Toimittajan valinnat: Peli-innostukseni juuret Kommentit pois päältä artikkelissa Toimittajan valinnat: Peli-innostukseni juuret

Hei kaikki lukijat! Täällä kirjoittaa tällä kertaa Mallu, 28-vuotias Errorin toimittajaharjoittelija, joka on pelannut ihan lapsuuden alkujuurista lähtien. Pelien kiehtova maailma on ollut aina lähellä sydäntäni ja tahtoisin jakaa teille pienen pintaraapaisun mistä kaikki alkoi.

Olen ollut kiinnostunut pelaamisesta niin pitkään kuin muistan. Ensimmäiset muistoni liittyvät 1 -konsoliin ja -peleihin. Aloittaessani pelimatkani vietin usein aikaa ilmaispelien parissa, mutta kun julkaistiin, oli meidän saatava se kotiin. Pelaamisen maailmaan minut johdatti vanhempi serkkuni, jonka kautta tutustuin moniin PlayStation-klassikoihin, joista tulikin lapsuuteni merkittäviä pelielämyksiä. Tässä haluan jakaa kanssanne muutamia minulle tärkeitä pelejä, jotka tekivät minusta pelaajan.

Micro Maniacs (PS1, Gameboy Color)

on Codemastersin kehittämä värikäs ja vauhdikas ajopeli, jossa pienet hahmot kilpailevat juosten ja toisiaan vastaan taistelemalla. Pelissä on 41 erilaista ympäristöä ja kahdeksan hahmoa, joilla kaikilla on omat erityistaitonsa. Tämä oli ehdoton suosikkini serkkuvierailuilla, sillä sen luovat kentät ja hauskat ääniefektit vetivät aina mukaansa.

Spyro: Year of the Dragon (PS1)

oli aikoinaan aivan omaa luokkaansa. Insomniac Gamesin kehittämä seikkailu vei minut lohikäärmeiden maailmaan, ja siinä yhdistyi unelmoijan mielikuvitus sekä kiinnostavat hahmot. Spyron maailma oli visuaalisesti upea ja täynnä seikkailuja, jotka saivat aina palaamaan pelin pariin.

Nintendogs (Nintendo DS)

Eläinrakkaana ihmisenä oli lapsuudessa minulle aivan erityinen peli. Tässä simulaatiossa sai hoitaa omaa virtuaalikoiraa DS:n kosketusnäytön ja mikrofonin avulla. Vaikka pelissä ei ollut suuria haasteita tai tavoitteita, oli se silti ihana kokemus – täysi kymppi yksinkertaisuudessaan!

Sly 2: Konnakopla (PS2)

on edelleen yksi ikonisimmista peleistä, joita pelasin lapsena, eikä sen viehätys ole kadonnut aikuisenakaan. Sucker Punch Productionsin kehittämässä pelissä seurattiin Slyn ja hänen rikoskumppaniensa seikkailuja ympäri maailmaa. Seikkailun täyteiset kentät, hahmojen väliset kemiat ja varastelun jännitys tekivät tästä pelistä unohtumattoman.

Pokémon Emerald (Game Boy Advance)

Alun perin veljelleni kuulunut Pokémon Emerald oli myös minulle merkittävä peli, jonka parissa vietin lukemattomia tunteja. Tavoitteeni oli saada kaikki pelin Pokémonit, vaikka tajusinkin pian tarvitsevani myös toisen peliversion saadakseni kaiken. Vaikka tämä takaisku olikin harmillinen, nautin silti jokaisesta hetkestä – ja pelaan Pokémonia vielä tänäkin päivänä.

Dog’s Life (PS2)

Dog’s Life on yksi niistä vähemmän tunnetuista peleistä, mutta minulle se oli täynnä hauskuutta. Tässä Frontier Developmentsin luomassa pelissä sain elää koiran elämää ja tehdä kaikkea hauskaa, mitä koirat tekevät – haukkua, kaivaa kuoppia ja jopa pissiä ”kilpaillen” muiden koirien kanssa. Peli oli täynnä huumoria, ja se jäi elävästi mieleen lapsuuteni leikkisänä kohokohtana.

Ōkami (PS2)

, jonka kauniiseen maailmaan minut tutustutti ystäväni, oli visuaalisesti ja tarinallisesti ainutlaatuinen. Clover Studion ja Capcomin kehittämä peli yhdisti taidetta ja seikkailua, ja sen japanilaistyylinen grafiikka sai minut uppoutumaan tarinaan täysin. Vaikka en lapsena vielä ymmärtänyt peliä syvällisesti, sen tunnelma teki suuren vaikutuksen.

Näiden pelien kautta löysin paikkani pelien maailmasta ja olen kiitollinen, että sain kokea nämä seikkailut osana kasvutarinaani. Nämä pelit eivät olleet vain viihdettä – ne olivat matkoja eri maailmoihin ja antoivat unohtumattomia hetkiä, jotka vieläkin inspiroivat minua pelaajana.

Artikkeli: Mallu Millie

Call of Duty -elokuva sijoittuu Modern Warfare -universumiin Kommentit pois päältä artikkelissa Call of Duty -elokuva sijoittuu Modern Warfare -universumiin

Paramount Pictures ja ovat vahvistaneet pitkään kehitteillä olleen -elokuvan sijoittuvan pelisarjan suosittuun Modern Warfare -universumiin. Tieto paljastettiin New Yorkissa järjestetyn Fanatics Festin Call of Duty in Culture -paneelissa, jossa asiasta kertoi elokuvan ohjaaja ja toinen käsikirjoittaja Peter Berg.

Vaikka itse tarinasta ei vielä kerrottu juuri mitään, valinta antaa jo melko hyvän kuvan siitä, millaista Call of Duty -elokuvaa on luvassa.

