Suomalaisten lapsiperheiden arjessa ja mobiililaitteiden hankinnassa on tapahtunut poikkeuksellisen suuri ja nopea murros. Teleoperaattori DNA:n tuoreen Koululaistutkimuksen mukaan jo reilu kolmasosa (36 %) 5–12-vuotiaiden lasten vanhemmista on hankkinut lapselleen ensipuhelimeksi ranteessa kulkevan kellopuhelimen. Suosiossa on tapahtunut vuodessa valtava loikka, sillä vielä vuotta aiemmin vastaava lukema oli vain 16 prosenttia.
Vedenjakajaikä siirtyi kymmeneen vuoteen
Alkuvuodesta 2026 toteutettuun laajaan kyselytutkimukseen vastasi 2 100 kouluikäisen lapsen vanhempaa. Tutkimuksen mielenkiintoisin havainto liittyy 7–9-vuotiaiden ikäryhmään, joiden kohdalla perinteisten älypuhelimien määrä romahti vuodessa lähes puoleen. Siinä missä viime vuonna jopa 68 prosentilla tämän ikäisistä lapsista oli oma henkilökohtainen älypuhelin, tänä vuonna luku on enää 37 prosenttia. Samaan aikaan kellopuhelinten yleisyys loikkasi tässä ikäryhmässä 14 prosentista 36 prosenttiin.
Asiantuntijoiden mukaan laitemarkkinoilla nähdään harvoin näin dramaattisia suunnanmuutoksia lyhyessä ajassa. Suurin selittävä tekijä muutokselle on vanhempien kasvanut tietoisuus älypuhelinten ja sosiaalisen median haitoista sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) antamat viralliset digisuositukset. THL ei suosittele alle 13-vuotiaille lapsille älypuhelinta lainkaan, vaan peräänkuuluttaa 6–13-vuotiaille laitteita, joissa on vain rajalliset ominaisuudet, kuten pelkät soitto- ja viestimahdollisuudet.
Muutoksen nopeus yllätti positiivisesti. Mobiililaitteissa näin nopeita muutoksia nähdään harvoin. Kellopuhelinten suosion kasvu johtuu ennen kaikkea siitä, että vanhempien tietoisuus niistä ja älypuhelinten haitoista on lisääntynyt. THL:n ohjeistukset ovat varmasti tavoittaneet myös ne vanhemmat, jotka eivät aiemmin osanneet edes harkita kellopuhelinta vaihtoehtona.
DNA:n laitemyynnin osastopäällikkö Jesse Kieksi iloitsee kehityksestä ja toteaa, että aiemmin jo 6–8-vuotiaana hankittu älypuhelin saa nyt väistyä. ”Älyvapaa” välivaihe on pidentymässä, ja moni lapsi käyttää kellopuhelinta nykyään 10-vuotiaaksi tai sen ylikin. Lähes kaikilla yli 10-vuotiailla älypuhelin kuitenkin löytyy jo taskusta.
Internetin ja sovellusten puute koetaan turvaksi
Vanhemmat listaavat kellopuhelimen suurimmiksi eduiksi huolen älylaitteiden liikakäytöstä sekä sen, ettei laitteissa ole avointa internet-yhteyttä, pelejä tai sosiaalisen median sovelluksia. Kolmanneksi yleisin syy on halu varjella lasta netin epäsopivalta sisällöltä. Kellopuhelin tarjoaa ne kaikkein tärkeimmät ominaisuudet, joita varten puhelin alun perin lapseen hankittiin: lapsi saa turvaa siitä, että vanhemman saa tarvittaessa kiinni, ja vanhempi saa mielenrauhan ilman pelkoa ruutuajasta.
Kieksi muistuttaa, että vaikka lapsi olisi kellopuhelimestaan kuinka innoissaan, laitteen käyttöönotto kannattaa tehdä rauhassa. Vanhemman tulisi ensin itse tutustua laitteen toimintaan, määrittää sallitut yhteystiedot ja kokeilla, miltä käyttö näyttää lapsen näkökulmasta.
Asiantuntijan vinkit kellopuhelimen hankintaan:
- Käy kivijalkakaupassa: Tutustu laitteisiin fyysisesti myymälässä. Kellotaulun todellinen koko ja rannekkeen istuvuus lapsen ranteeseen hahmottuvat paremmin kuin pelkistä verkkokaupan kuvista.
- Perehdy asetuksiin ensin itse: Ota laite haltuun ennen lapselle antamista. Testaa, miten puheluihin vastataan, miten kamera toimii ja millaiset näkymät lapselle avautuvat.
- Sopikaa yhteiset pelisäännöt: Harjoitelkaa käyttöä yhdessä ja sopikaa selkeästi, milloin kello pidetään kädessä, kenen numeroihin saa soittaa ja mitä tehdään, jos akku pääsee loppumaan.
