Tutkimus osoittaa: Super Marion pelaaminen voi auttaa masennusoireiden hoidossaKommentit pois päältä artikkelissa Tutkimus osoittaa: Super Marion pelaaminen voi auttaa masennusoireiden hoidossa
Uuden tutkimuksen mukaan Nintendo Switchin Super Mario Odyssey -pelin pelaaminen voi auttaa vähentämään masennushäiriön oireita.
Frontiers of Psychology -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että MDD:tä sairastavat henkilöt, jotka pelasivat Super Mario Odyssey -peliä kuuden viikon ajan, kokivat masennusoireidensa vähenevän merkittävästi verrattuna niihin, jotka eivät pelanneet peliä.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että Super Mario Odyssey -ryhmä raportoi muita ryhmiä korkeammasta motivaatiosta jatkaa hoitoa. Tutkijat uskovat, että pelin mukaansatempaava ja haastava pelattavuus voi auttaa parantamaan mielialaa ja kognitiivisia toimintoja MDD:tä sairastavilla henkilöillä.
”Tuloksemme viittaavat siihen, että videopeliharjoittelu voi olla kustannustehokas ja toteuttamiskelpoinen interventio MDD-potilaille, jota voidaan käyttää yhdessä säännöllisen hoidon ja terapian kanssa”, tutkimuksen tekijät kirjoittivat.
Tämä ei ole ensimmäinen tutkimus, joka viittaa siihen, että videopeleistä voi olla hyötyä mielenterveyspotilaille. Journal of Neuroscience -lehdessä vuonna 2015 julkaistussa tutkimuksessa todettiin, että 3D-videopelit paransivat muistisuorituskykyä 12 prosenttia verrattuna 2D-vertailuihin, ja vuonna 2017 julkaistussa Nature-tutkimuksessa todettiin, että 3D-alustapelit auttoivat lisäämään hippokampuksen harmaata ainetta.
Hippokampus on aivojen osa, joka liittyy oppimiseen ja muistiin, ja se on myös yksi niistä aivoalueista, joihin MDD vaikuttaa. Tutkijat uskovat, että hippokampuksen lisääntynyt aktiivisuus voi olla vastuussa muistin paranemisesta, jota on havaittu 3D-videopelejä pelaavilla ihmisillä.
Näiden havaintojen vahvistamiseksi tarvitaan tietenkin lisätutkimuksia. Tämän tutkimuksen tulokset ovat kuitenkin rohkaisevia ja viittaavat siihen, että videopelit voisivat olla lupaava uusi MDD:n hoitomuoto.
Olen viettänyt vuosia selviytymispelejä pelaten, kaatanut valtavia puita, rakentanut linnoituksia ja taistellut zombeja vastaan, mutta harvoin mikään on saanut minut tuntemaan samanlaista lempeää rauhaa kuin Winter Burrow. Ensikosketukseni tähän indiehelmeen PC:llä oli kuin astuisi vanhaan, rakkaaseen satukirjaan: hiiri palaa lapsuutensa kotiin, joka on nyt rapistunut ja kylmän talven vaivaama. Pine Creek Gamesin kehittämä ja Noodlecake Studiosin julkaisema Winter Burrow on marraskuun puolivälissä PC:lle, Xbox:ille ja Nintendo Switchille tupsahtanut selviytymisseikkailu, joka saa paatuneimmankin selviytymispelien veteraanin pehmenemään tai ainakin hamuamaan lämpimämpää neulepaitaa.
Ensituntuma – Söpöyttä ja pientä selkäpiin karmintaa
Pelin avaaminen tuntui heti kotoisalta. Kontrolleri tai näppäimistö pelaa hyvin, ja ensimmäiset minuutit kuluivat lumisia polkuja tutkien ja materiaaleja keräten. Heti kättelyssä huomasin, että selviytymismekaniikka on toteutettu harvinaisen pelaajaystävällisesti. Rakennusprojektien seuraaminen on tehty helpoksi: voit suoraan nähdä, mitä tarvikkeita seuraavaan projektiin tarvitaan. Se on kuin Ikean ohje, mutta ilman niitä ylimääräisiä ruuveja, jotka jäävät aina pöydälle pyörimään. Vaikka pieniä kauhuviittauksia löytyy, ne eivät häiritse rauhallista tunnelmaa, vaan lisäävät pienen jännityksen ripauksen, näitä ovat jatkuva yksinäisyys ja ankarat selviytymiselementit, kuten nälkä, kylmyys ja ötökät. Kaikki tuntuu toimivan juuri niin kuin pitääkin, eikä bugien kanssa tarvinnut tapella.
