Artikkelit, Pelimusiikki, Pelit

”Valitse kohtalosi” – Pelimusiikin ikivihreät, osa 3 Kommentit pois päältä artikkelissa ”Valitse kohtalosi” – Pelimusiikin ikivihreät, osa 3

Pelimusiikin ikivihreät on Errori.netin toinen uusi artikkelisarja, jossa toimittajamme poimii joka viikko kasaan kourallisen jollain tapaa hänen omaa elämäänsä mullistaneita pelisävellyksiä. Kappaleet ovat voineet riemastuttaa, vihastuttaa tai aiheuttaa monia muita vahvoja reaktioita, mutta ennen kaikkea, ne ovat jääneet elämään ikuisina korvamatoina omaan sisimpäänsä. Ne soivat kuin päättymättömältä kasetilta, joka ei koskaan mene solmuun.

Kolmannen artikkelisarjan valinnat pienten nippelitietojen kera voit katsastaa tästä alta:

Mortal Kombat 3 – Choose Your Fighter

Daniel Warner Forden on yhdysvaltalainen pelimusiikin konkari, joka on työskennellyt alalla jo vuodesta 1989 asti. Daniel on työskennellyt Midwayn ja sen seuraajan NetherRealm Studiosin kehittämissä videopeleissä. Forden on myös tunnettu pelialan äänisuunnittelijana ja ääniefektien tuottajana. Fordenin tunnetuimmat teokset ovat ehdottomasti hänen säveltämänsä musiikit Mortal Kombat -pelisarjaan. Eikä kyllä ihme, onhan kyseisen pelisarjan musiikki saavuttanut useammankin kappaleen verran kulttimainetta. Yksi allekirjoittaneen ikivihreä tuleekin hänen repertuaaristaan, mikä soi Mortal Kombat 3-pelin taistelijavalikossa (Itselleni tuttavallisemmin Super Nintendon Ultimate Mortal Kombat 3). Tuo kappale kuvastaa nuoruudesta sitä tunnetta, kun kadotus oli koittava edessäni. Jotain todella kohtalosta kyseisessä, varsin lyhyessä loopissa on. Mainittakoon myös se, että kyseinen virsi on ollut myös puhelimessani soittoäänenä.

Heavy Rain – Main Theme

Heavy Rain, tuo montaa eri genreä yhdistävä seikkailukokemus, josta ei inhottavia tilanteita, saatika emotionaalisuutta puutu. Heavy Rain -pelin tunnusmusiikin säveltäjä on Normand Corbeil. Hän oli kanadalainen säveltäjä ja musiikkituottaja, joka sävelsi musiikkia myös muihin peleihin ja elokuviin. Corbeil valitettavasti menehtyi vuonna 2013, mutta hänen työnsä on jäänyt elämään. Hänet palkittiin vuonna 2011 Baftalla edellä mainitun pelin soundtrackista, eikä syyttä! Kyseisen pelin kappaleita tullaan luettelemaan tässä sarjassa takuulla vielä jatkossa. Ensimmäisenä nostatuksena olkoon kuitenkin Heavy Rainin pääteema, josta ei eeppisyyttä puutu. No, kyllähän se kieltämättä ”vähän” plagioulta kuulostaa (tietäjät tietää), mutta ei anneta sen häiritä nyt tätä aurinkoista, mutta niin kylmää maanantaipäivää.

Super Mario Bros 2 – Overworld Theme

Super Mario Bros 2:n ”ylämaailman” teeman säveltäjä on useista ikivihreistä tunnettu konkari Koji Kondo. Mies toimii edelleenkin Nintendon pääsäveltäjänä. Mitäpä tuota hyvää reseptiä vaihtamaan? Mario- ja Zelda-pelisarjojen musiikit ovat ehkä ne suurimmat, mistä mies on tullut maailmalla tunnetuksi. Onhan ne kieltämättä melkoisia korvamatoja. Tämänkin sävellyskonkarin teoksia tullaan kuulemaan tässä sarjassa jatkossakin, mutta mennäänpäs nyt tänään tällä varsin pirtsakalla kappalevalinnalla, jolla huolet ja murheet unohtuvat.

Teksti: Jaakko Nygård

Mortal Kombatin Shang Tsung, Cary-Hiroyuki Tagawa, on kuollut 75-vuotiaana Kommentit pois päältä artikkelissa Mortal Kombatin Shang Tsung, Cary-Hiroyuki Tagawa, on kuollut 75-vuotiaana

Näyttelijälegenda Cary-Hiroyuki Tagawa on menehtynyt 75-vuotiaana Santa Barbarassa. Miehen perhe kertoi, että Tagawa kuoli aamulla aivohalvauksen komplikaatioihin läheistensä ympäröimänä. Pitkän uransa aikana hänestä tuli yksi Hollywoodin tunnistettavimmista kasvoista ja etenkin yksi pelielokuvien ikonisimmista pahiksista.

