Vuoden 2026 alussa suunniteltu työsuhdepyörien verovapauden poistaminen uhkaa hiljentää yhden kotimaisen liikkumisteknologian kasvavista sektoreista. Muutoksen seuraukset ulottuvat laajalti pyöräilymarkkinoihin, teknologiakehitykseen ja kansanterveyteen.
Nykyinen verovapaus mahdollistaa jopa 1200 euron arvoisen pyöräedun, jonka on ottanut käyttöön yli 100 000 suomalaista. Etu on ollut erityisen merkittävä sähköpyörien kohdalla – vuonna 2024 Suomessa myytiin yli 30 000 sähköavusteista pyörää, joista valtaosa juuri työsuhdekäyttöön.
Veromuutoksen vaikutukset eivät rajoitu pelkästään vähittäismyyntiin, joka tästä tulee kärsimään myöskin todella rajusti. Sähköpyörien ympärille on kehittynyt monipuolinen teknologiaekosysteemi, joka sisältää mm. älykkäitä lukitus- ja seurantaratkaisuja, akunhallintateknologiaa, ohjelmistoja leasingin hallintaan sekä data-analytiikkaa liikenteen ja kunnossapidon optimointiin. Myös pyörähuollon työt ovat kasvaneet merkittävästä viime vuosina, juurikin sähköpyörien osalta. Kun kysyntä hiipuu, koko kehitysketju hidastuu.
”Vuodeksi 2025 tilatut pyörät ovat jo varastoissa, mutta edun poistuminen tekee niiden tarjoamisesta työntekijöille taloudellisesti epämielekästä”, sanoo Muoti- ja urheilukauppa ry:n toimitusjohtaja Veli-Matti Kankaanpää. Hänen mukaansa monelle alan yritykselle – niin valmistajalle, jälleenmyyjälle kuin huoltamolle – seuraukset voivat olla kriittisiä.
Verottomuuden poisto osuu myös suoraan suomalaisten hyvinvointiin. Työsuhdepyörä on ollut konkreettinen kannustin työmatkapyöräilyyn, ja kyselyt osoittavat, että etu on lisännyt pyöräilyä merkittävästi. Moni on valinnut pyörän auton sijaan, mikä on vähentänyt päästöjä ja lisännyt arkiaktiivisuutta. Näillä on selvä yhteys kansanterveyteen – pyöräily pienentää riskiä useisiin kansansairauksiin, kuten tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin ja mielenterveyden häiriöihin.
Vaikka valtion tavoitteena on lisätä verotuloja noin 35 miljoonalla eurolla, asiantuntijat muistuttavat, että pyöräetuun liittyvät epäsuorat taloushyödyt ovat moninkertaiset. Pelkkä arvonlisäverokertymä on vuositasolla noin 60 miljoonaa euroa, ja liikunnan lisääntyminen tuo säästöjä terveydenhuollossa pitkällä aikavälillä.
Kankaanpää tiivistää: ”Pyöräetu ei ole valtiolle menoerä – se on investointi terveempään, puhtaampaan ja liikkuvampaan Suomeen.”