Uusi vampyyripeli Sucks To Be In The Sticks tuo arjen haasteet verenhimon tilalle Kommentit pois päältä artikkelissa Uusi vampyyripeli Sucks To Be In The Sticks tuo arjen haasteet verenhimon tilalle

Miltä kuulostaisi vampyyripeli, jossa verenjuonti on vain osa arkea? vie pelaajat rapistuvaan post-sovjetilaiseen pikkukaupunkiin, jossa 19-vuotias Ilo on muuttunut vampyyriksi vastoin tahtoaan. Mutta tämä ei ole tavallinen kauhutarina, nyt pääosassa ovat laskujen maksaminen, juokseminen asioilla, moonshinen valmistus ja kissojen ruokkiminen, kaikkea samaan aikaan, kun yrität pitää järkesi kasassa.

Erityistä pelissä on se, että jokainen veripisara tuo pelaajan tietoisuuteen uhrin syvimmät tunteet, pelot ja unelmat. Tavallinen arki saa näin tumman, henkilökohtaisen sävyn ja vampyyrin elämästä tulee metafora ihmisen kokemuksista ja ihmissuhteiden monimutkaisuudesta.

Pelin on kehittänyt yksin indie-kehittäjä, joka on vastannut kaikesta koodauksesta, taiteesta, kirjoittamisesta ja äänisuunnittelusta. Haasteita on riittänyt, mutta ensimmäisen demon julkaisu Steamissa on tärkeä virstanpylväs. Se tarjoaa pelaajille maistiaisen kaupungin erikoiseen, välillä hämmentävään arkeen ja monipuoliseen henkilögalleriaan.

Peli käsittelee myös syvällisiä teemoja kuten mielenterveyttä, queer-identiteettiä ja ihmisenä olemista, mutta huumori ja outous ovat mukana keventämässä tunnelmaa. Tässä vampyyrissä glamour on kaukana, pääosassa on elämä kaikkine absurditeetteineen, yksinäisyyksineen ja selviytymisen haasteineen.

Steamissa julkaistu demo antaa jo ensipuraisun pelin maailmaan, mutta täysversio lupaa vielä enemmän syvällisiä hahmoja, outoja rutiineja ja emotionaalisia hetkiä. Tämä vampyyripeli on jotain todella erilaista, inhimillistä ja välillä hieman epämukavaa, juuri siksi se voi jäädä mieleen.

Gabe Newell vetäytyi pelinkehityksestä – syynä yllättävä ongelma: liikaa myötäilijöitä Kommentit pois päältä artikkelissa Gabe Newell vetäytyi pelinkehityksestä – syynä yllättävä ongelma: liikaa myötäilijöitä

Peliyhtiö tunnetaan monista klassikoistaan, mutta kulissien takana yksi sen keskeisistä hahmoista teki aikoinaan yllättävän päätöksen. Yhtiön perustaja vetäytyi aktiivisesta pelinkehityksestä -pelin jälkeen, eikä syynä ollut väsymys tai kiinnostuksen puute, vaan päinvastoin työympäristön dynamiikka.

Portal 2:n pääsuunnittelijana toiminut Josh Weier kertoo, että Newell halusi aidosti olla osa tiimiä ja ideoida yhdessä muiden kanssa. Ongelmana oli kuitenkin hänen asemansa ja harva uskalsi olla eri mieltä. Kun pomo ehdotti jotain, vastaus oli usein myöntävä nyökkäys, vaikka tarkoitus olisi ollut käydä avointa ja luovaa keskustelua.

Tilanne johti siihen, että Newell koki yhteistyön vaikeaksi. Hän ei halunnut ympärilleen “kyllä-ihmisiä”, vaan tiimin, joka haastaisi ajatuksia ja kehittäisi niitä eteenpäin. Kun tämä ei toteutunut, hän päätti ottaa etäisyyttä suoraan kehitystyöhön ja siirtyä enemmän taustalle.

Ajoitus osui aikaan, jolloin Valve oli huipulla. oli jo vakiinnuttanut asemansa klassikkona, ja kasvoi nopeasti -pelaamisen jättiläiseksi. Juuri tällainen menestys saattoi kuitenkin tehdä Newellin haastamisesta entistä vaikeampaa.

Nykyään Newellin rooli onkin enemmän valvova ja ohjaava kuin suoraan kehitykseen osallistuva. Tarina toimii muistutuksena siitä, että luovassakin työssä liiallinen arvovalta voi kääntyä itseään vastaan ja joskus parhaat ideat syntyvät nimenomaan eriävistä mielipiteistä.

Tombwater: Kun Dark Souls kohtaa villin lännen kauhun Kommentit pois päältä artikkelissa Tombwater: Kun Dark Souls kohtaa villin lännen kauhun

Jos olet joskus miettinyt, miltä näyttäisi länkkäriteemalla ja pikseligrafiikalla, vastaus on nyt täällä. Kehittäjäkaksikko ja julkaisija ovat julkaisseet uuden pelinsä Tombwaterin, joka yhdistää armottoman soulslike-haasteen mystiseen villiin länteen.

Pelaaja astuu yksinäisen revolverisankarin saappaisiin ja saapuu rapistuvaan Tombwaterin kaupunkiin etsimään kadonnutta ystäväänsä, sheriffi Elliott Flintwoodia. Vastassa ei kuitenkaan ole pelkkää pölyä ja hiljaisuutta, vaan karmivia, eldritch-henkisiä kauhuja, jotka uhkaavat sekä henkeä että mielenterveyttä.

Sisältöä Tombwaterissa riittää, sillä luvassa on peräti 95 vihollistyyppiä, 25 pomovastusta ja 16 erilaista aluetta. Pelin läpäisyyn saa uppoamaan arviolta 20–25 tuntia, eikä matka todellakaan ole sieltä helpoimmasta päästä. Kartta- ja tehtäväloki helpottavat suunnistamista, kun taas erilaisten tonicien ja räjähteiden valmistus tuo kaivattua etua taisteluihin.

Pelin taustalla ovat kehittäjät Max Mraz ja Jake Wagner, joista Mraz tunnetaan aiemmin esimerkiksi pelistä sekä -henkisestä demake-projektista . Itse asiassa Yarntown toimii eräänlaisena Tombwaterin esiasteena ja sen voi edelleen pelata ilmaiseksi.

on nyt saatavilla :lle -palvelussa. Jos synkkä tunnelma, haastavat pomotaistelut ja länkkäritwistillä höystetty kauhu kuulostavat houkuttelevalta, tässä voi olla seuraava pelipakkomielteesi.