Sisältö ja pelattavuus – Tassut kylminä ja vatsa kurnien
Tarina kuljettaa sinua vanhempiesi menehtymisestä lapsuuden kodin entisöintiin. Pelin ydin on hiiren arjen selviytymisen seuraamisessa: keräät resursseja, neulot lämpimiä vaatteita, kokkaat ja tapaat metsän eläimiä. Peli ei kuitenkaan ole vain pelkkää piirakan leivontaa ja neulomista, vaikka niitäkin riittää. Pelaajana joutuu jatkuvasti silmäilemään nälkä- ja kylmyysmittareita. Jos viivyt lumituiskussa liian pitkään ilman kunnon neulepaitaa, alkaa terveys hupenemaan nopeammin kuin juusto hiirijuhlissa. Onneksi erilaiset kokkaukset antavat tehosteita ja neulominen tarjoaa suojaa, joten kyse on enemmänkin lempeästä sopeutumisesta kuin stressaavasta taistelusta kelloa vastaan, vaikka luminen maailma olisi ankara. Paikallisten tapaaminen ja resurssien hamstraaminen pelissä on meditatiivista puuhaa, joka imee mukanaan tuntikausiksi.
Grafiikat – Kuin kuvituskirjan sivulta
Visuaalisesti Winter Burrow on puhdasta sielun ravintoa. Pehmeät, käsinpiirretyt kuvat ja pyöreät muodot tuovat mieleen satukirjan kuvituksen. Talvinen metsä näyttää kutsuvalta, yksityiskohtaiselta ja elävältä. Lumimaiset maisemat ja puiden varjot lisäävät tunnelmaa, mutta eivät tee maailmasta uhkaavaa. Kaikki sopii täydellisesti pelin lempeään ja nostalgiseen tunnelmaan. On hienoa nähdä, että joku on jaksanut panostaa jopa siihen, miten pikkuruiset jäljet jäävät lumeen kulkiessasi. Se on pieni yksityiskohta, mutta juuri ne tekevät tästä maailmasta niin uskottavan.
Ääni – Korvia hivelevää hiljaisuutta
Äänimaailma Winter Burrown suuri valtti, se on meditatiivinen ja rauhoittava. Musiikki ei hypi silmille, koskaan häiritse tai peitä muita ääniä alleen. Lumen narske tassujen alla, oksien rasahtelu ja hiiren pienet äännähdykset kuulostavat luonnollisilta ja tekevät maailmasta elävän. Taustalla humiseva tuuli ja lumen vaimea suhina luovat turvallisen hiljaisuuden, joka täydentää pelin rauhallista tempoa. Äänet tukevat täydellisesti sitä tunnetta, että selviytyminen on lempeää sopeutumista kylmään maailmaan, ei stressaavaa taistelua.
Kartaton hiiri ja rajalliset taskut
Kaikki ei kuitenkaan ole pelkkää auringonpaistetta ja auringonkukansiemeniä. Suurin turhautumiseni iski navigoinnissa, sillä pelissä ei ole karttaa, ei edes minimappia. Löysin itseni useammin kuin kerran pyörimästä saman kuusen ympärillä miettien, mihin suuntaan se koti oikein jäi.
Myös tavaraluettelon eli inventoryn rajallisuus aiheuttaa harmaita hapsia. Resursseja olisi kerättäväksi vaikka kuinka, mutta taskuihin mahtuu vain murto-osa. Tämä johtaa jatkuvaan edestakaiseen ravaamiseen, mikä alkaa loppupuolella hieman puuduttaa. Lisäksi peli on suhteellisen lyhyt n. 10 tuntia, eikä se tarjoa juurikaan syitä pelata tarinaa uudestaan läpi, kun koti on kerran saatu kuntoon.
Yhteenveto
Winter Burrow on peli, johon uppoutuu helposti useammaksi tunniksi. Se tarjoaa rauhallisen, ohjaavan ja lempeän pelikokemuksen, joka tuntuu sekä palkitsevalta että lohdulliselta. Se on edullinen (19€) ja tunnelmallinen paketti, joka sopii täydellisesti pimeisiin talvi-iltoihin, varsinkin kun voit ottaa ystävän mukaan paikalliseen co-opiin. Jos hämähäkit ahdistavat, pelistä löytyy kiitettävästi araknefobia-tila, jolla voit korvata kahdeksanjalkaiset häiriköt vähemmän pelottavilla (kuten kovakuoriaisilla) tai poistaa ne kokonaan. Lyhyydestään, rajallisesta varastotilasta ja navigointihaasteistaan huolimatta se ei merkittävästi heikennä nautintoa, vaan on sydämellinen kokemus, joka muistuttaa meitä kodin tärkeydestä.