Vuonna 2007 alkunsa saanut Modern Warfare uudisti koko pelisarjan siirtämällä tapahtumat nykyaikaiseen sodankäyntiin. Samalla pelaajille tulivat tutuiksi Captain Pricen, Soapin, Ghostin ja Vladimir Makarovin kaltaiset hahmot, jotka ovat vuosien varrella nousseet koko Call of Dutyn tunnetuimpien kasvojen joukkoon.

Taylor Sheridan mukana käsikirjoituksessa

Peter Berg ei vastaa projektista yksin, sillä käsikirjoitusta kirjoittaa hänen kanssaan myös Taylor Sheridan.

Toistaiseksi ei kuitenkaan tiedetä, perustuuko elokuva suoraan johonkin Modern Warfare -pelien tarinaan vai nähdäänkö täysin uusi kertomus, joka sijoittuu samaan universumiin. Berg ei ottanut asiaan tarkemmin kantaa paneelikeskustelun aikana.

Modern Warfare on yksi Call of Dutyn menestyneimmistä pelisarjoista. Kuuden pääpelin ja useiden uusintaversioiden aikana tarinat ovat seuranneet pääasiassa Task Force 141 -erikoisjoukon operaatioita eri puolilla maailmaa.

Myös pelisarja jatkuu tänä syksynä

Modern Warfare pysyy muutenkin otsikoissa, sillä pelisarjan seuraava osa julkaistaan myöhemmin tänä vuonna.

Vuoden 2019 uudelleen käynnistettyä tarinalinjaa jatkava  saapuu 23. lokakuuta 2026 , 5, Series X/S sekä .

Miksi juuri Modern Warfare?

Moni on ehtinyt pohtia myös sitä, miksi ensimmäinen Call of Duty -elokuva rakentuu juuri Modern Warfaren ympärille eikä esimerkiksi Black Opsin.

Black Ops on ollut viime aikoina jälleen paljon esillä vanhempien osiensa uusintajulkaisujen ansiosta, mutta elokuvan näkökulmasta Modern Warfare tarjoaa ehkä hieman helpomman lähtökohdan. Sen maailma on realistisempi, hahmot ovat suurelle yleisölle tuttuja ja tarinat nojaavat enemmän nykyaikaisiin sotilasoperaatioihin kuin salaliittoihin ja kylmän sodan tapahtumiin.

Elokuvan julkaisuaikataulusta tai näyttelijäkaartista ei toistaiseksi kerrottu mitään, joten niitä saadaan vielä odottaa.

”Työntekijät, jotka pelkäävät potkuja, eivät pysty luomaan mullistavia pelejä” – Nintendon edesmenneen johtajan Satoru Iwatan viisaus resonoi pelialan kriisin keskellä Kommentit pois päältä artikkelissa ”Työntekijät, jotka pelkäävät potkuja, eivät pysty luomaan mullistavia pelejä” – Nintendon edesmenneen johtajan Satoru Iwatan viisaus resonoi pelialan kriisin keskellä

Pelialaa jo vuosia piinanneet massiiviset irtisanomisaallot ja studiosulkemiset ovat saaneet monet alan toimijat sekä pelaajat muistelemaan menneitä aikoja. Erityisesti Nintendon entisen pääjohtajan, vuonna 2015 menehtyneen Satoru Iwatan, vanhat linjaukset ja teot ovat nousseet jälleen vahvasti pinnalle. Iwata muistetaan paitsi menestyksekkäistä Wii- ja DS-aikakausista, myös poikkeuksellisesta kriisijohtamisestaan silloin, kun yhtiöllä pyöri huonosti.

Kun 3DS- ja Wii U -konsolit kompuroivat markkinoilla ja ajautui kolmen peräkkäisen vuoden toiminnallisiin tappioihin, Iwata valitsi toisenlaisen tien kuin monet nykyiset pelijätit. Vuonna 2011 hän puolitti oman palkkansa kantaakseen vastuun heikoista tuloksista. Myös muut yhtiön johtajat suostuivat pienempiin palkanalennuksiin, mutta työntekijöihin ei koskettu.

Moraalin lasku tuhoaa luovuuden

Vuonna 2013 sijoittaja kysyi Iwatalta suoraan, miksi Nintendo ei suorita yrityssaneerausta ja vähennä väkeä parantaakseen taloudellista tulostaan. Iwatan vastaus oli selkeä ja ajaton:

Jos vähennämme työntekijöiden määrää parempien lyhytnäköisten taloudellisten tulosten saavuttamiseksi, työntekijöiden moraali laskee. Epäilen syvästi, pystyvätkö potkuja pelkäävät työntekijät kehittämään sellaisia ohjelmistoja, jotka voivat tehdä vaikutuksen ihmisiin ympäri maailman.

Iwata myönsi, että jotkut työnantajat julkistavat saneeraussuunnitelmiaan parantaakseen osakekurssiaan tai hetkellistä tulostaan irtisanomisten avulla. Nintendolla jokaisen työntekijän panosta pidettiin kuitenkin arvokkaana omalla alallaan. Iwata uskoi vahvasti, ettei ihmisten pihalle heittäminen vahvista yhtiön liiketoimintaa pitkällä aikavälillä. Irtisanomisten sijaan Nintendon linjana oli karsia tarpeettomia kuluja ja parantaa tehokkuutta muilla tavoin.

Iwatan legendaarinen sitaatti nousi laajasti esiin pelialan jätti-irtisanomisten alkaessa ja se on valitettavan ajankohtainen edelleen, sillä rajut vähentämiset ja alan rakenteellinen kriisi eivät ole osoittaneet laantumisen merkkejä.