Arvostelut, Pelit

Välimallin hiekkasurffailua täynnä A-luokan ideoita, mutta B-luokan toteutuksella – arvostelussa Atlas Fallen Kommentit pois päältä artikkelissa Välimallin hiekkasurffailua täynnä A-luokan ideoita, mutta B-luokan toteutuksella – arvostelussa Atlas Fallen

Atlas Fallen

Atlas Fallen (PlayStation 5)

5 / 10
Hyvää Kiehtova idea ja maailma. Kustomisointi. Avoimessa maailmassa on toki aina kiva "perseillä" menemään vapaasti. Huonoa B-luokan toteutus. Ympäristö toistaa liikaa itseään. Atlas Fallen on täynnä A-luokan ideaa kiinnostavasta konseptista lähtien, mutta toteutuksessa ollaan päätetty mennä täysin B-luokan linjalla

on Saksalaisen Deck13 Interactive -kehitystiimin luoma toimintaroolipeli, ja sen julkaisusta on vastannut . Aavikoitunut Atlas on maailma, josta ankara jumala on tehnyt armottoman leikkikenttänsä ja siinä sivussa orjuuttanut lähes koko ihmiskunnan. Ihmisiltä on viety kodit, arvokkuus ja jopa nimi. Vain aurinkokuninkaan uskolliset palvelijat saavat nauttia jonkinlaisesta paremmasta elämästä.

Pelaajan ohjastama nimetön on yksi monista kurjan kohtalon kokeneista selviytyjistä, kunnes hän löytää jotain voimaannuttavaa ja merkityksellistä. Taianomaisen taisteluhansikkaan myötä nimetön soturi saa voimia, joista tavallinen kuolevainen ei osaa edes haaveilla. Taikavoimalla vahvistettava ja kohennettava varustelu tekee soturista vahvemman, kyvykkäämmän ja kestävämmän. Näin taistelu turmiollista jumalaa ja tämän kätyreitä vastaan voi alkaa.

Atlaksen maailma ei kuitenkaan ole täynnä tyhjyyttä ja autioituneita alueita, sillä jumalansa luomat hirviöt vaanivat varomatonta kulkijaa milloin missäkin. Olipa kyse tavanomaisemmista pienpedoista tai suuremmista hirvityksistä, pelaajan on oltava varuillaan ja aina valmis taisteluun. Etenkin legendaariset ja jättiläismäiset suurhirviöt tyrmäävät varomattoman soturin hetkessä. Onneksi taisteluhanska antaa suuria voimia ja antaa näin pelaajalle mahdollisuuden kukistaa suuretkin hirviöt.

Sankarihahmoksi nouseva nimetön saakin avukseen muita kansalaisia, kun toivo paremmasta huomisesta kasvaa. Tämä kuitenkin vaatii paljon työtä, tutkimista ja vaarojen kohtaamista. Monet varustelun parantamiseen vaaditut raaka-aineet ovatkin haasteiden ja taisteluiden takana, eikä mikään kehitysaskel aseistuksen kohentamisessa tule ilmaiseksi.

Atlas Fallen

Atlas Fallen on kolmannen persoonan toimintaroolipeli, joka ei yritä keksi ruutia uudelleen oikeastaan missään määrin. Pelaaja kohtaa erilaisia ”vihulaisia” ja haasteita, mutta pelin taistelujärjestelmä voi tuntua paikoin hyvinkin ennalta arvattavalta. Gauntlet, pelaajan taika-ase, muuntuu kolmeksi erilaiseksi aseeksi: voimakkaaksi, mutta hitaaksi vasaraksi; nopeaksi, mutta vähemmän tehokkaaksi ruoskaksi ja nopeiksi nyrkkeilyhanskoiksi lähitaisteluun. Vaikka aseen muokkaamista maagisilla kivillä korostetaan, ne tuntuvat usein enemmän lisäelementiltä kuin keskeiseltä osalta pelikokemusta.