9 / 10
Hyvää:+ Suloinen ja satumainen graafinen tyyli.
+ Todella rentouttava ja meditatiivinen äänimaailma.
+ Pelaajaystävällinen rakennusjärjestelmä.
+ Helppokäyttöiset kontrollit
+ Local co-op mahdollisuus.
+ Edullinen hinta.Huonoa:- Kartan puuttuminen hankaloittaa navigointia.
- Tavaratila on aivan liian pieni suhteessa resurssien määrään.
- Pelissä ei uudelleen pelattavuus arvoa.Yhteenveto:Winter Burrow on peli, johon uppoutuu helposti useammaksi tunniksi. Se tarjoaa rauhallisen, ohjaavan ja lempeän pelikokemuksen, joka tuntuu sekä palkitsevalta että lohdulliselta. Se on edullinen (19€) ja tunnelmallinen paketti, joka sopii täydellisesti pimeisiin talvi-iltoihin, varsinkin kun voit ottaa ystävän mukaan paikalliseen co-opiin. Jos hämähäkit ahdistavat, pelistä löytyy kiitettävästi araknefobia-tila, jolla voit korvata kahdeksanjalkaiset häiriköt vähemmän pelottavilla (kuten kovakuoriaisilla) tai poistaa ne kokonaan. Lyhyydestään, rajallisesta varastotilasta ja navigointihaasteistaan huolimatta se ei merkittävästi heikennä nautintoa, vaan on sydämellinen kokemus, joka muistuttaa meitä kodin tärkeydestä.
Team17 on tehnyt maailmanlaajuisen julkaisusopimuksen puolalaisen Sonkan kanssa Holstin-pelistä, psykologisesta selviytymiskauhusta, joka ammentaa tunnelmansa 90-luvun Puolasta. Peli on tulossa PlayStationille, Xboxille, Switchille ja PC:lle.
Team17:n yleisjohtaja Harley Homewood kuvailee yhteistyötä unelmaparin syntymiseksi. Studio on ihastellut Holstinia jo pitkään ja näkee siinä poikkeuksellisen vahvaa tarinankerrontaa sekä lupaavia uusia gameplay-ideoita. Sonkan toimitusjohtaja ja pelin ohjaaja Rafal Sankowski on yhtä innoissaan. Hänen mukaansa yhteistyö mahdollistaa niin laajemmat tuotantoresurssit, paremman ääninäyttelyn kuin lisää tilaa oudoille ja aidosti puolalaisille pääsiäismunille.
Holstin on kerännyt hiljalleen mainetta jo alkuvuodesta 2023 lähtien, kiitos sen omaperäisen visuaalisen tyylin, teknologian ja jatkuvasti julkaistujen kokeellisten demoversioiden. Nyt Team17:n tuki antaa projektilla mahdollisuuden kasvaa seuraavalle tasolle.
Pelissä tunnelma on kuin Resident Evilin, Silent Hillin ja ripauksen Twin Peaksin risteytys. Pelaaja saapuu Jeziorne-Kolonian kylään, jossa jokin on mennyt pahasti pieleen. Kadut valuvat likaista mönjää, ihmiset murenevat sisältäpäin ja luonto näyttää sairastuneen. Selviytymistä ei helpota se, että kyläläiset menettävät hiljalleen järkeään, mutta he ovat ainoita joilta voi saada vastauksia.
Holstin erottuu myös omalla 2XD-renderöintitekniikallaan, joka yhdistää käsin piirretyn pikselitaiteen ja reaaliaikaisen valaistuksen useisiin kamerakulmiin. Isometrisestä kuvakulmasta kolmannen persoonan ampumiseen, ensimmäisen persoonan ajokohtauksiin ja jopa tasoloikkamaisiin osuuksiin. Koko paketti kruunataan englannin- ja puolankielisellä ääninäyttelyllä.
Jos kaikki etenee suunnitellusti, tämä oudon kiehtova Puola-kauhu voi osoittautua yhdeksi ensi vuoden kiinnostavimmista selviytymiskokemuksista.
