Tänään elokuvamaailma menetti yhden sen karismaattisimmista näyttelijöistä, kun Val Kilmer poistui keskuudestamme. Kilmerin ura oli täynnä ikimuistoisia roolisuorituksia. Repertuaarista löytyy Top Gunin Icemania, Tombstonen Doc Hollidayta ja The Doorsin Jim Morrisonia. Mutta yksi rooli merkitsee erityisesti paljon meille, jotka kasvoimme 90-luvulla – Val Kilmer nimittäin oli se Batman, joka sai meidät silloiset pikkupojat innostumaan kyseisestä hahmosta.
Vuonna 1995 ilmestynyt Batman Forever ei ollut mikä tahansa elokuva, vaan se oli tietyllä tapaa myös eräänlainen ysärin ilmiö. Hyvässä ja pahassa tokikin. Elokuva oli visuaalisesti räikeä, näyttelijäkaartiltaan tähtiloistossa kylpevä ja tunnelmaltaan kepeämpi kuin Tim Burtonin aikaisemmat tulkinnat. Mutta meille Y-sukupolven edustajille se merkitsi paljon enemmän. Se oli ensimmäinen Batman-elokuva, jonka näimme VHS:ltä, mikäli äiti tai isi vain sen ilon meille vuokraamosta soi. Sen mukana tuli oikeastaan kaikki mahdollinen, mitä silloisen pikkupojan mieli saattoi toivoa.
Kilmer oli tasapainoinen yhdistelmä Bruce Waynen eleganssia ja Batmanin päättäväisyyttä, tarpeeksi synkkä ollakseen Yön Ritari, mutta tarpeeksi lähestyttävä ollakseen pikkupoikien sankari. Mutta eihän ilo jäänyt pelkkään elokuvaan.
90-luvun Batman Forever -leluvalikoima oli suorastaan legendaarinen ja näitähän lapsuuden kotoani löytyy edelleenkin sieltä täältä. Kilmerin Batmanista julkaistiin useita eri variaatioita, mutta show'n varasti epäilemättä silloinen Batmobile, joka oli futuristinen, valaistu ja täynnä siivekkäitä yksityiskohtia. Se oli jokaisen pikkupojan unelmien ajoneuvo, joka kiisi olohuoneen lattialla kohti taistelua Arvuuttajaa ja Kaksinaamaa vastaan.
Vaikka elokuvan neonvalot, ylitsevuotava väripaletti ja erikoistehosteiden ilotulitus ovat saaneet jälkikäteen kyseenalaisen maineen, yksi asia on varmaa: se teki Batmanista tuolloin suurelle yleisölle helpommin lähestyttävän. Jim Carreyn Arvuuttaja ja Tommy Lee Jonesin Kaksinaama edustivat 90-luvun ylinäyteltyä ilmaisua parhaimmillaan- ja pahimmillaan. Gotham City muuttui synkästä varjokaupungista lähes sarjakuvamaiseksi fantasiamaailmaksi täynnä värejä. Mutta siinäpä syy, minkä vuoksi Batman Forever jätti pysyvän jälkensä meihin silloisiin nassikoihin. Se oli aikakauden Batman-elokuva, joka tarjosi viihdettä ilman synkkyyden taakkaa, jota tänä päivänä harteillamme etenevissä määrin kannamme.
Forever oli se Batman, jonka julisteet koristivat huoneiden seiniä, jonka seikkailut elettiin leikkien pihalla ja jonka tunnari soi päässä vielä tänäkin päivänä. Val Kilmer oli meidän sukupolvemme Yön Ritari. Aikansa tuote, joka veti minun sukupolveni Batmanin viitoittamalle tielle.
Lepää rauhassa, Val Kilmer.