Teknologia

Trump: ”herätyksen paikka” – DeepSeek järisyttää Yhdysvaltain teknologiamarkkinoita Kommentit pois päältä artikkelissa Trump: ”herätyksen paikka” – DeepSeek järisyttää Yhdysvaltain teknologiamarkkinoita

Yhdysvaltain presidentti toteaa uuden kiinalaisen -tekoälymallin olevan ”herätyksen paikka” Yhdysvaltain teknologiateollisuudelle sen jälkeen, kun Nvidian markkina-arvosta katosi lähes 600 miljardia dollaria.

Kiinalaisen tekoälymallin DeepSeekin ilmestyminen markkinoille on aiheuttanut merkittävän pudotuksen tekoälyyn sijoittaneiden yritysten osakekursseissa. -markkinoita hallitseva grafiikkasuoritinvalmistaja Nvidia koki historian suurimman Wall Streetin tappion, kun sen osakkeen arvo romahti 16,86 prosenttia.

Markkinahäiriö ulottui myös muihin teknologiajätteihin: , Platformsin ja Googlen emoyhtiö Alphabetin osakekurssit laskivat 2,1-4,2 prosenttia. Tekoälypalvelimia valmistavan Dell Technologiesin osake putosi 8,7 prosenttia.

DeepSeek väittää R1-mallinsa olevan huomattavasti edullisempi vaihtoehto länsimaisille palveluille, kuten :lle. Avoimeen lähdekoodiin perustuvan :n kehittämisen kerrotaan maksaneen vain 6 miljoonaa dollaria ja vaativan merkittävästi vähemmän laskentatehoa kuin länsimaisten kilpailijoiden mallien.

:n perustaja kommentoi CBC Newsille: ”DeepSeek suoriutuu yhtä hyvin kuin johtavat Piilaakson mallit, ja joidenkin väitteiden mukaan jopa paremmin. Se, että tämä saavutettiin murto-osalla resursseista, hätkähdyttää alaa.”

Presidentti Trump näki tilanteessa myös mahdollisuuksia Yhdysvalloille.

”Sen sijaan että käytetään miljardeja ja miljardeja, voidaan käyttää vähemmän ja päästä toivottavasti samaan lopputulokseen,” .

Trump totesi BBC:n haastattelussa

”Jos saman asian voi tehdä halvemmalla, jos sen voi tehdä pienemmillä kustannuksilla ja päästä samaan lopputulokseen, pidän sitä meille hyvänä asiana,”

Trump jatkoi ja vakuutti samalla Yhdysvaltojen säilyttävän johtoasemansa tekoälyn kehityksessä.

Huolimatta DeepSeekin aiheuttamasta markkinahäiriöstä Nvidia on edelleen 2,90 biljoonan dollarin arvoinen yritys. Yhtiö julkaisee odotetut ja RTX 5080 -näytönohjaimet tällä viikolla, joiden kysyntä on niin suurta, että ihmiset jonottavat niitä kylmässä tammikuisessa säässä kauppojen edessä.

Komponenttipula tekee keskihintaisesta vaihtoehdosta liki ylellisyyden Kommentit pois päältä artikkelissa Komponenttipula tekee keskihintaisesta vaihtoehdosta liki ylellisyyden

Nvidian näytönohjainten hinnankorotukset näyttävät nyt muuttuneen todellisuudeksi, eikä tilanne näytä erityisen hyvältä -pelaajien kannalta. Vielä hiljattain keskihintaiseksi vaihtoehdoksi mielletty maksaa Yhdysvalloissa jo yli 800 dollaria, eli noin 690 euroa.

Hintojen nousu ei koske pelkästään tehokkaimpia malleja. Tom’s Hardwaren keräämien jälleenmyyntitietojen mukaan suurimmat korotukset ovat osuneet yllättäen juuri keskihintaluokkaan. RTX 5070 mediaanihinta on noussut kesäkuun noin 570 eurosta noin 770 euroon, mikä tarkoittaa 36 prosentin nousua. RTX 5060 Ti 16GB hinta puolestaan on noussut noin 500 eurosta lähes 690 euroon eli noin 39 prosenttia.

Tilanne näyttää vielä rajummalta, kun hintoja verrataan näytönohjainten alkuperäisiin suositushintoihin. RTX 5070 julkaisuhetken suositushinta oli noin 430 euroa, kun taas RTX 5060 Ti 16GB noin 370 euroa. Käytännössä kortit maksavat nyt Yhdysvalloissa jo yli puolet enemmän kuin niiden alkuperäiset hintalaput antoivat ymmärtää.

Taustalla on koko teknologia-alaa ravisteleva komponenttipula, erityisesti RAM-muistien kasvava kysyntä. Tekoälyn vaatima muistimäärä on kasvattanut painetta valmistuskapasiteettiin, eikä helpotusta välttämättä ole luvassa aivan pian. Muistivalmistajien vuoden 2027 tuotantokapasiteetin kerrotaan olevan jo pitkälti myyty.

