Arvostelut, Pelit

Visuaalisesti vaikuttava päivitys – arvostelussa Horizon Zero Dawn Remastered Kommentit pois päältä artikkelissa Visuaalisesti vaikuttava päivitys – arvostelussa Horizon Zero Dawn Remastered

Esittely
Alkujaan vuonna 2017 julkaistu Horizon Zero Dawn on yksi modernien toimintaroolipelien merkittävimmistä teoksista. Remastered-versio, julkaistu 31.10.2024, tuo pelin PC-parannettuna. Horizon Zero Dawn Remastered sijoittuu 3000-luvulle post-apokalyptiseen maailmaan, jossa teknologiset koneet hallitsevat maisemaa ja ihmiskunta elää takaisin alkuperäisissä heimoyhteiskunnissa. Pelaajat ohjaavat päähenkilö Aloyta, nuorta metsästäjää, joka etsii paikkaansa maailmassa ja taistelee koneita vastaan käyttäen ketteryyttään ja nokkeluuttaan.

Ensituntuma
Pelin remasterointi herätti odotuksia, erityisesti niille, jotka ovat pelanneet alkuperäistä versiota. Ensivaikutelma on pääosin positiivinen. Teknisesti peli on vakaa, eikä suurempia bugeja ilmennyt – tosin suomenkielisissä teksteissä oli satunnaisia puutteita dialogien aikana. Kokemus oli esteettisesti upea ja immersiivinen jo alusta alkaen.

Sisältö
Pelin tarina seuraa Aloyn matkaa heimonsa hylkiöstä sankariksi. Hän pyrkii voittamaan koetuksen, joka mahdollistaa hänen hyväksyntänsä osaksi heimoa. Matkan varrella pelaaja kohtaa valtavia koneita, jotka vaativat strategista lähestymistä taistelussa – koneiden heikkouksia voi hyödyntää ja niitä voi analysoida Aloyn käyttämällä Fokus-laitteella. Pelissä on runsaasti tekemistä, kuten resurssien keräystä ja crafting-järjestelmä, joka mahdollistaa esimerkiksi nuolien ja ansojen valmistamisen. Vaikka tarina itsessään on suhteellisen lyhyt, laaja maailma tarjoaa paljon tutkittavaa ja lisätehtäviä.

Kontrollit ja pelattavuus
PC:llä pelaaminen on yllättävän sujuvaa, vaikka peli on alun perin suunniteltu PlayStation-ohjaimelle. Kontrollit tuntuvat tarkoilta ja helposti hallittavilta. Aloyn kehittäminen tapahtuu taitopisteiden avulla, joita pelaaja ansaitsee tasojen noustessa. Taitojen avaaminen tarjoaa uusia kykyjä, jotka vaihtelevat hiljaisesta hiiviskelystä tehokkaampiin taistelutaitoihin. Tämä järjestelmä lisää syvyyttä ja antaa pelaajalle vapauden valita pelityylinsä.

Grafiikat
Remasterointi tuo merkittäviä visuaalisia parannuksia alkuperäiseen verrattuna. Valaistus, tekstuurit ja hahmojen yksityiskohdat ovat saaneet huomattavan kohennuksen. NPC-hahmojen animaatiot ovat luonnollisempia ja vähemmän jäykkiä, mikä tekee pelimaailmasta eläväisemmän. Maailman maisemat – metsät, vuoret ja rauniot – ovat kauniita ja vangitsevia, mikä tekee pelaamisesta visuaalisen nautinnon.

Äänimaailma
Äänisuunnittelu täydentää pelin immersiota. Luonnon äänet ja taistelumusiikki luovat ympäristöön oikean tunnelman, ja ääniefektit vahvistavat kokemusta, erityisesti taisteluissa.

Yhteenveto
Horizon Zero Dawn Remastered on visuaalisesti vaikuttava ja teknisesti laadukas päivitys alkuperäisestä. Vaikka remasterointi ei tuo merkittäviä uusia ominaisuuksia pelin sisältöön, grafiikkapäivitykset ja tekniset parannukset tekevät siitä entistä nautittavamman. Laajan maailman ansiosta pelaajat voivat uppoutua tuntikausiksi tutkimiseen ja tehtävien suorittamiseen, vaikka pääjuoni onkin suhteellisen lyhyt.

