Tutkimus: Kolmasosa suomalaisista epätietoisia puhelimensa tekoälyominaisuuksista Kommentit pois päältä artikkelissa Tutkimus: Kolmasosa suomalaisista epätietoisia puhelimensa tekoälyominaisuuksista

Samsungin teettämän tuoreen kyselytutkimuksen mukaan kolmasosa suomalaisista ei tiedä, onko heidän puhelimessaan tekoälyominaisuuksia. Samaan aikaan kun 41 prosenttia suomalaisista omistaa tekoälyllä varustetun puhelimen, heistä 35 prosenttia ei ole vielä hyödyntänyt näitä ominaisuuksia.

Tekoälyn käyttö keskittyy arkisiin toimintoihin

Tutkimus paljastaa, että tekoälyä hyödynnetään puhelimissa eniten hakutoimintoihin (58%), kuvanmuokkaukseen (56%) sekä valo- ja videokuvaukseen (51%).

”Tekoälyn suosio tiedonhaussa on kasvanut viime vuosina valtavasti, sillä se tarjoaa tietoa nopeasti ja helposti omaksuttavassa muodossa. Mobiililaitteisiin integroidut AI-hakutoiminnot myös avaavat uusia mahdollisuuksia, kuten hakujen tekeminen ruudulla näkyvän kuvan tai videon perusteella”, kertoo Samsungin maajohtaja Mika Engblom.

Kiinnostus tekoälyominaisuuksiin kasvussa

Tutkimuksen mukaan yli puolet (53%) suomalaisista haluaisi tekoälyominaisuuksia puhelimeensa tulevaisuudessa. Tekoälyltä toivotaan erityisesti apua:

  • Reaaliaikaisiin käännöksiin (31%)
  • Kuvaamiseen ja kuvankäsittelyyn (30%)
  • Tiedonhakuun ja nopeaan sisäistämiseen (29%)

”Uudessa Galaxy S25 -sarjassamme vuorovaikutus puhelimen kanssa on aiempaa sujuvampaa ja luonnollisempaa, mikä madaltaa kynnystä hyödyntää tekoälyä. Ihmiset ovat jo pitkään toivoneet, että puhelimelle voisi kertoa, mitä haluaa sen tekevän – ja nyt se on mahdollista”, Engblom toteaa.

Asiantuntijan vinkit tekoälypuhelimen käyttöön

Maajohtaja Engblom rohkaisee käyttäjiä tutustumaan tekoälyominaisuuksiin aktiivisesti:

  1. Kokeile eri ominaisuuksia rohkeasti arkisissa tilanteissa
  2. Aseta pikavalintoja useimmin käytetyille tekoälytoiminnoille
  3. Jaa kokemuksia muiden käyttäjien kanssa
  4. Varmista tietoturva ja tutustu tietojen käsittelytapoihin
  5. Mukauta asetukset omien tarpeiden mukaan

”Tekoälyn käytön osaaminen ja hyödyntäminen on juuri nyt ajankohtaisempaa kuin koskaan. Päivittäinen luonnollinen käyttö lisää ymmärrystä ja tuo oivalluksia tekoälyn laajempaakin hyödyntämistä varten”, Engblom muistuttaa.

Kyselytutkimuksen toteutti Syno International Omnibus-tutkimuksena 12.–17. joulukuuta 2024. Tutkimukseen vastasi 1000 täysi-ikäistä suomalaista, ja otos on väestöä demografisesti edustava.

Kun tekoäly alkaa v*tuttamaan – näin ihmiset palaavat analogiseen elämään Kommentit pois päältä artikkelissa Kun tekoäly alkaa v*tuttamaan – näin ihmiset palaavat analogiseen elämään

Kun tekoäly hiipii koteihin, taskuihin ja työpäiviin, osa ihmisistä tekee täyskäännöksen: ruudut kiinni ja kädet saveen, lankaan tai kirjaan. Ilmiötä kutsutaan analogiseksi elämäntyyliksi, eikä kyse ole pikaisesta digipaastosta vaan tietoisesta hidastamisesta maailmassa, jossa algoritmi ajattelee puolestamme.

