Valco VMK25.2 nostaa panoksia – tuttu ulkokuori, uudistunut sisus Kommentit pois päältä artikkelissa Valco VMK25.2 nostaa panoksia – tuttu ulkokuori, uudistunut sisus

Elän toisinaan sellaisessa ärsykkeiden ja metelin äärellä, että vetäytyminen on toisinaan tarpeen – ellei jopa välttämätöntä. Kun arki vyöryy päälle ja ympäristö tarjoaa jatkuvaa äänivallia, ”hiljaisuus” on konsepti, jota on vaikea löytää ilman järeitä apuvälineitä. Siksi suhtaudun vastamelukuulokkeisiin samalla vakavuudella kuin hengitysilmaan.

Suomalainen, kuulokemaailman Marimekkona tunnettu Valco on tuonut markkinoille uuden VMK15-mallin. Se on brändätty siroille ”muoti-ikoneille”, mutta miten se istuu tällaiselle keski-ikäistyvälle digiasiantuntijalle, jonka pää on mallia ”peruna”?

Ja ennen kaikkea: voiko näillä oikeasti mennä ihmisten ilmoille ilman, että näyttää Teletapilta – vai onko lopputulos se, että näytän vain isolta mieheltä, joka on pöllinyt lapsensa kuulosuojaimet?

Otin luurit testiin ja selvitin, onko tässä ratkaisu arjen kaaokseen – ja vastaus myös niille, jotka ovat kaltaiseltani nörtiltä kyselleet, osaisinko suositella jotain Valcon VMK-sarjaa vastaavaa kuuloketta, joka sopisi paremmin urheilukäyttöön. Koska kuulemma se isoveli on liian jytky päähän…

Muotoilussa on kutisteltu, mutta ei rappeutettu

Ensimmäinen havainto paketista: Ne lepäävät korvan päällä, eivätkä kupita sitä sisäänsä kuten isoveli VMK25.

En vihaa tätä mallia periaatteesta, mutta suosin yleensä jykevämpiä kuppeja ihan fysiologian pakosta. Vuosikymmen painimolskilla ja valmennushommissa on kasvattanut sellaisen kyrmyniskan, etteivät markkinoiden siroimmat sangat yleensä istu tähän jakaukseen ilman väkivaltaa. Tiedän kokemuksesta tasan tarkkaan, miltä tuntuu kun päätä puristetaan mankelissa, mutta näitä muistelmia en nyt tässä teille viitsi jakaa.

Valco on kuitenkin onnistunut jossain insinöörimagiikassa. Puristusvoima on säädetty ”hellän nallekarhumaisen halauksen” tasolle ruuvipenkin sijaan. Jaksoin pitää näitä päässä kokonaisen työpäivän ilman kipua tai kukkakaalikorva-efektiä, mikä on on-ear-mallille harvinainen saavutus. Ulkonäkö on asiallinen: mustaa kangasta, ei turhia vilkkuvaloja. Videopalaverissa näytän ammattilaiselta, enkä Daft Punkin taustatanssijalta.

Yksi huomionarvoinen ”ominaisuus” on painikkeet. Valco on piilottanut fyysiset napit tyylikkään kangasverhoilun alle. Tämä näyttää hienolta, mutta käyttö on aluksi puhdasta sokkoammuntaa. Sormikopelolla on vaikea erottaa volumea paussista. Lihasmuisti oppii kyllä viikossa, mutta ensimmäiset päivät menevät lievästi kiroillessa.

Vastamelua, mutta ehdoilla

Tässä kohtaa on riisuttava ne sinivalkoiset lasit päästä ja puhuttava suoraan. On-ear-kuulokkeiden vastamelu on fysiikan lakien vastainen taistelu, ja VMK15 voittaa siitä vain puolet. Jos odotat, että maailma katoaa napin painalluksella kuten nimeltämainitsemattomien kansainvälisten kilpailijoiden 400 euron lippulaivoissa, petyt raskaasti.

Matalat jyrinät katoavat yllättävän tehokkaasti, ja tässä Valco tekee hintaan nähden kovaa työtä. Raja tulee kuitenkin vastaan korkeammissa äänissä ja puheessa. Jos vieressäsi istuva kollega selittää viikonloppusuunnitelmiaan, kuulet sen vaimennettuna, mutta et pääse pakoon. On-ear-rakenne yksinkertaisesti vuotaa ääntä sisään enemmän kuin korvan peittävä kuppi, eikä sille mahda mitään. Ulkona haasteeksi nousee lisäksi tuuli: kovalla puhurilla vastamelu on parempi pitää pois päältä, ellei nimenomaisesti halua kuunnella myrskyn pauhua mikrofoneista vahvistettuna.

Taisto saliuskottavuudesta ja lenkkipolusta

Tätä on kysytty paljon minulta paikallisena teknologiavaikuttajana: Onko olemassa vastinetta Valcolle, joka olisi hauraassa päässä kevyempi ja pienempi? Tähän asti olen suositellut erästä saksalaista vastinetta, mutta palataan siihen pian.

Salilla vastaus on kyllä. Koska VMK15 painaa vain n. 200 grammaa ja istuu napakasti korvan päällä, se pysyy paikoillaan paremmin kuin painavat over-ear-kuulokkeet. Penkkipunnerruksessa tai vatsoja tehdessä ne eivät valahda takaraivolle, eikä korvien ympärille muodostu omaa trooppista ilmastoa, koska kupit hengittävät.