Hintaan sisältyvä 10 euron päivitysmaksu alkuperäisen pelin omistajille voi jakaa mielipiteitä, mutta uusille pelaajille tämä on erinomainen tilaisuus kokea yksi modernin pelihistorian ikonisimmista seikkailuista. Suosittelen peliä erityisesti niille, jotka nauttivat kauniista avoimesta maailmasta, syvällisestä tarinasta ja taktisesta taistelusta.

Yhteenveto

9 / 10
Hyvää + Upeat grafiikat ja valaistus + Helposti hallittavat kontrollit + Runsaasti tutkittavaa ja lisätehtäviä Huonoa - Ei merkittäviä uusia ominaisuuksia sisältöön - Lyhyt päätarina - Päivitysmaksu alkuperäisen pelin omistajille Yhteenveto Horizon Zero Dawn Remastered on visuaalisesti vaikuttava ja teknisesti laadukas päivitys alkuperäisestä. Vaikka remasterointi ei tuo merkittäviä uusia ominaisuuksia pelin sisältöön, grafiikkapäivitykset ja tekniset parannukset tekevät siitä entistä nautittavamman.

Witchfiren tekijä tiivistää Epicin ongelman: Steam on yhteisö, Epic vain kauppa Kommentit pois päältä artikkelissa Witchfiren tekijä tiivistää Epicin ongelman: Steam on yhteisö, Epic vain kauppa

Witchfire-pelin luova johtaja Adrian Chmielarz kiteyttää Epic Games Storen suurimman ongelman ytimekkäästi: Epic on pelkkä kauppa, Steam taas kokonainen yhteisö. Vaikka PC-pelaaminen tunnetaan vapaudestaan, monet pelaajat suhtautuvat digikauppoihin lähes heimohenkisesti ja Valven Steam on monille selkeä koti.

Painkillerista ja The Vanishing of Ethan Carterista tunnetun Chmielarzin Witchfire aloitti taipaleensa Epic Games Storen määräaikaisena yksinoikeutena. Ratkaisu oli studion selviytymisen kannalta kriittinen. Epicin rahoitus auttoi pitämään kehittäjät itsenäisinä aikana, jolloin rahat olivat loppumassa. Samalla peli sai rauhassa kehittyä pienemmälle yleisölle ennen Steam-julkaisua.

Chmielarzin mukaan järjestely hyödytti kaikkia osapuolia. Epic sai vuoden yksinoikeuden, studio sai aikaa ja resursseja, ja Steam-pelaajat saivat lopulta valmiimman ja hiotumman pelin. Tulokset puhuvat puolestaan, sillä Witchfire on myynyt jo yli 500 000 kappaletta, ja Steamissä peliä odottaa yli 1,6 miljoonaa toivelistalle lisännyttä pelaajaa.

Silti Chmielarz ymmärtää täysin, miksi moni karttaa Epic Games Storea. Hänen mukaansa EGS:ssä ei ole muuta tekemistä kuin ostaa. Puuttuvat arvostelut, foorumit ja yhteisötoiminnot tekevät kaupasta kylmän ja etäisen, kun taas Steam tarjoaa oppaita, keskusteluja, työpajoja, taidetta ja jatkuvasti uusia ominaisuuksia. Steam ei ole vain kauppa, vaan paikka, johon pelaajat kiintyvät.

Kun Steam päivittyy viikoittain uusilla toiminnoilla ja Epic lisää perusominaisuuksia, kuten lahjoittamisen, vasta vuosikymmenten viiveellä, ero kasvaa entisestään. Witchfire saattoi selvitä Epicin ansiosta, mutta kuten Chmielarz vihjaa, sydämensä se löysi Steamistä.

