WWE:n perustajasta kertova Netflix-dokumentti kelpaa katsojilleKommentit pois päältä artikkelissa WWE:n perustajasta kertova Netflix-dokumentti kelpaa katsojille
Netflixin uusin dokumenttisarja Mr. McMahon -sarja saavutti vahvan katselumäärän ensimmäisellä viikollaan. Sarja julkaistiin 25. syyskuuta, keräsi noin 4,9 miljoonaa katsojaa ja 28,2 miljoonaa katselutuntia viikon aikana. Tämä sijoitti sen Netflixin neljänneksi katsotuimmaksi ohjelmaksi aikavälillä 23.–29. syyskuuta.
Kärkipaikan vei Monsters: The Lyle and Erik Menendez Story, joka saavutti 19,5 miljoonaa katsojaa. Toiseksi sijoittui ”Nobody Wants This: Season 1” 10,3 miljoonalla katsojalla, ja kolmanneksi The Perfect Couple: Limited Series, joka keräsi 6,0 miljoonaa katsojaa.
Sarja käsittelee WWE:n kiistellyn perustajan Vince McMahonin nousua ja laskua. Kuusiosainen sarja, nimeltään Mr. McMahon, julkaistiin suoratoistopalvelussa 25. syyskuuta ja pyrkii paljastamaan todellisen Vince McMahonin, joka piiloutui hänen julkisuuskuvansa taakse.
Dokumentti perustuu yli 200 tunnin haastattelumateriaaliin, johon on osallistunut McMahon itse (ennen eroamistaan WWE:stää), hänen perheenjäseniään, liikekumppaneitaan sekä useita painimaailman ikonisimpia nimiä. Mukana on myös toimittajia, jotka paljastivat räjähtävät syytökset, joiden keskelle McMahon joutui.
Ohjaaja Chris Smith, joka tunnetaan Netflixin Tiger King -dokumenttisarjasta, on Mr. McMahon -sarjan ohjaksissa ja toimii myös tuottajana yhdessä Bill Simmonsin kanssa. Smith kertoi, että dokumentin tekeminen oli suuri haaste, mutta lopputulos tarjoaa syvällisen ja moniulotteisen katsauksen McMahoniin, hänen elämäänsä ja uraansa.
Roland Emmerichin vuonna 1994 ohjaama scifi-seikkailuelokuva Stargate oli tarkoitettu ensimmäiseksi osaksi suunniteltua trilogiaa. Independence Day -elokuvan ohjaaja kirjoitti käsikirjoituksen yhdessä usein yhteistyökumppaninaan toimineen Dean Devlinin kanssa toivoen käynnistävänsä scifi-franchisen, joka ammentaisi voimakkaasti mytologiasta. Vaikka Stargate rikkoi ennätyksiä lipputuloissa, kriitikot eivät ottaneet sitä kovin lämpimästi vastaan sen kliseisen avaruusolentojen hyökkäys -tarinan ja melodraaman liiallisen käytön vuoksi. Emmerichin suunnittelemia elokuvien jatko-osia ei koskaan tuotettu, ilmeisesti siksi, että MGM sitoutui sen sijaan sarjan televisio-laajennuksiin. Ne alkoivat vuonna 1997 Stargate SG-1:llä, joka hyödynsi loistavasti toimintapitoista viikoittaista seikkailumuotoa 10 kauden ajan; ja jotka kaikki ovat nyt katsottavissa Netflixissä.
SG-1:n viehätysvoima tulee siitä, miten se täytti 2000-luvun scifi-televisiomaisemassa olleen aukon. Star Trekin kaltaiset massiiviset genre-franchisingit alkoivat osoittaa väsymyksen merkkejä vuosituhannen vaihteen jälkeen, eikä uudistettu Battlestar Galactica syntynyt lisäämään kiinnostusta scifi-televisioon ennen vuotta 2004. SG-1 saapui scifi-television hiljaiseen kauteen ja hyödynsi intohimoista online-fandom-kulttuuria samalla kun se hyötyi Emmerichin perustavanlaatuisen elokuvan kestävistä menestyksistä.
Emmerichin Stargate alkaa Gizassa, jossa löydetään nimikkokohteen mukainen rengasmainen laite, joka osoittautuu hieroglyfeillä peitetyksi kaarevaksi portiksi. Kun amerikkalainen sotilasprojekti löytää Stargaten todellisen toiminnan, se luo madonreikiä välittömään matkustamiseen kaukaisiin planeettoihin, kielitieteilijä Daniel Jackson (James Spader) ja eversti Jack O’Neil (Kurt Russell) lähtevät vaaralliselle tehtävälle selvittääkseen Stargaten tarkoituksen.