Momentum-mekaniikka lisää kiinnostavaa syvyyttä peliin, mutta sen toteutus jättää toivomisen varaa. Pelaajan on tasapainoteltava momentuminsa ja terveytensä välillä, mikä voi tuntua haastavalta. Ja on se kyllä kieltämättä myös hieman sekavaakin puuhaa

Atlas Fallenin maailma on jaettu suuriin ”hiekkalaatikoihin”, mikä tekee tutkimisesta ja seikkailusta houkuttelevaa. Atlas Fallen lainaa elementtejä varmastikin useista suosituista peleistä, luoden ympäristöjä, jotka kutsuvat pelaajaa tutkimaan ja löytämään piilotettuja aarteita. Yksityiskohdat, kuten luurankorykelmät, lisäävät syvyyttä pelimaailmaan ja kertovat hiljaisia tarinoita aavikon asukkaiden kohtaloista.

Yksityiskohtia tutkiessaan selväksi kuitenkin käy Atlas Fallenin tietynlainen karuus. Tekstuurit ovat kauempaa katsottuna ihan ok, tasoa, mutta läheltä niitä tutkiessaan käy äkkiä selväksi, että ne ovat todella hätiköiden kyhättyjä ”välimallin” mallinnuksia.

Samat pätee Atlas Fallenin äänimaisemiin. Ideat ovat hyviä, mutta toteutuksessa on menty päin rölli-metsää, ja pahasti.

Atlas Fallen on peli jossa on paljon potentiaalia, mutta joka kompastelee useissa toteutuksen osa-alueissa. A-luokan ideat on päätetty toteuttaa B-luokan tasolla. Se tarjoaa pelaajalleen hetkiä suuren seikkailun tunteesta, mutta jättää myös toivomisen varaa monilla osa-alueilla. Suosittelemme pelaajille, jotka nauttivat autiomaaseikkailuista ilman sen suurempia ”laatustandardeja” ja haluavat kokea uudenlaisen, kuitenkin ihan mielenkiintoisen tarinan. Muille pelaajille saattaa löytyä parempia vaihtoehtoja muualta. Etenkin tässä hintaluokassa.

Atlas Fallen on saatavilla ja sekä S -konsoleille että :lle.

Gabe Newell vetäytyi pelinkehityksestä – syynä yllättävä ongelma: liikaa myötäilijöitä Kommentit pois päältä artikkelissa Gabe Newell vetäytyi pelinkehityksestä – syynä yllättävä ongelma: liikaa myötäilijöitä

Peliyhtiö tunnetaan monista klassikoistaan, mutta kulissien takana yksi sen keskeisistä hahmoista teki aikoinaan yllättävän päätöksen. Yhtiön perustaja vetäytyi aktiivisesta pelinkehityksestä -pelin jälkeen, eikä syynä ollut väsymys tai kiinnostuksen puute, vaan päinvastoin työympäristön dynamiikka.

Portal 2:n pääsuunnittelijana toiminut Josh Weier kertoo, että Newell halusi aidosti olla osa tiimiä ja ideoida yhdessä muiden kanssa. Ongelmana oli kuitenkin hänen asemansa ja harva uskalsi olla eri mieltä. Kun pomo ehdotti jotain, vastaus oli usein myöntävä nyökkäys, vaikka tarkoitus olisi ollut käydä avointa ja luovaa keskustelua.

Tilanne johti siihen, että Newell koki yhteistyön vaikeaksi. Hän ei halunnut ympärilleen “kyllä-ihmisiä”, vaan tiimin, joka haastaisi ajatuksia ja kehittäisi niitä eteenpäin. Kun tämä ei toteutunut, hän päätti ottaa etäisyyttä suoraan kehitystyöhön ja siirtyä enemmän taustalle.

Ajoitus osui aikaan, jolloin Valve oli huipulla. oli jo vakiinnuttanut asemansa klassikkona, ja kasvoi nopeasti -pelaamisen jättiläiseksi. Juuri tällainen menestys saattoi kuitenkin tehdä Newellin haastamisesta entistä vaikeampaa.

Nykyään Newellin rooli onkin enemmän valvova ja ohjaava kuin suoraan kehitykseen osallistuva. Tarina toimii muistutuksena siitä, että luovassakin työssä liiallinen arvovalta voi kääntyä itseään vastaan ja joskus parhaat ideat syntyvät nimenomaan eriävistä mielipiteistä.