Talvinen pesänrakentelu parhaimmillaan – arvostelussa Winter Burrow Kommentit pois päältä artikkelissa Talvinen pesänrakentelu parhaimmillaan – arvostelussa Winter Burrow

Olen viettänyt vuosia selviytymispelejä pelaten, kaatanut valtavia puita, rakentanut linnoituksia ja taistellut zombeja vastaan, mutta harvoin mikään on saanut minut tuntemaan samanlaista lempeää rauhaa kuin Winter Burrow. Ensikosketukseni tähän indiehelmeen PC:llä oli kuin astuisi vanhaan, rakkaaseen satukirjaan: hiiri palaa lapsuutensa kotiin, joka on nyt rapistunut ja kylmän talven vaivaama. Pine Creek Gamesin kehittämä ja Noodlecake Studiosin julkaisema Winter Burrow on marraskuun puolivälissä PC:lle, Xbox:ille ja Nintendo Switchille tupsahtanut selviytymisseikkailu, joka saa paatuneimmankin selviytymispelien veteraanin pehmenemään tai ainakin hamuamaan lämpimämpää neulepaitaa.

Ensituntuma – Söpöyttä ja pientä selkäpiin karmintaa

Pelin avaaminen tuntui heti kotoisalta. Kontrolleri tai näppäimistö pelaa hyvin, ja ensimmäiset minuutit kuluivat lumisia polkuja tutkien ja materiaaleja keräten. Heti kättelyssä huomasin, että selviytymismekaniikka on toteutettu harvinaisen pelaajaystävällisesti. Rakennusprojektien seuraaminen on tehty helpoksi: voit suoraan nähdä, mitä tarvikkeita seuraavaan projektiin tarvitaan. Se on kuin Ikean ohje, mutta ilman niitä ylimääräisiä ruuveja, jotka jäävät aina pöydälle pyörimään. Vaikka pieniä kauhuviittauksia löytyy, ne eivät häiritse rauhallista tunnelmaa, vaan lisäävät pienen jännityksen ripauksen, näitä ovat jatkuva yksinäisyys ja ankarat selviytymiselementit, kuten nälkä, kylmyys ja ötökät. Kaikki tuntuu toimivan juuri niin kuin pitääkin, eikä bugien kanssa tarvinnut tapella.

Sisältö ja pelattavuus – Tassut kylminä ja vatsa kurnien

Tarina kuljettaa sinua vanhempiesi menehtymisestä lapsuuden kodin entisöintiin. Pelin ydin on hiiren arjen selviytymisen seuraamisessa: keräät resursseja, neulot lämpimiä vaatteita, kokkaat ja tapaat metsän eläimiä. Peli ei kuitenkaan ole vain pelkkää piirakan leivontaa ja neulomista, vaikka niitäkin riittää. Pelaajana joutuu jatkuvasti silmäilemään nälkä- ja kylmyysmittareita. Jos viivyt lumituiskussa liian pitkään ilman kunnon neulepaitaa, alkaa terveys hupenemaan nopeammin kuin juusto hiirijuhlissa. Onneksi erilaiset kokkaukset antavat tehosteita ja neulominen tarjoaa suojaa, joten kyse on enemmänkin lempeästä sopeutumisesta kuin stressaavasta taistelusta kelloa vastaan, vaikka luminen maailma olisi ankara. Paikallisten tapaaminen ja resurssien hamstraaminen pelissä on meditatiivista puuhaa, joka imee mukanaan tuntikausiksi.

Grafiikat – Kuin kuvituskirjan sivulta

Visuaalisesti Winter Burrow on puhdasta sielun ravintoa. Pehmeät, käsinpiirretyt kuvat ja pyöreät muodot tuovat mieleen satukirjan kuvituksen. Talvinen metsä näyttää kutsuvalta, yksityiskohtaiselta ja elävältä. Lumimaiset maisemat ja puiden varjot lisäävät tunnelmaa, mutta eivät tee maailmasta uhkaavaa. Kaikki sopii täydellisesti pelin lempeään ja nostalgiseen tunnelmaan. On hienoa nähdä, että joku on jaksanut panostaa jopa siihen, miten pikkuruiset jäljet jäävät lumeen kulkiessasi. Se on pieni yksityiskohta, mutta juuri ne tekevät tästä maailmasta niin uskottavan.

