WhatsApp saa käyttäjänimet – puhelinnumeron jakaminen vihdoin vapaaehtoistaKommentit pois päältä artikkelissa WhatsApp saa käyttäjänimet – puhelinnumeron jakaminen vihdoin vapaaehtoista
WhatsAppin pitkään toivottu käyttäjänimijärjestelmä on viimein tulossa – ja se saattaa mullistaa tavan, jolla sovellusta käytetään.
Mikä muuttuu?
Tulevan ominaisuuden ansiosta voit ottaa yhteyttä muihin ilman, että jaat omaa puhelinnumeroasi. Käyttäjänimi toimii samalla tavalla kuin esimerkiksi Telegramissa, Signaalissa tai muissa moderneissa viestisovelluksissa.
Käyttäjänimisäännöt:
Ei saa alkaa “www.” (väärinkäsitysten ehkäisemiseksi)
Vähintään yksi kirjain vaaditaan (a–z)
Sallittuja merkkejä ovat pienet kirjaimet, numerot (0–9), pisteet ja alaviivat
Käyttäjänimen vaihto ilmoitetaan chateissa muille, kuten nykyään tapahtuu esimerkiksi profiilikuvan muutoksissa
Kun valitset käyttäjänimesi, sovellus vahvistaa valinnan konfettianimaatiolla ja alkaa näyttää sitä puhelinnumeron sijasta keskusteluissa ja ryhmissä.
Milloin ominaisuus julkaistaan?
Tällä hetkellä käyttäjänimet ovat vasta kehitysvaiheessa, eivätkä edes beta-testaajat pääse vielä kokeilemaan niitä.
Ominaisuuden löytyminen uusimmista TestFlight-beta-käännöksistä viittaa kuitenkin siihen, että julkaisua odotetaan pian.
Bonus: selainversio saa tarkistusominaisuuden
Tuleva päivitys mahdollistaa myös käyttäjänimien saatavuuden tarkistamisen WhatsAppin verkkoversiossa.
Tämä uudistus on osa laajempaa kehitystyötä, jossa Whatsapp on vihdoin saamassa iPad-sovelluksen, uuden natiivin Windows-version, ja nyt tämän käyttäjänimituennankin – askel lähemmäs modernia ja yksityisempää viestintää.
Valve Corporation on vihdoin julkaissut odotetun Steam MachinE-laitteensa, ja yhtiö on avannut tarkemmin sen hintaa, suorituskykyä sekä sitä, kuinka helposti pelaajat pääsevät käsiksi uuteen mini-PC:n ja konsolin välimuotoon. Hintalapuksi muodostui noin 1 049 euroa, mikä on enemmän kuin alun perin odotettiin, mutta Valven mukaan kyseessä on silti kilpailukykyinen hinta vastaavaan pelitietokoneeseen verrattuna.
Valven insinöörit Pierre-Loup Griffais ja Yazan Aldehayyat kertovat, että laitteen koon, hiljaisuuden ja hinnan tasapainottaminen vaati paljon suunnittelua. Yhtiö pystyi pitämään kulut kurissa tekemällä itse muun muassa emolevyn, virtalähteen ja jäähdytysratkaisut. Pieni laatikko ei siis ole vain kutistettu tietokone, vaan sen sisällä on tehty paljon kompromissien metsästystä.
Suurin kysymys monille pelaajille on kuitenkin saatavuus. Valven mukaan ensimmäisten erien kysyntää on vaikea ennustaa, ja aivan kuten aiempien laitejulkaisujen kohdalla, alkuerät voivat loppua nopeasti. Yhtiö hyödyntää Steam Deckistä tuttua varausjärjestelmää, jotta ostajat eivät joudu jatkuvasti päivittämään verkkosivuaan kuin yrittäisivät napata konserttilippuja viimeisellä sekunnilla.
Suorituskyvyn osalta Valve korostaa 4K-pelaamista, mutta myöntää samalla, että 1440p voi olla monille peleille se paras tasapaino kuvanlaadun ja suorituskyvyn välillä. Tulevat päivitykset, ajurit ja AMD:n FSR-teknologia voivat myös parantaa laitteen suorituskykyä ajan myötä.
