Teknologia

Voiko älykello pelastaa henkesi? Google kehittää algoritmia sydänpysähdyksen havaitsemiseen Kommentit pois päältä artikkelissa Voiko älykello pelastaa henkesi? Google kehittää algoritmia sydänpysähdyksen havaitsemiseen

Googlen tutkijoiden kehittämä koneoppimisalgoritmi älykellossa osoitti kyvyn tunnistaa äkillisen pulssin katoamisen korkealla tarkkuudella (99,99 %) ja kohtalaisella herkkyydellä (67,23 %), kertoo Google Researchin johtama tutkimus. Sydänpysähdystapahtumien tunnistamiseen suunniteltu järjestelmä voi automaattisesti soittaa hätäpuhelun havaitessaan tapahtuman, vaikka käyttäjä olisi reagoimaton.

Sairaalan ulkopuolella tapahtuvat sydänpysähdykset (OHCA) ovat merkittävä äkillisen sydänkuoleman aiheuttaja, ja selviytymismahdollisuudet riippuvat vahvasti välittömästä tunnistamisesta ja toimenpiteistä. Noin 50–75 % OHCA-tapauksista tapahtuu ilman silminnäkijöitä, mikä vähentää välittömän lääketieteellisen avun ja elvytyksen todennäköisyyttä. Tutkijat arvioivat, voiko älykello itsenäisesti havaita pulssittomuuden ja ottaa yhteyttä hätäpalveluihin minimoiden samalla virheelliset hälytykset.

Nature-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa ”Automated Loss of Pulse Detection on a Consumer Smartwatch” tutkijat kouluttivat algoritmin käyttäen fotopletysmografiaa (PPG) ja liiketietoja. Tiimi validoi järjestelmän kuudessa eri kohortissa, mukaan lukien kontrolloidut kliiniset ympäristöt ja todelliset arkielämän olosuhteet.

Elektrofysiologian laboratoriossa 100 potilasta, jotka kävivät läpi defibrillaattorin testauksen, kokivat indusoitua kammiovärinää, mikä tarjosi tietoa pulssittomuudesta. Toiset 99 osallistujaa kokivat pulssittomuuden kiristyssiteen aiheuttaman valtimotukoksen kautta. Laajempi 948 käyttäjän arkielämän kohortti tarjosi lisätietoja ilman pulssittomia tapahtumia.

220 osallistujaa käytti älykelloa passiivisesti päivittäisessä elämässä, jotta nähtäisiin, kuinka usein vääriä positiivisia tuloksia esiintyy. 135 osallistujaa tutkittiin sekä arkielämän olosuhteissa (tarkkuuden arvioimiseksi) että kontrolloidussa ympäristössä, jossa heidän pulssinsa pysäytettiin tarkoituksellisesti kiristyssiteen aiheuttaman valtimotukoksen avulla (herkkyyden arvioimiseksi).

21 ammattimaisesti koulutettua stunttinäyttelijää simuloi sairaalan ulkopuolella tapahtuvia sydänpysähdyskohtauksia algoritmin tunnistustarkkuuden arvioimiseksi korkean liikkeen tapahtumissa.

PPG-signaalien välillä ei havaittu tilastollista eroa kammiovärinän ja valtimotukoksen aiheuttaman pulssittomuuden välillä. Liikkumattomien pulssittomien tapahtumien herkkyys oli 72 %, kun taas simuloitujen romahtamistapahtumien herkkyys oli 53 %. Tarkkuus saavutti 99,99 %, jolloin yksi väärä hätäpuhelu tapahtui 21,67 käyttäjävuoden aikana. Järjestelmä tunnisti pulssittomuuden 57 sekunnissa, minkä jälkeen tehtiin 20 sekunnin käyttäjän reagointitarkistus ennen puhelun aloittamista.

Puettavat laitteet, jotka havaitsevat sydänpysähdyksen, voisivat merkittävästi parantaa selviytymismahdollisuuksia, erityisesti ilman silminnäkijöitä tapahtuvissa tapauksissa. Tarpeettomien hätäpuhelujen estämiseksi alhaisemman väärän positiivisen tuloksen saavuttaminen on kriittinen seuraava askel.

Algoritmi koulutettiin käyttäen kontrolloituja pulssittomuustapahtumia, eikä se välttämättä vastaa täydellisesti todellisia tapahtumia. Jatkuva todellisen maailman älykellotietojen kerääminen voi mahdollistaa algoritmin tarkkuuden ja luotettavuuden parantamisen erilaisissa olosuhteissa.