Trendin kasvua on vaikea mitata tarkasti, mutta merkit ovat selviä. Yhdysvaltalaisen askarteluketju Michael’sin mukaan “analogisiin harrastuksiin” liittyvät haut ovat kasvaneet puolessa vuodessa 136 prosenttia. Ohjatut askartelupaketit myivät vuonna 2025 peräti 86 prosenttia enemmän, ja erityisesti niin sanotut mummoharrastukset, kuten neulominen, ovat räjähtäneet suosioon. Lankapaketit nousivat haussa huimat 1 200 prosenttia yhdessä vuodessa.

Monille analogisuus on vastalääke doomscrollaukselle ja tekoälyn tuottamalle sisällölle, joka tuntuu toistavalta ja sieluttomalta. 25-vuotias Shaughnessy Barker Kanadasta on vienyt ajatuksen pitkälle: hänellä on lankapuhelin, kasettikokoelma ja käsin kirjoitettuja kirjeitä. “Internetissä kaikki on nykyään tehty voittoa varten, ei iloksi”, Barker tiivistää ja kutsuu itseään suoraan tekoälyn vastustajaksi.

Myös CNN:n toimittaja Ramishah Maruf testasi analogista elämää palaamalla kahdeksi päiväksi 1990-luvulle: ei älypuhelimia, ei Alexaa, ei tekoälyä. Tilalle tulivat kirjat, neulominen ja filmikamera. Kokemus paljasti, ettei analogisuus tarkoita teknologian vihaamista, vaan sen rajaamista – päätöstä siitä, kuka kerää tietoa kenestä ja milloin.

Analoginen trendi ei todennäköisesti syrjäytä tekoälyä, mutta se muistuttaa yhdestä asiasta: joskus merkityksellisintä ei ole tehokkuus tai älykkyys, vaan se, että saa tehdä jotain hitaasti, käsin ja ilman kirkkaan sinistä ruutua.

Älypuhelinten suurimmat flopit – räjähdyksiä, taipumista ja tyhjiä lupauksia Kommentit pois päältä artikkelissa Älypuhelinten suurimmat flopit – räjähdyksiä, taipumista ja tyhjiä lupauksia

Älypuhelimet ovat nykyään huippuluokkaa, mutta matkan varrelle on mahtunut melkoinen joukko epäonnistumisia. Osa puhelimista oli vaarallisia, osa turhia, ja osa yksinkertaisesti liian edellä aikaansa. Lista historian pahimmista älypuhelimista kertoo, että joskus hyvä idea ei riitä.

Samsung Galaxy Note 7 muistetaan kirjaimellisesti räjähdyksistään. Akku saattoi syttyä tuleen, ja käyttäjät jopa palovammojen kanssa. Samsungin tappio oli arviolta 17 miljardia dollaria eli noin 16 miljoonaa euroa, ja puhelin kiellettiin lentokoneissa. Apple puolestaan kompuroi iPhone 6:n kanssa, joka taipui taskussa niin helposti, että ilmiö sai oman nimensä: Bendgate.

Myös BlackBerry Storm ja Nokia Lumia 900 osoittivat, ettei pelkkä brändi tai hyvä laite riitä. Storm kärsi bugeista ja puuttuvasta Wi-Fistä, ja Lumia 900 oli täydellinen laite, mutta kuoli surkeaan sovellusvalikoimaan ja Windows Phone 8 -päivityksen puutteeseen. Vastaavasti Amazon Fire Phone ja HTC Evo 3D lupasivat 3D-elämyksiä ja muita gimmickejä, mutta käytännön hyödyt olivat olemattomat.

Joissain tapauksissa ongelma oli yli-innokkuus. Kyocera Echo ja Galaxy Fold yrittivät mullistaa kaksois- ja taittuvan näytön, mutta teknologia ei ollut valmis. Sitten on vielä Escobar Fold, joka ei ollut edes oikea puhelin, vaan kallis huijaus.

Lista muistuttaa, että hyvä laite tarvitsee toimivan ohjelmiston, kestävän rakenteen ja todellista lisäarvoa. Ilman näitä virheitä nykyiset huippupuhelimet eivät olisi niin timanttisia ja me voimme vain hengähtää helpotuksesta, kun puhelin ei räjähdä käsiin.