huippukuntoon.

Pelin suurin kompastuskivi? Grindaus.

Tason nostaminen vie aikaa. Hahmon XP nousee hitaasti ja classien kehittäminen vaatii runsaasti taistelua. Alussa tämä ei haittaa – maailma on uusi ja jännittävä – mutta jossain kohtaa juokseminen samojen hirviöiden perässä alkaa tuntua mekaaniselta. Onneksi peli ei varsinaisesti pakota tähän kuin harvoin, mutta jos tavoitteena on maksimaalinen kehitys, pitää varautua grindisessioihin.

Audiomaailma – sekä siunaus että kirous

Musiikeista iso plussa – paitsi se hiton NLA:n taustabiisi. Se jää soimaan päähän tavalla, joka ei ole hyvä asia. Useamman minuutin looppi, joka alkaa toistaa itseään ärsyttävällä tavalla jo ensimmäisen pelitunnin aikana. Harmi, sillä muuten pelin ääniraita on erinomainen: tutkimusmatkailussa soi rauhoittava ambient, taisteluissa energinen rytmi, ja yleinen tunnelma tukee hyvin sitä, että olet eksynyt oudolle, mutta kiehtovalle planeetalle.

Hahmojen ja vihollisten ääniefektit taas… no, ne voisivat olla monipuolisempia. Samat äänet toistuvat vähän liikaa, ja kun tiimitoverit huutavat samat voitonhuudot taistelun päätteeksi kerta toisensa jälkeen, tekee mieli heittää Joy-Con ikkunasta. Mutta hei – kävelyäänet NLA:ssa! En edes tiennyt tarvitsevani niitä elämääni, ennen kuin ne kutittivat aivoja täydellisellä tavalla.

Graafisesti peli on kaunis

Huomaa kyllä, että alkuperäinen peli on vuodelta 2015 – mutta remasterointi on tehty taidolla. Maisemat ovat huikeita, yksityiskohdat teräviä ja värimaailma on selvästi päivitetty nykystandardien tasolle. Hahmot näyttävät paremmilta kuin ennen ja animaatiot – vaikkakin hieman toistuvia – ovat silti sulavia. Hirviöt erityisesti on mallinnettu upeasti, ja niiden yksityiskohdat näkyvät hienosti, kun niitä tutkii läheltä.

Kannattaako ostaa?

Tässä tulee rehellinen mielipide: 60€ on vähän turhan paljon 10 vuotta vanhasta pelistä, vaikka se olisi kuinka hyvin remasteroitu. Mutta… Nintendo on Nintendo, eikä hintalappu lähde heilumaan alaspäin helposti. Jos löydät pelin käytettynä tai saat sen alennuksesta – nappaa heti. Jos tykkäät avoimista maailmoista, tutkimisesta ja kevyestä RPG-elementistä, Xenoblade Chronicles X – Definitive Edition tarjoaa kymmeniksi tunneiksi laadukasta tekemistä.

Itse jään vielä tutkimaan Miraa – vaikka vähän hampaiden kiristelyllä, kun levelointi tuntuu välillä työltä eikä seikkailulta. Mutta se kertoo siitä, että peli on onnistunut sitomaan mukaansa, kun en muuten palaisi sen ääreen ilta toisensa jälkeen.

Arvostelu: Nova Kallio

8 / 10
Hyvää + Pelattavuus, ilman ongelmia + Grafiikat + Toimivuus + Dialogi ja erilaiset vastaukset riippuen omasta valinnasta + Uudet class polut Huonoa - Toistuva musiikki taistelussa ja NLA:ssa - Hahmojen tason nosto grindausta - Yksitoikkoiset ääniefektit Yhteenveto