Värikästä kaaosta ja naurun revakkaa – arvostelussa Mario Tennis Fever Kommentit pois päältä artikkelissa Värikästä kaaosta ja naurun revakkaa – arvostelussa Mario Tennis Fever

Bokura on tokoronyorin kehittämä kahdelle pelaajalle suunniteltu puzzle-seikkailu, jossa yhteistyö ei ole vain yksi pelin ominaisuuksista, vaan koko kokemuksen ydin. Peli julkaistiin Nintendo Switch 2 29. heinäkuuta 2026, ja julkaisijana toimii Kodansha.

Pelin lähtökohta kuulostaa vielä melko yksinkertaiselta. Kaksi ystävystä on kyllästynyt elämäänsä pienessä kaupungissa ja päättää karata mahdollisimman kauas. Ennen lähtöä pojat päättävät kuitenkin tuhota pormestarin patsaan, mutta suunnitelma saa nopeasti uusia käänteitä. Matka muuttuu vähitellen paljon suuremmaksi seikkailuksi, jossa pelaajien on opittava luottamaan toisiinsa.

BOKURA:ssa kiinnostava idea on se, että molemmat pelaajat näkevät saman maailman eri tavalla. Toinen pelaaja näkee ympärillään eläimiä ja luontoa, kun toinen näkee robotteja ja koneita. Esimerkiksi toiselle pelaajalle tavallinen heinäkasa voi olla toiselle trampoliini. Jos et tiedä, mitä kaverisi näkee, ongelman ratkaiseminen voi olla yllättävän hankalaa.

Söpö puzzlepeli kätkee sisäänsä enemmän kuin odottaa

Ensimmäisillä minuuteilla BOKURA vaikuttaa melko rauhalliselta ja jopa harmittomalta puzzlepeliltä. Suloinen 2.5D-pikseligrafiikka ja rauhallinen tunnelma antavat pelistä varsin kevyen ensivaikutelman.

Tämä vaikutelma ei kuitenkaan kestä ikuisesti. Tarinan edetessä peli alkaa ottaa uusia kierroksia ja tunnelma muuttuu yllättävänkin nopeasti. Juuri tämä oli itselleni yksi pelin suurimmista yllätyksistä. En tiennyt BOKURA:sta ennen pelaamista juuri mitään, joten odotukset eivät olleet korkealla. Lopulta peli osoittautui huomattavasti paremmaksi ja kiinnostavammaksi kokemukseksi kuin osasin odottaa.

BOKURA ei myöskään yritä heti selittää kaikkea puhki, vaan antaa pelaajan löytää maailman ja sen kummallisuudet vähitellen. Tämä toimii hyvin, sillä pelin parhaat hetket syntyvät usein silloin, kun toinen pelaaja kertoo näkevänsä jotain aivan muuta kuin sinä.

Viattomasta karkumatkasta alkaa jotain paljon suurempaa

BOKURA:n tarina alkaa melko yksinkertaisella idealla, jossa kaksi ystävystä haluaa jättää pienen kotikaupunkinsa taakseen. Molemmat ovat yksinkertaisesti kyllästyneet nykyiseen elämäänsä.

Pian matkalle tulee kuitenkin mutkia, eikä kyse ole enää pelkästä karkumatkasta. Tarina alkaa paljastaa uusia puoliaan ja pelaaja joutuu myös tekemään merkittäviä valintoja. Päätöksillä voi olla vaikutusta siihen, mihin suuntaan tapahtumat lähtevät etenemään. Tarinan parhaisiin puoliin kuuluu juuri se, ettei kaikkea kerrota yhdestä näkökulmasta. Molemmilla pelaajilla voi olla tietoa, jota toinen ei tiedä.

Kaksi näkökulmaa tekevät yksinkertaisista pulmista kiinnostavia

BOKURA perusmekaniikat ovat melko helposti omaksuttavia. Hahmoa liikutetaan, hypitään ja hyödynnetään ympäristön esineitä, mutta varsinainen haaste syntyy siitä, mitä toinen pelaaja näkee omalla ruudullaan.

