Komedia on vaikea laji. Tämän todistaa suomalainen stand-up ja Sami Hedbergin elokuvat. Netflix ostaa sarjoja ja elokuvia siinä missä suomalaiset vessapaperia koronan ensipäivinä. Siksi on hyvä ottaa pientä neuvoa elokuvien valinnoissa. Tässä kattaus, jonka olen röyhkeästi valinnut tuosta suoratoistopalveluiden roskalaatikosta. Makumieltymykset vaikuttavat toki komedian nautittavuuteen.
Middleditch & Schwartz
Kaverukset Thomas Middleditch ja Ben Schwartz kaappaavat mielikuvituksen kun he tekevät komedian vaikeinta luokkaa, improvisaatiota. Kolmen jakson verran yleisö saa ehdottaa esittäjille paikkaa ja aikaa johon seuraavan tunnin ajan uppoudutaan. Ensimmäinen jakso kertoo häistä. Improvisaatio on todella hauskaa katsottavaa koska tässä tehdään muutakin kuin toistellaan toisen sanomisia liittäen itse jotain hupaisaa perään. Juonet lähtevät lentoon ja huumori kukkii kaverusten omalla tyylillä.
Middleditch on tunnettu Silicone Valleystä kun Schwartz enemmän Parks and Rec:istä. Middleditch tekee täysin erilaisen suorituksen kuin hittisarjassaan. Hän on kupliva ja keksii mitä oudompia hahmoja. Ben Schwartz on täysin oma itsensä niin tässä sarjassa kuin Parks and Recreation:issa. Ben hyppii ja tanssii sekä menee helposti feminiiniseen rooliin. Sarjaa voi suositella täydellä sydämellä kaikille. Sarjasta tulee hyvä mieli ja tekee mieli soittaa kaverille.
Tom Segura: Ball Hog
Tom Segura on melko uusi tuttavuus julkkis stand-up skenessä. Hän on nykyään myös tunnettu podcasteistaan joita hän tekee niin espanjaksi kuin amerikaksi. Podcasteista voidaan puhua toisessa artikkelissa. Tom Segura tarinoi perheestään, suvustaan ja elämästään. Hän menee ihmisluonteen syvyyksiin ja repii siitä iloa irti, mistä muut ovat hiljaa. Tom Segura edustaa stand-upillaan uutta aaltoa amerikkalaisessa stand-upissa joka tekee paljon yhteistyötä kavereidensa kanssa. Heidän viraali taistelut Bert Kreicherin kanssa ovat mahtavia ja niihin on kulutettu niin aikaa kuin rahaa, varsin tutustumisen arvoinen parivaljakko.
Burt Kreicher: Hey big boy
Tom Seguran rasistinen alkoholisti kaveri joka ei peittele omaa kaljamahaa tai tyhmyyttään. Täysin idiootti ei herrasmies ole koska häntä on erittäin mukava seurata niin somessa kuin netflixissä. Burt on tunnettu nimellä The Machine ja venäjän mafian yhteyksistä. Hän alkoi varsin varttuneena tekemään stand-uppia ja nykyään on supersuosittu koomikko. Burt kertoo myös paljon elämästään ja perheestään omassa showssa. Tomin ja Burtin stand-upit soveltuvatkin ehkä paremmin isä sektorille kuin kikattaville esiteineille.
Dolemite is my name
Täydellinen retrospektiivi 1970 luvun blaxploitation elokuviin. Eddie Murphy on tehnyt comebackin vakavastiotettavaan komediaan. Kaukana ovat Pähkähullu professori ja Dr. Doolittle kun Murphy paina täysillä mustaa huumoria. 1970 oli Yhdysvalloissa ja miksei myös Suomessakin viimeinen kulttuurin hyvä vuosikymmen, ellei jopa paras vuosikymmen. Huumeet ja konservatiivisten arvojen musertuminen näkyi jokaisella yhteiskunnan tasolla.
Dolemite on tosi tarina kulahtaneesta stand-up koomikosta ja siitä miten hän tienasi miljoonia kohdentaen komiikkaansa mustaan alakulttuuriin ja kulttuurin murrokseen. Dolemite on miltei dokumentti siitä miten Yhdysvalloissa syntyi uusi elokuvien alalaji, joka vieläkin jatkaa voittokulkuaan. Se pysyy poissa Hollywoodin parrasvaloista, mutta silti sitä seuraavat kymmenet miljoonat ihmiset. Murphy näyttelee Ruby Ray Moorea, joka keksi itsensä uudelleen ja alkoi kertomaan pulsutarinoita oikeasta elämästä. Ihmiset rakastuivat kuin hullut puuroon ja pian hänestä tuli mustien kultti-ikoni. Erittäin hauska ja uskomaton tositarina.
Death of Stalin
Viimeinen ehdotus illan komediaksi on Death of Stalin. Tämä ei sovellu niille, jotka vielä haikailevat äärivasemmistolaista diktatuuria joka on tappanut kymmeniä miljoonia ihmisiä. Isä Aurinkoinen päästää irti maallisesta kehostaan ja lähtee alakerran isoon kolhoosiin. Välittömästi muut kommarit sekoavat kun miettivät miten joku toinen kusee heidän muroihin sekä miten he voisivat kusta toisten muroihin. Erittäin tarkka historiallinen kuvaus kommunismin toiminnasta, jonka jokaisen tulisi katsoa.
Näyttelijäkaarti on täynnä tähtiä ja mahtavia suorituksia. Michael Palin ja Steve Buscemi esittävät suuria neuvostojohtajia fantastisesti. Satiirin ohjaa varsin täydellisesti Armando Ianucci joka on myös ollut käsikirjoittamassa elokuvaa. Armando on tunnettu pistävästä satiirista The Thick of It ja hulvattomista sarjoista kuten Alan Partridge. Mies on elävä jumala. Suosittelen erittäin lämpimästi hänen koko tuotantoaan.
