Leffat, Sarjat, Teknologia

Uusi videoihin erikoistunut tekoälytyökalu herättää huolta tekijänoikeuksien loukkaamisesta Kommentit pois päältä artikkelissa Uusi videoihin erikoistunut tekoälytyökalu herättää huolta tekijänoikeuksien loukkaamisesta

Startup-yritys Luman kehittämä uusi tekoälyvideo työkalu Dream Machine on herättänyt polemiikkaa kopioidulla sisällöllään.

Dream Machine mahdollistaa videoiden luomisen kirjoittamalla yksinkertaisesti haluamansa kuvauksen. Kuitenkin fiktioelokuvan ”Monster Camp” luotu traileri sisältää hahmon, joka muistuttaa erehdyttävästi Disneyn Monsters Inc. -elokuvan Mike Wazowskia. Lisäksi elokuvan yleisilme muistuttaa vahvasti Disneyn animaatioita.

Tämä herättää huolta siitä, millä datalla Dream Machine on koulutettu. Vastaavanlaista kritiikkiä ovat saaneet myös muut tekoälyvideotyökalut, kuten OpenAI:n Sora ja Googlen VideoPoet.

Luma mainostaa Dream Machineä elokuvanteon tulevaisuutena, mutta kriitikot osoittavat huolensa tekijänoikeuksien rikkomisesta. Yhtiö tarjoaa ilmaisen peruskäyttötason, maksulliset vaihtoehdot tuovat enemmän ominaisuuksia.

Vaikka Disney ei ole vielä kommentoinut asiaa, ”Monster Camp” -tapaus korostaa plagiaatin mahdollisuutta tekoälyvideoiden luomisessa. Huoli näitä työkaluja pyörittävistä dataosista korostaa tarvetta suuremmalle läpinäkyvyydelle oikeudellisten ongelmien ja eettisten harmaiden alueiden välttämiseksi.

Netflix laajentaa tekoälyn käyttöä – tekstitykset ja mainokset AI:n avulla Kommentit pois päältä artikkelissa Netflix laajentaa tekoälyn käyttöä – tekstitykset ja mainokset AI:n avulla

Multimiljardiluokan suoratoistopalvelu Netflix aikoo uusimpien huhujen mukaan korottaa tilaustensa hintaa.

Netflix aikoo laajentaa tekoälyn käyttöä merkittävästi vuonna 2026. Suurin muutos näkyy tekstityksissä ja mainoskokemuksessa, missä AI auttaa kääntämään ja mukauttamaan tekstityksiä sekä luomaan personoituja mainoksia tilaajille.

Vuoden 2025 aikana Netflix testasi jo erilaisia AI-työkaluja mainosten ja sisältöjen suunnitteluun. Nyt yhtiö kertoo kehittävänsä näitä työkaluja edelleen, jotta mainoskampanjoiden ja tuotannon prosessit nopeutuvat ja saadaan entistä tarkemmin kohdennettua sisältöä katsojille. Tekstitysten AI-lokalisointi puolestaan mahdollistaa, että sarjat ja elokuvat tavoittavat helpommin katsojat ympäri maailman, riippumatta tilaustasosta.

Custom-mainokset tulevat erityisesti $7,99/kk (noin 7,50 €) “Standard with ads” -tilauksen käyttäjille, mutta tekstitykset koskevat kaikkia. Netflix on myös aiemmin ilmoittanut, että AI integroidaan keskeytys- ja taukomainoksiin vuoden 2026 aikana, mikä voi muuttaa katselukokemusta monille.

Streaming-jätti vahvisti myös tilaajamääränsä kasvaneen 23 miljoonalla vuonna 2025, mikä nostaa kokonaismäärän noin 325 miljoonaan. AI:n hyödyntäminen näyttää siis olevan osa Netflixin strategiaa paitsi tuotannon tehostamiseen myös tilaajakokemuksen personointiin ja samalla mahdollisesti mainosrahojen kasvuun.

Katsojat voivat siis odottaa entistä älykkäämpää, mutta myös hieman enemmän mainoksia sisältävää Netflixiä, kun tekoäly astuu kuvaan täysillä tänä vuonna.

Kun tekoäly alkaa v*tuttamaan – näin ihmiset palaavat analogiseen elämään Kommentit pois päältä artikkelissa Kun tekoäly alkaa v*tuttamaan – näin ihmiset palaavat analogiseen elämään

Kun tekoäly hiipii koteihin, taskuihin ja työpäiviin, osa ihmisistä tekee täyskäännöksen: ruudut kiinni ja kädet saveen, lankaan tai kirjaan. Ilmiötä kutsutaan analogiseksi elämäntyyliksi, eikä kyse ole pikaisesta digipaastosta vaan tietoisesta hidastamisesta maailmassa, jossa algoritmi ajattelee puolestamme.

Trendin kasvua on vaikea mitata tarkasti, mutta merkit ovat selviä. Yhdysvaltalaisen askarteluketju Michael’sin mukaan “analogisiin harrastuksiin” liittyvät haut ovat kasvaneet puolessa vuodessa 136 prosenttia. Ohjatut askartelupaketit myivät vuonna 2025 peräti 86 prosenttia enemmän, ja erityisesti niin sanotut mummoharrastukset, kuten neulominen, ovat räjähtäneet suosioon. Lankapaketit nousivat haussa huimat 1 200 prosenttia yhdessä vuodessa.

Monille analogisuus on vastalääke doomscrollaukselle ja tekoälyn tuottamalle sisällölle, joka tuntuu toistavalta ja sieluttomalta. 25-vuotias Shaughnessy Barker Kanadasta on vienyt ajatuksen pitkälle: hänellä on lankapuhelin, kasettikokoelma ja käsin kirjoitettuja kirjeitä. “Internetissä kaikki on nykyään tehty voittoa varten, ei iloksi”, Barker tiivistää ja kutsuu itseään suoraan tekoälyn vastustajaksi.

Myös CNN:n toimittaja Ramishah Maruf testasi analogista elämää palaamalla kahdeksi päiväksi 1990-luvulle: ei älypuhelimia, ei Alexaa, ei tekoälyä. Tilalle tulivat kirjat, neulominen ja filmikamera. Kokemus paljasti, ettei analogisuus tarkoita teknologian vihaamista, vaan sen rajaamista – päätöstä siitä, kuka kerää tietoa kenestä ja milloin.

Analoginen trendi ei todennäköisesti syrjäytä tekoälyä, mutta se muistuttaa yhdestä asiasta: joskus merkityksellisintä ei ole tehokkuus tai älykkyys, vaan se, että saa tehdä jotain hitaasti, käsin ja ilman kirkkaan sinistä ruutua.