Pitäisikö ostaa uutta elektroniikkaa mutta käytettyä (mutta toimivaa) rautaa on yhä kaapissa? Verkkokauppa.com saattaa vaihtaa sen rahaksi Vaihtokauppa-palvelun kautta. Palveluun ei kuitenkaan huolita vanhaa tavaraa, kuten elinkaaren päässä olevia laitteita, vaan kauppaa tehdään käytetyistä ja uudelleenmyytävistä laitteista. Palvelun käyttö vaikuttaa nopealta ja joustavalta, sillä hyvitysarvion hyväksynnän jälkeen asiakas saa tämän arvon tililleen ja laitteen toimittaminen verkkokaupalle on kuluttajalle ilmaista. Jos ostatte laitteita verkkokauppa.comista, niin kannattaa ehdottomasti käydä tutustumassa tähän palveluun.
Palvelu koskee toimivia älypuhelimia, tietokoneita, älykelloja ja tabletteja. Kyseisen laitteen ei tarvitse olla ostettuna verkkokauppa.comista.
Voiko taskussa kulkeva älypuhelin vaikuttaa siihen, kuinka paljon lapsia syntyy? Tuore yhdysvaltalaistutkimus väittää, että ainakin osa syntyvyyden laskusta saattaa liittyä juuri älypuhelinten yleistymiseen. Tutkijat tarkastelivat erityisesti ensimmäisen iPhonen leviämistä Yhdysvalloissa ja havaitsivat yhteyden syntyvyyden vähenemiseen.
Tutkimuksen mukaan iPhonen saatavuus vähensi syntyvyyttä erityisen voimakkaasti nuorimpien ikäryhmien keskuudessa. Arvioiden mukaan syntyvyys laski 15-19-vuotiailla noin 4,5-8 prosenttia ja 20-24-vuotiailla noin 3-6,6 prosenttia alueilla, joilla iPhone levisi nopeammin. Tutkijat hyödynsivät poikkeuksellista tilannetta, sillä vuosina 2007-2011 iPhonea myytiin Yhdysvalloissa yksinoikeudella yhden operaattorin kautta, mikä mahdollisti vaikutusten vertailun eri alueiden välillä.
Selitys ei kuitenkaan liity puhelinten biologiaan vaan ihmisten käyttäytymiseen. Tutkijoiden mukaan nuorten sosiaalinen elämä siirtyi yhä enemmän verkkoon, mikä vähensi kasvokkain tapahtuvia kohtaamisia. Samalla myös suunnittelemattomien raskauksien määrä saattoi laskea. Vastaavia havaintoja on tehty myös muissa tutkimuksissa, joissa älypuhelinten ja nopeiden mobiiliverkkojen yleistyminen on yhdistetty teiniraskauksien vähenemiseen.
Tutkijat korostavat, ettei älypuhelin yksin selitä koko syntyvyyden laskua. Talous, asuminen, koulutus, parisuhteet ja monet muut tekijät vaikuttavat edelleen siihen, kuinka paljon lapsia ihmiset haluavat hankkia. Silti tutkimus tarjoaa uuden näkökulman ilmiöön, jota asiantuntijat ovat yrittäneet selittää jo lähes kaksi vuosikymmentä.
Jos tulokset pitävät paikkansa, iPhone saattoi tehdä paljon muutakin kuin mullistaa viestinnän. Se saattoi muuttaa myös väestökehitystä tavalla, jota harva osasi ennustaa vuonna 2007.
Suomalaiset soittavat edelleen ahkerasti perinteisiä mobiilipuheluita, mutta soittoaktiivisuus jakautuu poikkeuksellisen epätasaisesti maantieteellisen sijainnin mukaan. Teleoperaattori DNA:n tuore laajamittainen vertailututkimus paljastaa, että asukaskohtaisesti mitattuna Suomen puheliaimmat ihmiset asuvat pääosin pienillä paikkakunnilla. Valtakunnallisen tilaston selkeäksi ykköseksi nousi Satakunnassa sijaitseva Jämijärvi.
Kärkikolmikossa puhutaan yli 1 200 minuuttia vuodessa
DNA:n tilastoissa tarkasteltiin operaattorin asiakkaiden lähteviä mobiilipuheluita vuoden mittaisella seurantajaksolla (1.3.2025–28.2.2026). Luvuista on rajattu pois WhatsAppin ja FaceTimen kaltaisten sovellusten kautta tehdyt puhelut, jotta data kuvaa puhtaasti perinteisen puhelinverkon käyttöä.
Koko maan puheliaimman kunnan, Jämijärven, asukas puhui seurantajakson aikana puhelimessa keskimäärin huimat 1 419 minuuttia. Toiselle sijalle ylsi kainuulainen Hyrynsalmi 1 385 minuutilla ja kolmanneksi Siikainen 1 288 minuutilla. Myös Virolahti ja Lestijärvi hätyyttelivät kärkikolmikkoa yli 1 280 minuutin lukemillaan.
Listan kärjessä korostuvat kunnat, joissa yhteisöllisyys on usein vahvaa ja etäisyydet pitkiä. Soittaminen on tällöin monelle se luontevin tapa pitää yhteyttä. Ikärakenne vaikuttaa osaltaan paljon, sillä vanhemmat ikäluokat käyttävät puheluita aktiivisemmin.
DNA:n puhelinliittymistä vastaava Tuomas Henttonen taustoittaa pienten kuntien puheintoa. Henttonen muistuttaa myös, että noin 70–80 prosenttia kaikista puheluista maassamme tehdään yhä edelleen perinteisen mobiiliverkon kautta ja vain loput 20–30 prosenttia hoidetaan datapohjaisilla sovelluksilla.
Metropolit jäävät kauas taakse – Liikkumistapa selittää eroja
Pienten kuntien vilkas puhelinkulttuuri luo valtavan kontrastin suuriin asutuskeskuksiin. Siinä missä Jämijärvellä linjat käyvät kuumina, isoissa kaupungeissa perinteisten puhelujen minuuttimäärät romahtavat. Vantaalla puheluita puhuttiin asukasta kohden 405 minuuttia, Turussa 385 minuuttia ja Helsingissä 381 minuuttia. Kaikkein hiljaisinta oli Espoossa ja Tampereella, joissa molemmissa jäätiin vain hieman yli 300 minuutin tasolle. Kärkisijan Jämijärvellä puhutaankin lähes viisinkertainen määrä verrattuna Tampereeseen.
Suurissa kaupungeissa viestintä on siirtynyt voimakkaammin pikaviestimiin ja muihin digitaalisiin kanaviin. Henttosen mukaan myös arkinen liikkumistapa heijastuu suoraan minuutteihin: paljon autoilevat maaseudun asukkaat hoitavat asioita usein puhumalla handsfree-laitteisiin ajon aikana, kun taas julkisissa kulkuvälineissä matkustavat kaupunkilaiset suosivat tekstipohjaista chättäilyä.
Keskikokoisten kuntien ja kaupunkien välillä erot ovat suuria. Esimerkiksi Kuusamo (1 069 min), Heinola (1 066 min) ja Savonlinna (1 040 min) sijoittuvat listalla korkealle, kun taas huomattavasti suuremmassa Lahdessa asukaskohtaiset minuutit jäivät 832 minuuttiin.
Suomen 15 puheliainta kuntaa (Minuuttia per asukas):