Laajalle yleisölle Tagawa oli ennen kaikkea Mortal Kombat -elokuvien pahamaineinen velho Shang Tsung. Mies esitti hahmoa vuoden 1995 ensimmäisessä elokuvassa, sekä myöhemmin web-sarjassa ja videopeleissä. Viimeisimpänä hän lainasi kasvonsa ja äänensä Mortal Kombat 11:een ja Mortal Kombat: Onslaughtiin.

Tagawan ura ei kuitenkaan rajoittunut pelielokuviin. Hänen läpimurtonsa nähtiin jo vuonna 1987 Oscar-voittajassa The Last Emperor, ja sen jälkeen hän esiintyi kymmenissä tunnetuissa elokuvissa kuten Rising Sun, Pearl Harbor, Memoirs of a Geisha ja Planet of the Apes. Useissa rooleissa näkyi myös hänen vahva taustansa kamppailulajeissa, mies nimittäin aloitti Kendon jo nuorena ja opiskeli myöhemmin perinteistä japanilaista karatea USC:ssa ja Japan Karate Associationissa.

Television puolella Tagawa muistetaan muun muassa sarjoista Nash Bridges, Revenge, Lost in Space ja ennen kaikkea Amazonin arvostetusta The Man in the High Castle -sarjasta, jossa hän näytteli Nobusuke Tagomia. Rooli oli hänelle henkilökohtaisesti merkittävä, ja hän sanoi löytäneensä hahmon kokemuksista paljon yhtymäkohtia omaan elämäänsä Yhdysvaltoihin muuttaneena japanilaistaustaisena.

Uransa aikana Tagawa ehti esiintyä yli 150 elokuvassa, sarjassa ja videopelissä ja näyttelijän karismaattinen läsnäolonsa teki hänestä sekä fanien että ohjaajien suosikin. Hän työskenteli uransa aikana useiden huippuohjaajien, kuten Tim Burtonin, Michael Bayn ja John Carpenterin, kanssa.

Cary-Hiroyuki Tagawaa jäävät kaipaamaan hänen kolme lastaan Calen, Brynne ja Cana sekä kaksi lastenlasta, River ja Thea Clayton. Hänen perintönsä jatkuu elokuvissa, peleissä ja populaarikulttuurin ikonisissa rooleissa, jotka elävät vielä vuosikymmeniä eteenpäin.

Missä luuraa nykyään pelimusiikin oudot helmet? Final Fantasy -säveltäjä kaipaa rohkeampaa kokeilua Kommentit pois päältä artikkelissa Missä luuraa nykyään pelimusiikin oudot helmet? Final Fantasy -säveltäjä kaipaa rohkeampaa kokeilua

Legendaarinen Final Fantasy -sarjan säveltäjä Nobuo Uematsu on nostanut esiin ymmärrettävän huolenaiheen pelimusiikin nykytilasta: luovuus ja omaperäisyys tuntuvat väistyneen. Uematsu kertoo, että vaikka tekniikka ja tuotantoarvot ovat kehittyneet, musiikillinen runsaus, elikkä se, mikä erottaa pelimusiikin muista genreistä, on monin paikoin heikentynyt.

Yksi keskeisistä ongelmista liittyy Uematsun mukaan siihen, että pelin tuottajat käyttävät liikaa valtaa myös musiikin suhteen. Vaikka säveltäjällä olisi teknistä taitoa ja musikaalista ymmärrystä, hän ei usein koe pystyvänsä vaikuttamaan sisällön suuntaan, jos se ei vastaa tuotannon tai ohjaajan visioita.

Uematsu vetää vertauksen menneisiin aikoihin 1980-luvulla, jolloin pelimusiikki oli vielä lapsenkengissä ja kokeilevuus liittyi osin pakkoon, mutta sitä oli enemmän. Nyt sen sijaan “weird things”, eli oudommat, rohkeammat ratkaisut tuntuvat jäävän vähemmälle.

Säveltäjälegenda toivoo, että pelimusiikin taustavoimissa kuunneltaisiin enemmän säveltäjien ääntä, uskallettaisiin kokeilla enemmän ja uskottaisiin siihen, että välillä oudotkin ratkaisut voivat tehdä tuotoksesta ikimuistoisen.