Valve ei vielä lupaa tehokkaampaa Steam Machine Pro -mallia, mutta yhtiö vihjaa, että tulevaisuudessa vaihtoehtoja voidaan arvioida markkinoiden ja teknologian kehittymisen mukaan. Samalla SteamOS:n tavoitteena on tehdä PC-pelaamisesta helpompaa: käynnistä laite, lataa peli ja pelaa, kaikki tämä ilman perinteistä Windows-PC:n ajuri- ja asetussäätörumbaa. Eli pieni laatikko olohuoneessa yrittää tehdä PC-pelaamisesta vähän vähemmän “insinööriprojektin” ja enemmän sohvalta alkavan peli-illan.
Suomalaiset soittavat edelleen ahkerasti perinteisiä mobiilipuheluita, mutta soittoaktiivisuus jakautuu poikkeuksellisen epätasaisesti maantieteellisen sijainnin mukaan. Teleoperaattori DNA:n tuore laajamittainen vertailututkimus paljastaa, että asukaskohtaisesti mitattuna Suomen puheliaimmat ihmiset asuvat pääosin pienillä paikkakunnilla. Valtakunnallisen tilaston selkeäksi ykköseksi nousi Satakunnassa sijaitseva Jämijärvi.
Kärkikolmikossa puhutaan yli 1 200 minuuttia vuodessa
DNA:n tilastoissa tarkasteltiin operaattorin asiakkaiden lähteviä mobiilipuheluita vuoden mittaisella seurantajaksolla (1.3.2025–28.2.2026). Luvuista on rajattu pois WhatsAppin ja FaceTimen kaltaisten sovellusten kautta tehdyt puhelut, jotta data kuvaa puhtaasti perinteisen puhelinverkon käyttöä.
Koko maan puheliaimman kunnan, Jämijärven, asukas puhui seurantajakson aikana puhelimessa keskimäärin huimat 1 419 minuuttia. Toiselle sijalle ylsi kainuulainen Hyrynsalmi 1 385 minuutilla ja kolmanneksi Siikainen 1 288 minuutilla. Myös Virolahti ja Lestijärvi hätyyttelivät kärkikolmikkoa yli 1 280 minuutin lukemillaan.
Listan kärjessä korostuvat kunnat, joissa yhteisöllisyys on usein vahvaa ja etäisyydet pitkiä. Soittaminen on tällöin monelle se luontevin tapa pitää yhteyttä. Ikärakenne vaikuttaa osaltaan paljon, sillä vanhemmat ikäluokat käyttävät puheluita aktiivisemmin.
DNA:n puhelinliittymistä vastaava Tuomas Henttonen taustoittaa pienten kuntien puheintoa. Henttonen muistuttaa myös, että noin 70–80 prosenttia kaikista puheluista maassamme tehdään yhä edelleen perinteisen mobiiliverkon kautta ja vain loput 20–30 prosenttia hoidetaan datapohjaisilla sovelluksilla.
Metropolit jäävät kauas taakse – Liikkumistapa selittää eroja
Pienten kuntien vilkas puhelinkulttuuri luo valtavan kontrastin suuriin asutuskeskuksiin. Siinä missä Jämijärvellä linjat käyvät kuumina, isoissa kaupungeissa perinteisten puhelujen minuuttimäärät romahtavat. Vantaalla puheluita puhuttiin asukasta kohden 405 minuuttia, Turussa 385 minuuttia ja Helsingissä 381 minuuttia. Kaikkein hiljaisinta oli Espoossa ja Tampereella, joissa molemmissa jäätiin vain hieman yli 300 minuutin tasolle. Kärkisijan Jämijärvellä puhutaankin lähes viisinkertainen määrä verrattuna Tampereeseen.
Suurissa kaupungeissa viestintä on siirtynyt voimakkaammin pikaviestimiin ja muihin digitaalisiin kanaviin. Henttosen mukaan myös arkinen liikkumistapa heijastuu suoraan minuutteihin: paljon autoilevat maaseudun asukkaat hoitavat asioita usein puhumalla handsfree-laitteisiin ajon aikana, kun taas julkisissa kulkuvälineissä matkustavat kaupunkilaiset suosivat tekstipohjaista chättäilyä.
Keskikokoisten kuntien ja kaupunkien välillä erot ovat suuria. Esimerkiksi Kuusamo (1 069 min), Heinola (1 066 min) ja Savonlinna (1 040 min) sijoittuvat listalla korkealle, kun taas huomattavasti suuremmassa Lahdessa asukaskohtaiset minuutit jäivät 832 minuuttiin.
Suomen 15 puheliainta kuntaa (Minuuttia per asukas):