Nvidian hinnankorotus uhkaa räjäyttää näytönohjainten hinnat Kommentit pois päältä artikkelissa Nvidian hinnankorotus uhkaa räjäyttää näytönohjainten hinnat

Näytönohjainten hinnat eivät ole hetkeen olleet pelaajien puolella, ja nyt luvassa voi olla lisää huonoja uutisia. Uuden vuodon mukaan Nvidia on alkanut veloittaa näytönohjainvalmistajilta aiempaa enemmän GPU- ja muistipaketeista, mikä voi lopulta näkyä kuluttajahintojen nousuna.

Taiwanilaisen Benchlife-sivuston mukaan Nvidia ilmoitti yhteistyökumppaneilleen jo 16. tammikuuta, että kaikki GDDR6- ja GDDR7-muistia sisältävät GPU-paketit kallistuvat. Kyse ei ole yksittäisistä siruista, vaan kokonaisuuksista, joissa grafiikkapiiri ja sille varattu videomuisti myydään yhtenä pakettina. Hintojen tarkkaa nousua ei ole kerrottu julkisesti, mutta muutos osuu suoraan valmistajien katteisiin.

Tilannetta hämmentää se, ettei Nvidia ole toistaiseksi muuttanut virallisia suositushintoja tai kommentoinut asiaa avoimesti. Videocardzin lähteiden mukaan Nvidia saattaa toisaalta niellä osan VRAM-muistien hinnannoususta itse, jotta kumppanit eivät joutuisi heti siirtämään koko korotusta kuluttajille. Kuinka kauan tämä tasapaino kestää, on kuitenkin täysin auki.

Kokonaiskuva on silti selvä, eli muistien hinnat nousevat, GPU-saatavuus on ajoittain tiukkaa tekoälybuumin vuoksi ja päivityksestä on tulossa entistä kalliimpaa. Hyvä uutinen on, että kaupoissa on yhä tarjontaa, ja etenkin edullisemmassa päässä hinnat ovat vielä kohtuullisia.

Jos olet päivittämässä vanhemmasta GTX- tai RTX 20–30 -sarjan kortista tai AMD:n RX 5000 -sarjasta, vaihtoehtoja löytyy edelleen. Esimerkiksi RTX 5060 on saanut kritiikkiä vähäisestä muistimäärästään, mutta se riittää mainiosti useimpiin 1080p- ja 1440p-peleihin. Kortin suositushinta on noin 280 euroa, ja toistaiseksi se on myös hyvin saatavilla ennen kuin mahdolliset hinnankorotukset ehtivät iskeä kunnolla.

Liiallinen ruutuaika voi haitata lapsen aivojen kehitystä – tällainen on Suomen uusi digisuositus Kommentit pois päältä artikkelissa Liiallinen ruutuaika voi haitata lapsen aivojen kehitystä – tällainen on Suomen uusi digisuositus

Suomeen on julkaistu uudet digisuositukset, jotka perustuvat huoleen lasten kasvavasta ruutuajasta ja sen vaikutuksista kehitykseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan digilaitteet eivät tuo hyötyä pienille lapsille, päinvastoin ne voivat haitata aivojen, kielen ja tunnesäätelyn kehittymistä.

Alle 2-vuotiaille ei suositella ruutuaikaa lainkaan. Asiantuntijoiden mukaan nopeasti kehittyvät aivot tarvitsevat todellista vuorovaikutusta: leikkiä, liikettä, katsekontaktia ja aikuisen läsnäoloa. Ruutu ei pysty korvaamaan näitä, ja sen käyttäminen lapsen rauhoittamiseen voi heikentää lapsen kykyä säädellä tunteitaan ilman ulkoisia ärsykkeitä.

Myös isompien lasten kohdalla suositukset ovat tiukat. 2–5-vuotiaille ruutuaikaa suositellaan enintään tunti päivässä, samoin 6–10-vuotiaille. 11–13-vuotiaille yläraja on kaksi tuntia vapaa-ajalla. Liiallinen ruutuaika on yhdistetty muun muassa keskittymisvaikeuksiin, uniongelmiin ja lisääntyneeseen levottomuuteen.

Erityistä huolta herättää älypuhelimen varhainen hankinta. Tutkimusten mukaan oma laite lisää käyttöä merkittävästi ja altistaa lapsen sisällöille, jotka eivät ole ikätasolle sopivia. Siksi omaa älypuhelinta ei suositella alle 13-vuotiaille, eikä sosiaalisen median palveluiden käyttöä pidetä lapsille turvallisena.

Suositusten tavoitteena on tukea vanhempia arjessa. Lasten digilaitteiden käyttö on kasvanut nopeasti, ja rajojen asettaminen voi olla vaikeaa erityisesti silloin, kun ruudut ovat jo osa päivittäistä rutiinia. Asiantuntijat muistuttavat myös aikuisten omasta esimerkistä: lapsi oppii ennen kaikkea siitä, mitä kotona näkee.