Ääni – Korvia hivelevää hiljaisuutta

Äänimaailma Winter Burrown suuri valtti, se on meditatiivinen ja rauhoittava. Musiikki ei hypi silmille, koskaan häiritse tai peitä muita ääniä alleen. Lumen narske tassujen alla, oksien rasahtelu ja hiiren pienet äännähdykset kuulostavat luonnollisilta ja tekevät maailmasta elävän. Taustalla humiseva tuuli ja lumen vaimea suhina luovat turvallisen hiljaisuuden, joka täydentää pelin rauhallista tempoa. Äänet tukevat täydellisesti sitä tunnetta, että selviytyminen on lempeää sopeutumista kylmään maailmaan, ei stressaavaa taistelua.

Kartaton hiiri ja rajalliset taskut

Kaikki ei kuitenkaan ole pelkkää auringonpaistetta ja auringonkukansiemeniä. Suurin turhautumiseni iski navigoinnissa, sillä pelissä ei ole karttaa, ei edes minimappia. Löysin itseni useammin kuin kerran pyörimästä saman kuusen ympärillä miettien, mihin suuntaan se koti oikein jäi.

Myös tavaraluettelon eli inventoryn rajallisuus aiheuttaa harmaita hapsia. Resursseja olisi kerättäväksi vaikka kuinka, mutta taskuihin mahtuu vain murto-osa. Tämä johtaa jatkuvaan edestakaiseen ravaamiseen, mikä alkaa loppupuolella hieman puuduttaa. Lisäksi peli on suhteellisen lyhyt n. 10 tuntia, eikä se tarjoa juurikaan syitä pelata tarinaa uudestaan läpi, kun koti on kerran saatu kuntoon.

Yhteenveto

Winter Burrow on peli, johon uppoutuu helposti useammaksi tunniksi. Se tarjoaa rauhallisen, ohjaavan ja lempeän pelikokemuksen, joka tuntuu sekä palkitsevalta että lohdulliselta. Se on edullinen (19€) ja tunnelmallinen paketti, joka sopii täydellisesti pimeisiin talvi-iltoihin, varsinkin kun voit ottaa ystävän mukaan paikalliseen co-opiin. Jos hämähäkit ahdistavat, pelistä löytyy kiitettävästi araknefobia-tila, jolla voit korvata kahdeksanjalkaiset häiriköt vähemmän pelottavilla (kuten kovakuoriaisilla) tai poistaa ne kokonaan. Lyhyydestään, rajallisesta varastotilasta ja navigointihaasteistaan huolimatta se ei merkittävästi heikennä nautintoa, vaan on sydämellinen kokemus, joka muistuttaa meitä kodin tärkeydestä.

9 / 10
Hyvää: + Suloinen ja satumainen graafinen tyyli. + Todella rentouttava ja meditatiivinen äänimaailma. + Pelaajaystävällinen rakennusjärjestelmä. + Helppokäyttöiset kontrollit + Local co-op mahdollisuus. + Edullinen hinta. Huonoa: - Kartan puuttuminen hankaloittaa navigointia. - Tavaratila on aivan liian pieni suhteessa resurssien määrään. - Pelissä ei uudelleen pelattavuus arvoa. Yhteenveto: Winter Burrow on peli, johon uppoutuu helposti useammaksi tunniksi. Se tarjoaa rauhallisen, ohjaavan ja lempeän pelikokemuksen, joka tuntuu sekä palkitsevalta että lohdulliselta. Se on edullinen (19€) ja tunnelmallinen paketti, joka sopii täydellisesti pimeisiin talvi-iltoihin, varsinkin kun voit ottaa ystävän mukaan paikalliseen co-opiin. Jos hämähäkit ahdistavat, pelistä löytyy kiitettävästi araknefobia-tila, jolla voit korvata kahdeksanjalkaiset häiriköt vähemmän pelottavilla (kuten kovakuoriaisilla) tai poistaa ne kokonaan. Lyhyydestään, rajallisesta varastotilasta ja navigointihaasteistaan huolimatta se ei merkittävästi heikennä nautintoa, vaan on sydämellinen kokemus, joka muistuttaa meitä kodin tärkeydestä.