Teknologia

Tutkimus: Kolmasosa suomalaisista epätietoisia puhelimensa tekoälyominaisuuksista Kommentit pois päältä artikkelissa Tutkimus: Kolmasosa suomalaisista epätietoisia puhelimensa tekoälyominaisuuksista

Samsungin teettämän tuoreen kyselytutkimuksen mukaan kolmasosa suomalaisista ei tiedä, onko heidän puhelimessaan tekoälyominaisuuksia. Samaan aikaan kun 41 prosenttia suomalaisista omistaa tekoälyllä varustetun puhelimen, heistä 35 prosenttia ei ole vielä hyödyntänyt näitä ominaisuuksia.

Tekoälyn käyttö keskittyy arkisiin toimintoihin

Tutkimus paljastaa, että tekoälyä hyödynnetään puhelimissa eniten hakutoimintoihin (58%), kuvanmuokkaukseen (56%) sekä valo- ja videokuvaukseen (51%).

”Tekoälyn suosio tiedonhaussa on kasvanut viime vuosina valtavasti, sillä se tarjoaa tietoa nopeasti ja helposti omaksuttavassa muodossa. Mobiililaitteisiin integroidut -hakutoiminnot myös avaavat uusia mahdollisuuksia, kuten hakujen tekeminen ruudulla näkyvän kuvan tai videon perusteella”, kertoo Samsungin maajohtaja Mika Engblom.

Kiinnostus tekoälyominaisuuksiin kasvussa

Tutkimuksen mukaan yli puolet (53%) suomalaisista haluaisi tekoälyominaisuuksia puhelimeensa tulevaisuudessa. Tekoälyltä toivotaan erityisesti apua:

  • Reaaliaikaisiin käännöksiin (31%)
  • Kuvaamiseen ja kuvankäsittelyyn (30%)
  • Tiedonhakuun ja nopeaan sisäistämiseen (29%)

”Uudessa Galaxy S25 -sarjassamme vuorovaikutus puhelimen kanssa on aiempaa sujuvampaa ja luonnollisempaa, mikä madaltaa kynnystä hyödyntää tekoälyä. Ihmiset ovat jo pitkään toivoneet, että puhelimelle voisi kertoa, mitä haluaa sen tekevän – ja nyt se on mahdollista”, Engblom toteaa.

Asiantuntijan vinkit tekoälypuhelimen käyttöön

Maajohtaja Engblom rohkaisee käyttäjiä tutustumaan tekoälyominaisuuksiin aktiivisesti:

  1. Kokeile eri ominaisuuksia rohkeasti arkisissa tilanteissa
  2. Aseta pikavalintoja useimmin käytetyille tekoälytoiminnoille
  3. Jaa kokemuksia muiden käyttäjien kanssa
  4. Varmista tietoturva ja tutustu tietojen käsittelytapoihin
  5. Mukauta asetukset omien tarpeiden mukaan

”Tekoälyn käytön osaaminen ja hyödyntäminen on juuri nyt ajankohtaisempaa kuin koskaan. Päivittäinen luonnollinen käyttö lisää ymmärrystä ja tuo oivalluksia tekoälyn laajempaakin hyödyntämistä varten”, Engblom muistuttaa.

Kyselytutkimuksen toteutti Syno International Omnibus-tutkimuksena 12.–17. joulukuuta 2024. Tutkimukseen vastasi 1000 täysi-ikäistä suomalaista, ja otos on väestöä demografisesti edustava.

Puettava terveysteknologia mullistuu: Älykellot ja -sormukset voivat tehostaa perusterveydenhuoltoa merkittävästi Kommentit pois päältä artikkelissa Puettava terveysteknologia mullistuu: Älykellot ja -sormukset voivat tehostaa perusterveydenhuoltoa merkittävästi

Puettavan terveysteknologian seuraava suuri harppaus näyttää olevan sen integroituminen terveydenhuollon palveluihin. , , ja Withings ovat kaikki siirtymässä kohti mallia, jossa laitteet eivät vain seuraa käyttäjän terveyttä, vaan myös yhdistävät heidät suoraan terveydenhuollon ammattilaisiin.

Puettavan teknologian kehityskaari

Puettavan terveysteknologian ensimmäinen vuosikymmen alkoi vuonna 2007 Fitbitin julkistuksella. Tuolloin laite oli yksinkertainen askelmittari, joka kiinnitettiin vaatteisiin ja jonka tiedot piti synkronoida tietokoneelle. Nyt, lähes 20 vuotta myöhemmin, älylaitteet seuraavat automaattisesti sydämen sykettä, stressitasoja ja lukuisia muita terveysmuuttujia reaaliajassa.

Uudet innovaatiot ja yhteistyömallit

Withings on jo ottanut merkittävän askeleen eteenpäin Cardio Check-Up -palvelullaan, joka lähettää käyttäjän sydäntiedot sertifioidulle kardiologille arvioitavaksi 24 tunnin sisällä. Älysormusyritys Oura puolestaan on aloittanut yhteistyön Medicare Advantage -terveyspalvelun kanssa, tarjoten ilmaisia älysormuksia terveysvakuutuksen piirissä oleville asiakkaille.

Samsung on ilmoittanut visionsa olevan ”kattavan järjestelmän kehittäminen, joka tukee käyttäjää terveyden matkan joka vaiheessa” – aina mittaamisesta henkilökohtaiseen ohjaukseen ja terveydenhuollon palveluihin yhdistämiseen.