Puzzlet eivät yleensä ole mahdottoman vaikeita. Kun molemmat pelaajat ymmärtävät, mitä toinen yrittää selittää, ratkaisut löytyvät usein varsin nopeasti. Haaste syntyykin enemmän kommunikoinnista kuin monimutkaisista pelimekaniikoista, ja siinä BOKURA onnistuu todella hyvin. Pelaaja voi esimerkiksi nähdä edessään täysin tavallisen esineen, kun taas kaveri kertoo, että sen päällä pitäisi ehdottomasti hypätä. Sitten hypätään, luotetaan kaveriin ja toivotaan parasta. Joskus onnistutaan heti, joskus ei. Parhaimmillaan tästä syntyy juuri sellaista hauskaa yhteistä säätämistä, jota hyvä yhteistyöpeli tarvitsee.

Kommunikaatio on BOKURASSA yksi tärkein vahvuus. Pulmat vaativat aidosti selkeää keskustelua, kun kummallakaan ei ole käytössään täydellistä tietoa ympäristöstä tai siitä mitä toinen näkee omalla ruudullaan.

Hillitty äänimaailma antaa tilaa yhteistyölle

BOKURA:n musiikki ja äänimaailma ovat hillittyjä, mutta juuri se sopii peliin erinomaisesti. Äänet eivät yritä jatkuvasti varastaa huomiota, vaan antavat tilaa tarinalle ja pelaajien väliselle keskustelulle.

Ambienssi pääsee kuitenkin esiin silloin, kun tunnelmaa täytyy muuttaa. Rauhallinen äänimaailma voi hetkessä saada seurakseen jännittävämpiä ääniä, jolloin pelaaja huomaa nopeasti, ettei kaikki olekaan aivan niin viatonta kuin aluksi vaikutti.

Musiikki ja äänet toimivat siis enemmän tunnelman tukena kuin pääroolissa. Se on tässä pelissä mielestäni oikea ratkaisu.

Lyhyt seikkailu, jonka voi kokea uudelleen

BOKURA:n ensimmäinen läpipeluukerta kestää noin 3–5 tuntia, riippuen siitä, kuinka nopeasti pelaajat hoksavat pulmien ratkaisut. Se ei kuulosta valtavalta määrältä pelattavaa, mutta noin viiden euron hintaisessa pelissä kokonaisuus tuntuu mielestäni oikein sopivan mittaiselta.

Lisätunteja saa erityisesti tarinan vaihtoehtoisista valinnoista. Jos haluat nähdä, miten tapahtumat muuttuvat toisen päätöksen jälkeen, peliä voi pelata uudelleen. Myös hahmojen näkökulmien vaihtaminen antaa uuden syyn palata seikkailuun.

Pieni yhteistyöpeli, joka tekee paljon oikein

BOKURA on erinomainen esimerkki siitä, ettei hyvään yhteistyöpeliin tarvita valtavaa budjettia, satoja tunteja sisältöä tai kymmeniä erilaisia pelimekaniikkoja. Sen yksi hyvä idea kantaa pitkälle.

Kahden pelaajan erilaiset näkökulmat ovat pelin ehdottomasti paras ominaisuus. Se tekee tavallisistakin puzzleista kiinnostavia ja pakottaa pelaajat oikeasti keskustelemaan keskenään. Samalla kaunis 2.5D-pikseligrafiikka, tunnelmallinen äänimaailma ja yllättävästi kehittyvä tarina muodostavat toimivan kokonaisuuden.

Noin 5 euron hinnalla BOKURA on erittäin helppo suositus. Kolmesta viiteen tuntiin kestävä seikkailu tarjoaa parhaimmillaan naurua, ihmettelyä, pieniä turhautumisen hetkiä ja ennen kaikkea onnistumisen tunteita yhdessä kaverin kanssa.

Jos pidät puzzlepeleistä ja sinulla on ystävä, jonka kanssa haluat testata, kuinka hyvin pystytte oikeasti kommunikoimaan, BOKURA kannattaa ehdottomasti ottaa kokeiluun. Saatat myös oppia jotain tärkeää ystävästäsi, nimittäin sen, kuinka mahdottoman vaikeaa on kuvailla heinäkasa ihmiselle, joka näkee sen sijaan trampoliinin.