Salilla ja lenkillä pysyvyys on erinomainen, mutta materiaalivalinta vaatii pientä pelisilmää. Tyylikäs kangaspinnoite ei ole yhtä ”pyyhkäisyvapaa” kuin kova muovi. Vaikka mitään hajuhaittoja ei testijaksolla ole ilmennyt, kangas käyttäytyy kosteuden kanssa eri tavalla kuin sileä pinta. Onneksi korvatyynyt ovat vaihdettavat, jos freesiys alkaa joskus epäilyttää. Ulkoillessa pätee sama logiikka: talvipakkasilla kangas on huoleton, mutta pahimmat kuravellit kannattaa kiertää kaukaa, sillä kankaan puhdistus on työläämpää kuin muovikuoren.

Daavid, Goljat ja se oma isoveli – Miten VMK15 pärjää vertailussa?

Ostopäätös vaatii perspektiiviä, joten heitetään VMK15 samaan kehään kahden kovimman kilpailijansa kanssa: oman tallin lippulaivan ja saksalaisen hifi-jätin.

Isoveli vastaan pikkuveli Aloitetaan perinteisestä sisarkateudesta. Otetaan verrokiksi Valcon lippulaiva, over-ear-mallinen VMK25. Kyse on vähän siitä, mihin käyttöön luurit tulevat. Vaikka en ole näitä lentokoneeseen raahannutkaan, maalaisjärkikin sanoo, että pitkissä istunnoissa korvan yli menevä kuppi on aina mukavampi kuin korvan päällä lepäävä. VMK25 on se ”nojatuolikuuloke”, tämä VMK15 taas se, joka napataan lennosta mukaan.

Arjessa isoin ero on kuitenkin ns. läpikuuntelun puute. Isommalla mallilla kuulen napin painalluksella, jos vaimo huutaa syömään kuten siinä Kummelin Sibelius-sketsissä tai työkaveri kysyy jotain. Näiden pikkuluurien kanssa joudun aina nykäisemään ne pois päästä kuullakseni puhetta. Toimistolla se on pieni, mutta toistuva ärsytyksen aihe.

Saksalainen kilpailija Jos vastapuolelle otetaan Beyerdynamic Aventho, kyse on valinnasta kahden eri koulukunnan välillä. Saksalainen edustaa teknistä hienosäätöä: se tarjoaa sovelluksen, taajuuskorjaimen ja IP-luokituksen niille, jotka haluavat optimoida kokemuksensa viimeistä piirtoa myöten.

Valco taas on tehty teille, jotka arvostatte helppoutta ja pehmeyttä. VMK15:n istuvuus on suunniteltu mukavuus edellä, ja sen käyttö on suoraviivaista ilman sovellussulkeisia. Jos haet teknistä suorituskykyä ja säätövaraa, Beyer on perusteltu sijoitus. Jos taas haluat säästää rahaa ja arvostat enemmän sitä, että kuulokkeet ovat yksinkertaiset ja tuntuvat päässä pehmeältä ”plug-and-play” -ratkaisulta, Valco vie voiton.

Äänenlaatua menevään elämään

Valcon ”ääniguru” Jasse Kesti on virittänyt nämäkin uutuudet, ja sen kuulee.

Tärkein havainto on kuitenkin äänen armollisuus. Monet nykykuulokkeet yrittävät huijata kuulijaa korostamalla ylä-ääniä ylikirkkaiksi, mikä kuulostaa kaupassa vaikuttavalta, mutta alkaa rasittaa korvia jo tunnin jälkeen. VMK15 on toista maata. Sointi on pidetty tarkoituksella pehmeänä ja anteeksiantavana, eli se ei paljasta äänitteiden virheitä vaan silottelee niitä. Voit kuunnella suttuisia Spotify-striimejä, vanhaa rockia tai podcasteja koko työpäivän putkeen ilman, että korvia alkaa kuumottaa.

Rakenteesta johtuen äänikuva on täysin erilainen kuin isovelimallissa. Koska VMK15 painautuu suoraan korvaa vasten, ääni on ns. ’in-your-face’, eli se tulee iholle ja basso potkii välittömästi. Tämä on omiaan salilla ja melussa, missä rytmin pitää tuntua. Kääntöpuolena on kuitenkin tilan tunnun puute. Jos kaipaat hifi-tason stereokuvaa, jossa instrumentit erottuvat toisistaan ilmavasti ja laulajalla on tilaa ympärillään, over-ear-mallinen VMK25 on ylivoimainen. Isoveli tarjoilee musiikin kuin konserttisalissa, kun taas VMK15 tarjoilee sen kuin intiimillä klubikeikalla, hikisesti ja kovaa.

Kenelle Valco VMK15 on järkevin ostos?

Valco VMK15 on hintaluokassaan erittäin pätevä ”menokuuloke”. Se ei yritä olla tekninen laboratorioinstrumentti, vaan se on tehty elämää varten.

Valinta tämän ja Valcon lippulaivamallin välillä on lopulta helppo, kun ymmärtää niiden sielunelämän eron. Isoveli VMK25 on analyyttinen ”kiikkutuolikuuloke”. Se on parhaimmillaan silloin, kun istutaan paikallaan – olipa se sitten linja-auton penkissä tai kotisohvalla hifistelemässä stereokuvan nyansseja.

VMK15 taas pyyhkii isoveljellään lattiaa heti, kun perse nousee penkistä. Se on yhtiön ensimmäinen malli, joka on aidosti ketterä: se pysyy päässä salilla ja lenkkipolulla kulkee arjessa mukana tavalla, johon isommat ”möhköt” eivät taivu. Se on anteeksiantava matkakumppani, joka tekee huonostakin äänitteestä miellyttävän kuuloisen.

Jos etsit äänenlaadullisesti laadukkaita kuulokkeita, joiden kanssa voit elää ja liikkua ilman varomista tai säätämistä, tässä on vastine rahoillesi. Eikä muuten paljoa köyhdy!