Tutkimus: Suomalaiset selaavat somea yli 20 päivää vuodessa Kommentit pois päältä artikkelissa Tutkimus: Suomalaiset selaavat somea yli 20 päivää vuodessa

Keskivertosuomalainen käyttää puhelintaan doomscrollaamiseen eli päämäärättömään sisällön selaamiseen lähes puolitoista tuntia päivässä. Vuodessa se tekee yli 500 tuntia, eli yli 20 vuorokautta elämästä kuluu TikTokien, uutisotsikoiden ja meemien virtaan uppoutuneena. Nuorilla aikuisilla tilanne on vielä hurjempi: 18–24-vuotiaat selaavat jopa 143 minuuttia päivässä.

OnePlussan teettämässä kyselytutkimuksessa selvisi, että 35 prosenttia suomalaisista kokee doomscrollaamisen syövän tuottavuutta, ja joka neljäs sanoo sen latistavan luovuuden. Silti lähes puolet selailee puhelinta sängyssä, ja melkein yhtä moni myöntää tehneensä sitä jopa vessassa. Rehellisimmät tunnustavat doomscrollanneensa myös häissä tai treffeillä.

Mikä suomalaisia sitten koukuttaa? Eniten selaillaan ihmissuhteisiin, reality-tähtiin, rahavinkkeihin ja toksiseen hyvinvointiin liittyvää sisältöä , eikä negatiiviset uutiset jää paljoa jälkeen.

Vastaiskuksi doomscrollaukselle OnePlus julkaisee heinäkuussa retrohenkisen Brain Rot Blaster -pelin, jossa uudella OnePlus Nord 5 -puhelimella ammutaan netin stereotyyppisiä somehirviöitä: huijareita, salaliittoteoreetikkoja ja muita digidemoneita. Tarkoituksena on herätellä ihmisiä hyödyntämään ruutuaikaa paremmin, vaikka sitten pelin muodossa.

OnePlus Nord 5 julkaistaan 8. heinäkuuta ja peli seuraa perässä 23. heinäkuuta. Kampanjassa voi voittaa muun muassa lähes 1600 euron arvoisen laitepaketin tai alennuksia uudesta puhelimesta. Ja ehkä tärkeimpänä: hetken tauon doomscrollauksesta.

Operaattorin tammikuun 2026 myyntihitit: iPhone 16e valloitti, älykelloista Apple Watch johti Kommentit pois päältä artikkelissa Operaattorin tammikuun 2026 myyntihitit: iPhone 16e valloitti, älykelloista Apple Watch johti

Tammikuu käynnistyi DNA:lla vilkkaana puhelinkaupan kuukautena, ja kärkeen nousi selvä voittaja: Apple iPhone 16e 5G oli myydyin puhelin sekä kuluttaja- että yritysasiakkaiden keskuudessa. Edullisempi iPhone onnistui ohittamaan jopa Applen syksyn huippumallit ja useat Android-suosikit, mikä kertoo siitä, että hyvä hinta–laatusuhde on edelleen valttia.

Android-puolella OnePlus teki vahvaa tulosta, kun Nord 5 ja Nord CE5 nousivat myydyimpien joukkoon. Myös Samsungin Galaxy A -sarjan mallit pitivät pintansa erityisesti edullisemmassa hintaluokassa. Käytettyjen puhelinten puolella kärkeen nousi iPhone 13 5G, ja kiinnostus käytettyihin laitteisiin kasvoi selvästi, kun ne liitettiin osaksi DNA:n virallista laitevalikoimaa 12 kuukauden takuulla.

Yritysasiakkaiden listalla Applen ylivoima näkyi erityisen selvästi, kun neljä ensimmäistä sijaa meni iPhone-malleille. Samalla Samsung piti vahvaa asemaansa yritysmarkkinassa, mutta listalle nousi myös edullisempi Honor X5c Plus, mikä kertoo siitä, että hintatietoisille ratkaisuille on edelleen kysyntää.

Älykelloissa tammikuun ykköseksi nousi Apple Watch Series 11 (GPS), mutta kokonaiskuva on monipuolinen, jossa mukana on lasten kellopuhelimia, urheilukelloja ja hyvinvointiin keskittyviä malleja. Älykello ei ole enää vain harrastajien laite, vaan siitä on tullut monelle arjen perusvaruste, jonka valintaa ohjaavat käytännöllisyys ja käyttötarpeet enemmän kuin tekninen kikkailu.

Liiallinen ruutuaika voi haitata lapsen aivojen kehitystä – tällainen on Suomen uusi digisuositus Kommentit pois päältä artikkelissa Liiallinen ruutuaika voi haitata lapsen aivojen kehitystä – tällainen on Suomen uusi digisuositus

Suomeen on julkaistu uudet digisuositukset, jotka perustuvat huoleen lasten kasvavasta ruutuajasta ja sen vaikutuksista kehitykseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan digilaitteet eivät tuo hyötyä pienille lapsille, päinvastoin ne voivat haitata aivojen, kielen ja tunnesäätelyn kehittymistä.

Alle 2-vuotiaille ei suositella ruutuaikaa lainkaan. Asiantuntijoiden mukaan nopeasti kehittyvät aivot tarvitsevat todellista vuorovaikutusta: leikkiä, liikettä, katsekontaktia ja aikuisen läsnäoloa. Ruutu ei pysty korvaamaan näitä, ja sen käyttäminen lapsen rauhoittamiseen voi heikentää lapsen kykyä säädellä tunteitaan ilman ulkoisia ärsykkeitä.

Myös isompien lasten kohdalla suositukset ovat tiukat. 2–5-vuotiaille ruutuaikaa suositellaan enintään tunti päivässä, samoin 6–10-vuotiaille. 11–13-vuotiaille yläraja on kaksi tuntia vapaa-ajalla. Liiallinen ruutuaika on yhdistetty muun muassa keskittymisvaikeuksiin, uniongelmiin ja lisääntyneeseen levottomuuteen.

Erityistä huolta herättää älypuhelimen varhainen hankinta. Tutkimusten mukaan oma laite lisää käyttöä merkittävästi ja altistaa lapsen sisällöille, jotka eivät ole ikätasolle sopivia. Siksi omaa älypuhelinta ei suositella alle 13-vuotiaille, eikä sosiaalisen median palveluiden käyttöä pidetä lapsille turvallisena.

Suositusten tavoitteena on tukea vanhempia arjessa. Lasten digilaitteiden käyttö on kasvanut nopeasti, ja rajojen asettaminen voi olla vaikeaa erityisesti silloin, kun ruudut ovat jo osa päivittäistä rutiinia. Asiantuntijat muistuttavat myös aikuisten omasta esimerkistä: lapsi oppii ennen kaikkea siitä, mitä kotona näkee.