Jos trendi jatkuu, uuden pelikoneen kasaamisesta voi tulla entistä kalliimpi harrastus. Kun muistit, SSD-levyt, -lisenssit ja nyt myös näytönohjaimet kallistuvat, alkaa 500 euron hintaluokan näytönohjain kuulostaa pian melkein nostalgiselta muistilta.

Claude alkaa merkitä tekoälyn tuottamaa sisältöä näkymättömillä vesileimoilla Kommentit pois päältä artikkelissa Claude alkaa merkitä tekoälyn tuottamaa sisältöä näkymättömillä vesileimoilla

Anthropic aikoo ottaa käyttöön koneellisesti tunnistettavat merkinnät -tekoälyn tuottamaan sisältöön. Tekstiin upotetaan näkymätön vesileima, kun taas tuettuihin tiedostoihin voidaan lisätä digitaalisesti allekirjoitettua alkuperämetadataa. Muutokset liittyvät Euroopan unionin uusiin tekoälyn läpinäkyvyyttä koskeviin vaatimuksiin.

Anthropic kertoo, että uudet Claude-mallit merkitsevät tekoälyn tuottaman sisällön heti julkaisustaan lähtien. EU:ssa 2. elokuuta 2026 tai sen jälkeen julkaistut Claude-mallit tukevat koneellisesti luettavia merkintöjä. Nykyisten mallien osalta käyttöönotto on vielä työn alla.

Tekstin kohdalla merkintä toteutetaan niin sanotulla näkymättömällä vesileimalla. Se ei näy käyttäjälle eikä Anthropicin mukaan muuta tekstin merkitystä, laatua tai luettavuutta. Vesileima on kuitenkin tarkoitettu tunnistettavaksi erityisillä työkaluilla.

Anthropic kertoo merkinnän olevan osa itse Claude-mallin tuottamaa tekstiä. Sen vuoksi sen pitäisi kulkea tekstin mukana myös silloin, kun sisältö kopioidaan ja liitetään esimerkiksi toiseen palveluun. Yhtiön mukaan merkintä voi säilyä myös joidenkin tekstin muokkausten jälkeen.

Anthropic ei kuitenkaan ole vielä kertonut tarkasti, millä teknisellä menetelmällä tekstin vesileima toteutetaan. Yhtiö kertoo julkaisevansa tulevaisuudessa lisää teknisiä tietoja sekä työkaluja, joiden avulla käyttäjät ja kolmannet osapuolet voivat tunnistaa Claude-sisällön.

Kuvissa käytetään C2PA-standardia

Kuvien ja muiden tuettujen tiedostojen kohdalla Anthropic käyttää toisenlaista menetelmää. Niihin voidaan lisätä C2PA-standardin mukaista alkuperämetadataa, joka kertoo tiedoston alkuperästä ja sen käsittelystä. C2PA on jo käytössä useissa alan palveluissa ja työkaluissa.

Merkinnät eivät rajoitu pelkästään Claude-verkkopalveluun. Anthropic kertoo niiden koskevan tuettuja Claude-palveluita, kuten API-rajapintaa, Claude Codea, Claude Coworkia ja Claude Tagia. Merkintöjä käytetään myös silloin, kun Claudea käytetään esimerkiksi AWS:n, Cloudin tai Microsoft Foundryn kautta.

Anthropic kertoo soveltavansa merkintöjä maailmanlaajuisesti eikä ainoastaan EU:ssa. Taustalla ovat kuitenkin erityisesti EU:n uudet tekoälyn läpinäkyvyyttä koskevat vaatimukset, jotka tulivat voimaan 2. elokuuta. Olemassa oleville tekoälytuotteille on säädetty neljän kuukauden siirtymäaika, minkä vuoksi nykyisten Claude-mallien merkintöjen käyttöönotto jatkuu myöhemmin.

Vesileima ei takaa täydellistä tunnistamista

Järjestelmä ei myöskään tee tekoälyn tunnistamisesta aukotonta. Esimerkiksi C2PA-metadata voi kadota tiedostosta, jos sitä käsitellään tai ladataan palveluun, joka ei säilytä alkuperäisiä metatietoja. Myös tekstin vesileiman todellinen kestävyys jää nähtäväksi, sillä Anthropic ei ole vielä julkaissut menetelmän teknisiä yksityiskohtia.

Yhtiö korostaa itsekin, ettei tunnistettavan merkinnän puuttuminen tarkoita automaattisesti sitä, ettei sisältö olisi tekoälyn tuottamaa. Vesileimojen tarkoituksena on ennen kaikkea tehdä tekoälyn tuottaman sisällön alkuperän selvittämisestä nykyistä helpompaa.

Muutos on osa laajempaa kehitystä, jossa -yhtiöt pyrkivät tekemään generatiivisen tekoälyn tuottamasta sisällöstä koneellisesti tunnistettavaa. EU:n sääntelyssä tällaisia menetelmiä ovat esimerkiksi vesileimat, metadata ja muut alkuperän todentamiseen käytettävät teknologiat.