Yksisuuntainen matka karuun aavikkoon Abydos-planeetalla asettaa karhean O’Neilin ja nerokkaan Jacksonin vastakkain tappavan muukalaisjumalan kanssa, jonka voittaminen tuo ihmiskunnalle uuden aikakauden. Stargate SG-1 alkaa vuosi näiden tapahtumien jälkeen, ja siinä esiintyvät erilaiset versiot O’Neilista (nykyisin ”O’Neill”, näyttelijä Richard Dean Anderson) ja Jacksonista (Michael Shanks), jotka työskentelevät Stargate Command -nimisen sotilastukikohdan alaisena.
O’Neill ja Jackson ovat sarjan aikana kehittyneet merkittävästi hahmoina. Sarjan luojat Brad Wright ja Jonathan Glassner kulkevat herkällä rajalla kunnioittaen hahmojen alkuperäisiä versioita ja sallien samalla uusien persoonallisuuden puolien kehittymisen. Esimerkiksi Kurt Russellin tulkinta O’Neilista vaikuttaa syvästi kyyniseltä, vaikka hän taisteleekin oikeuden puolesta, kun taas Andersonin O’Neill käyttää kuivaa huumoria välttääkseen hankalat tilanteet ja tuodakseen rentoa keveyttä tiimin dynamiikkaan. Kaikki muut miehistön jäsenet, mukaan lukien vaikuttavan kykenevä ilmavoimien upseeri Samantha Carter (Amanda Tapping) ja erittäin lojaali geneettisesti muunneltu ihminen Teal’c (Christopher Judge), on suunniteltu vetämään fanit puoleensa, vaikka sarjan tempo ja maailmanrakennus menisivätkin epävakaiksi.
SG-1 oli niin suosittu, että siitä tehtiin useita arvokkaita jatko-osia. Stargate Atlantis lanseerattiin vuonna 2004 SG-1:n seitsemännen kauden lopussa spin-off-jatko-osana, ja se omaksui viehättävän, kliseitä täynnä olevan sävyn, joka hemmotteli scifi-fanifiktiota kiinnostavimmillaan. Sen sijaan vuoden 2009 Stargate Universe on kypsempi ja synkempi, mikä avaa tien filosofisiin pulmiin juurtuneelle, älyllisemmälle tarinalle. Stargate sai palkinnon faneiden vakaasta uskollisuudesta, kun sekä SG-1 että Atlantis esitettiin Syfy Channelilla, jolloin scifi-fanit pääsivät leikkimään futuristisessa hiekkalaatikossa, jossa mahdollisuudet olivat rajattomat.
Amazon MGM hyväksyi viime vuonna Stargate-sarjan uudistamisen, mikä herätti toivoa siitä, että sarja voisi syntyä uudelleen päivitetyllä muodolla, joka sopii 2020-luvun scifi-maisemaan. Riippumatta siitä, miten tämä lopulta toteutuu, nykyinen scifi-televisio on suuressa velassa Stargate SG-1 -sarjalle, joka osoitti, että pulp-tyylinen scifi voi luoda monimutkaisia ulkoisia maailmoja ja syvästi mieleenpainuvia hahmoja.
Netflix aikoo laajentaa tekoälyn käyttöä merkittävästi vuonna 2026. Suurin muutos näkyy tekstityksissä ja mainoskokemuksessa, missä AI auttaa kääntämään ja mukauttamaan tekstityksiä sekä luomaan personoituja mainoksia tilaajille.
Vuoden 2025 aikana Netflix testasi jo erilaisia AI-työkaluja mainosten ja sisältöjen suunnitteluun. Nyt yhtiö kertoo kehittävänsä näitä työkaluja edelleen, jotta mainoskampanjoiden ja tuotannon prosessit nopeutuvat ja saadaan entistä tarkemmin kohdennettua sisältöä katsojille. Tekstitysten AI-lokalisointi puolestaan mahdollistaa, että sarjat ja elokuvat tavoittavat helpommin katsojat ympäri maailman, riippumatta tilaustasosta.
Custom-mainokset tulevat erityisesti $7,99/kk (noin 7,50 €) “Standard with ads” -tilauksen käyttäjille, mutta tekstitykset koskevat kaikkia. Netflix on myös aiemmin ilmoittanut, että AI integroidaan keskeytys- ja taukomainoksiin vuoden 2026 aikana, mikä voi muuttaa katselukokemusta monille.
Streaming-jätti vahvisti myös tilaajamääränsä kasvaneen 23 miljoonalla vuonna 2025, mikä nostaa kokonaismäärän noin 325 miljoonaan. AI:n hyödyntäminen näyttää siis olevan osa Netflixin strategiaa paitsi tuotannon tehostamiseen myös tilaajakokemuksen personointiin ja samalla mahdollisesti mainosrahojen kasvuun.
Katsojat voivat siis odottaa entistä älykkäämpää, mutta myös hieman enemmän mainoksia sisältävää Netflixiä, kun tekoäly astuu kuvaan täysillä tänä vuonna.