Terveydenhuollon tehostaminen

Ouran varatoimitusjohtaja Jason Oberfest uskoo, että puettava teknologia voi tehostaa perusterveydenhuoltoa merkittävästi. Kun lääkäreillä on käytössään potilaan pitkäaikaista terveysdataa, he voivat verrata vastaanotolla saatuja tuloksia potilaan omiin keskiarvoihin kansallisten keskiarvojen sijaan.

Tulevaisuuden näkymät

Fortune Business Insightsin mukaan puettavien lääkinnällisten laitteiden markkinoiden ennustetaan kasvavan 91,21 miljardista dollarista (2024) 324,73 miljardiin dollariin vuoteen 2032 mennessä.

Alan asiantuntijat näkevät, että puettavan teknologian toinen vuosikymmen keskittyy yhä enemmän tiedon kontekstiin ja sen hyödyntämiseen päivittäisessä päätöksenteossa. Tämä kehitys yhdistettynä terveydenhuollon palveluihin voi mullistaa sen, miten terveyttämme seurataan ja hoidetaan tulevaisuudessa.

Haasteet ja huolenaiheet

Vaikka kehitys vaikuttaa lupaavalta, esiin on noussut myös huolia tietosuojasta ja datan mahdollisesta väärinkäytöstä. Kysymyksiä herättää erityisesti se, miten terveystietoja suojataan ja voidaanko niitä käyttää esimerkiksi vakuutusmaksujen määrittämiseen.

OpenAI julkistaa uuden tekoälytyökalun syvätutkimukseen Kommentit pois päältä artikkelissa OpenAI julkistaa uuden tekoälytyökalun syvätutkimukseen

OpenAI on julkistanut uuden -”agentin”, joka on suunniteltu auttamaan ihmisiä tekemään syvällistä ja monimutkaista tutkimusta -alustalla. Uusi ominaisuus on nimetty osuvasti nimellä ”deep research” (syvätutkimus).

Yhtiön sunnuntaina julkaisemassa blogikirjoituksessa kerrottiin, että tämä uusi ominaisuus on suunniteltu ”ihmisille, jotka tekevät intensiivistä tietotyötä rahoituksen, tieteen, politiikan ja tekniikan aloilla ja tarvitsevat perusteellista, tarkkaa ja luotettavaa tutkimusta.” Yrityksen mukaan työkalusta voi olla hyötyä myös kuluttajille, jotka tekevät huolellista tutkimusta vaativia hankintoja, kuten autoja, kodinkoneita tai huonekaluja.

ChatGPT deep research on tarkoitettu tilanteisiin, joissa käyttäjä ei halua vain nopeaa vastausta tai yhteenvetoa, vaan tarvitsee perusteellista tiedon analysointia useista verkkosivustoista ja muista lähteistä.

Saatavuus ja rajoitukset

OpenAI tuo ominaisuuden välittömästi ChatGPT Pro -käyttäjien saataville 100 kuukausittaisella kyselyllä. Plus- ja Team-käyttäjät saavat ominaisuuden käyttöönsä seuraavaksi, minkä jälkeen se tulee Enterprise-asiakkaiden saataville. Plus-version julkaisu on suunniteltu noin kuukauden päähän, ja maksaville käyttäjille asetettujen kyselyrajoitusten luvataan olevan ”merkittävästi korkeampia” lähitulevaisuudessa.

Palvelu ei ole vielä saatavilla Isossa-Britanniassa, Sveitsissä eikä Euroopan talousalueella.

Toiminnallisuus ja kehityssuunnitelmat

Deep research -toiminto on tällä hetkellä käytettävissä vain verkkoselaimen kautta, ja mobiili- sekä työpöytäsovellusintegraatiot ovat tulossa myöhemmin tässä kuussa. Käyttäjät voivat liittää kyselyihinsä tiedostoja ja taulukoita. Vastauksen saaminen voi kestää 5-30 minuuttia.

Tällä hetkellä tulokset ovat vain tekstimuodossa, mutta OpenAI suunnittelee lisäävänsä pian upotettuja kuvia, datavisualisointeja ja muita analyyttisia tuotoksia. Suunnitelmissa on myös mahdollisuus yhdistää ”erikoistuneempia tietolähteitä”, mukaan lukien tilauspohjaiset ja sisäiset resurssit.

Tarkkuus ja rajoitukset

OpenAI myöntää, että ChatGPT deep research -työkalulla on rajoituksensa. Se voi tehdä virheitä ja vääriä päätelmiä, ja sillä voi olla vaikeuksia erottaa luotettavaa tietoa huhuista. Työkalu ei myöskään aina ilmaise epävarmuuttaan asioista ja voi tehdä muotoiluvirheitä raporteissa ja lähdeviitteissä.

Parantaakseen tarkkuutta OpenAI käyttää erityisversiota uudesta o3-”päättely”-tekoälymallista, joka on koulutettu vahvistusoppimisen avulla. Malli saavutti 26,6 prosentin tarkkuuden Humanity's Last Exam -arvioinnissa, mikä on huomattavasti parempi tulos kuin kilpailijoilla, kuten Gemini Thinking (6,2 %) ja Grok-2 (3,8 %).

Mielenkiintoista on, että Google julkisti vastaavanlaisen tekoälyominaisuuden samalla nimellä alle kaksi kuukautta sitten.