Where Winds Meet keräsi kaksi miljoonaa pelaajaa ensimmäisen vuorokauden aikana Kommentit pois päältä artikkelissa Where Winds Meet keräsi kaksi miljoonaa pelaajaa ensimmäisen vuorokauden aikana

Kiinalainen toiminta-RPG Where Winds Meet on saanut maailmanlaajuisessa julkaisussaan lentävän lähdön. Everstone Studion ja NetEase Gamesin mukaan peliin sukelsi jo ensimmäisten 24 tunnin aikana peräti kaksi miljoonaa pelaajaa. Vaikuttava suoritus mille tahansa uudelle Wuxia-fantasiaan perustuvalle pelille.

Steamissa Where Winds Meet ylsi lähes 194 000 samanaikaisen pelaajan huippulukemaan. Vaikka se jää kauas esimerkiksi Arc Raidersin (481 966) tai Battlefield 6:n (747 440) ennätyksistä, tulos on erittäin vahva oman genrensä pelille. Vertailussa muihin kiinalaisiin suurjulkaisuihin se jää toki Black Myth: Wukongin massiivisen 2,4 miljoonan pelaajan huipun varjoon, mutta ohittaa jo selvästi Wuchang: Fallen Feathersin aikaisemman 131 518 pelaajan ennätyksen.

Peli on saatavilla Steam-version lisäksi myös PS5:lle ja mobiililaitteille ja erityisesti PS5:llä se on noussut myydyimpien pelien joukkoon Yhdysvalloissa, Ranskassa ja Etelä-Koreassa. Free-to-play-malli ja MMO-tyylinen verkkomonipeli pitävät huolen siitä, että alkuhuuma tuskin jää lyhytaikaiseksi.

On hienoa nähdä, miten positiivisesti pelaajat ympäri maailman ovat ottaneet Where Winds Meetin vastaan. – Pelin päätuottaja Beralt Lyu kertoo.

Hänen mukaansa studio aikoo jatkaa aktiivista kehitystä pelaajapalautteen pohjalta ja julkaista säännöllisesti uusia tarina-, pelimuoto- ja tutkimuspäivityksiä.

Peli on ollut kotimarkkinoillaan Kiinassa saatavilla jo viime joulukuusta, mutta vasta nyt se on rantautunut maailmanlaajuisesti ja sitä odottikin jo kymmenen miljoonaa ennakkorekisteröitynyttä pelaajaa. Jos julkaisuvauhti on merkki tulevasta, Where Winds Meet on matkalla kohti isompaa Wuxia-ilmiötä kuin moni uskalsi ennustaa.

Baldur’s Gate 3 -johtaja tyrmää tekoälytaiteen Kommentit pois päältä artikkelissa Baldur’s Gate 3 -johtaja tyrmää tekoälytaiteen

Baldur's Gate 3

Pelialan kuuma peruna, generatiivinen tekoäly, nousi jälleen otsikoihin ja tällä kertaa Baldur’s Gate 3:n julkaisujohtaja Michael Douse ei peitellyt mielipidettään. X:ssä julkaisemassaan kannanotossa Douse ampuu suoraan ja kovaa: hänen mukaansa niin kutsutut AI-taiteilijat eivät ole kapinallisia visionäärejä, vaan ihmisiä, joiden ideat ovat LinkedIn- kopio-liitä tyyliä ilman mitään uutta.

Douse vertasi tekoälyhypettä satavuotiaisiin älyllisiin oivalluksiin ja totesi, että jos joku intoilisi vasarasta samalla energialla, hänet lähetettäisiin hoitokotiin. Larian Studios ei käytä generatiivista tekoälyä pelikehityksessään, ja Dousen kommenteista päätellen linja tuskin muuttuu lähiaikoina.

Kannanotto erottuu jyrkkyydellään pelialan muuten huomattavasti varovaisemmasta keskustelusta. Esimerkiksi Helldivers 2:n kehittäjän Arrowheadin toimitusjohtaja Shams Jorjani etsii teknologian käytöstä kultaisen keskitien, ja PUBG:n luoja Brendan Greene kertoo hyödyntävänsä tekoälyä harkiten tuotantoprosessissaan. Hideo Kojima taas näkee tekoälyn ystävänä, jolle voi delegoida pitkäveteiset työvaiheet.

Samaan aikaan monet suuret studiot kuten EA, ovat raportoidusti ottaneet tekoälysovelluksia käyttöön niin luovissa tehtävissä kuin johtamisessa. Toisaalla Arc Raiders ja Black Ops 7 ovat saaneet osakseen kritiikkiä epäillyistä tekoälyavusteisista sisällöistään.

Keskustelun taustalla kytee edelleen suuri kysymys, kuka omistaa tekoälymallien koulutuksessa käytetyn alkuperäisen taiteen, ja millä ehdoin sitä saa hyödyntää? Dousen mukaan vastaus on selvä, Larian pitää ihmisluovuuden etusijalla, eivätkä tekoälymallit saa heiltä vihreää valoa toistaiseksi lainkaan.

Entinen PlayStation-johtaja uskoo indie-pelien johtavan tekoälyvallankumousta Kommentit pois päältä artikkelissa Entinen PlayStation-johtaja uskoo indie-pelien johtavan tekoälyvallankumousta

Entinen PlayStation-johtaja Shuhei Yoshida on optimistinen tekoälyn tulevaisuudesta indie-pelikehityksessä. Osaka Indie Games Summit 2025 -tapahtumassa Yoshida kertoi, miten AI:ta hyödynnetään jo nyt pelien eri vaiheissa konseptitaiteesta tilapäiseen ääninäyttelyyn ja pelaajakäyttäytymisen simuloimiseen testauksessa.

Yoshida nostaa esiin erityisesti tapaukset, joissa AI ei ole vain työkalu, vaan osa pelin sisältöä. Esimerkkinä hän mainitsee japanilaisen mysteeripelin Hanashi no Hanashi, jossa pelaaja etenee tarinassa keskustelemalla AI-hahmon kanssa. Myös pelejä, joissa AI toimii epäiltynä ja pelaaja kuulustelee sitä vapaasti, hän pitää innovatiivisina.

Perinteisemmissä rooleissa AI toimii esimerkiksi digitaalisten korttipelien, kuten Marvel Snapin, botteina. Häviön jälkeen pelaaja saa kevyemmän AI-vastustajan, joka opastaa voittoon ja lisää pelin nautittavuutta. Yoshida uskoo, että tulevaisuudessa on yhä vaikeampi erottaa, pelaako oikean ihmisen vai AI:n kanssa.

Yoshida näkee indie-kehittäjät alan pioneereina, jotka uskaltavat kokeilla uusia tekoälyratkaisuja ja teknologioita. Hänen mukaansa juuri tämä tekee indie-peleistä erityisen hauskoja ja innovatiivisia. Lisäksi AI:n odotetaan tuovan tulevaisuudessa henkilökohtaisia suosituksia ja pelivinkkejä, jotka voivat tehdä pelikokemuksesta entistä nautittavamman.