Teknologia

YLE: TikTok nousi nuorten suosituimmaksi uutiskanavaksi Kommentit pois päältä artikkelissa YLE: TikTok nousi nuorten suosituimmaksi uutiskanavaksi

Tuore tutkimus paljastaa, että 49 prosenttia 13-18-vuotiaista seuraa uutisensa TikTokissa.

Uutismedian liiton tekemä tuore tutkimus osoittaa, että nuorten uutiskäyttäytyminen on muuttunut radikaalisti, kun on ottanut paikkansa nuorten suosituimpana uutiskanavana. Vuoden 2023 aikana iltapäivälehdet ovat menettäneet asemansa, ja TikTok on kohonnut ykköseksi, keräten peräti 49 prosentin kannatuksen 13-18-vuotiaiden keskuudessa.

Uutiskanavien joukossa TikTok on selkeästi noussut suosioon sen älykkäiden algoritmien ansiosta. Algoritmit on suunniteltu koukuttamaan käyttäjiä, ja tämä on näkynyt siinä, että TikTokissa vietetään entistä enemmän aikaa – ei pelkästään viihteen parissa, vaan myös uutislähteenä.

Hanna Romppainen, Uutismedian liiton mediakasvatusasiantuntija, kommentoi tuloksia korostaen TikTokin merkitystä nuorille uutislähteenä.

”Tämä on tärkeä tunnistaa. Emme voi puhua journalismista irrallaan somekontekstista, koska silloin on riskinä, että se jää kauaksi nuorten arjesta”, Romppainen toteaa.

Netflix ja Iltapäivälehdet myös suosittuja

Vaikka TikTok nousee selvästi suosituimmaksi uutiskanavaksi, perinteiset mediat eivät ole unohtuneet nuorten keskuudessa. Toiseksi suosituimmat uutislähteet ovat Iltapäivälehtien verkkosivut ja Ylen verkkosivut, saaden vastaavasti 37 ja 22 prosenttia nuorten seuraajista.

Uutismedian liitto muistuttaa, että sosiaalisen median lisäksi nuoret kohtaavat perinteisten uutismedioiden sisältöä, mutta tunnistaminen vaatii kriittistä ajattelua. Romppainen kehottaa kiinnittämään huomiota siihen, mitä journalismi on ja mitä journalistiset mediat tekevät, jotta ne erottuvat somevirrassa.

Lähde: YLE

Australia kielsi somen lapsilta, mutta tulokset laihoja – alustat eivät sulje alaikäisten tilejä Kommentit pois päältä artikkelissa Australia kielsi somen lapsilta, mutta tulokset laihoja – alustat eivät sulje alaikäisten tilejä

Australian maailmanlaajuisesti uutisoitu sosiaalisen median kielto alaikäisiltä näyttää ensitietojen perusteella epäonnistuvan tavoitteessaan. Tuoreen tutkimuksen mukaan yli 60 prosenttia 12–15-vuotiaista australialaisista käyttää edelleen kiellettyjä alustoja, vaikka rajoitukset astuivat voimaan neljä kuukautta sitten.

Alustat eivät reagoi tileihin

Sky Newsin uutisoiman tutkimuksen mukaan suurin osa nuorista, joilla oli tilit TikTokissa, Instagramissa tai YouTubessa ennen joulukuun kieltoa, pääsee niihin edelleen käsiksi.

Tutkimus paljastaa karuja lukuja alustojen passiivisuudesta:

  • ja YouTube: 53 % alaikäisistä käyttäjistä pääsee edelleen tileilleen.
  • : 52 % nuorista jatkaa käyttöä normaalisti.
  • Ei toimenpiteitä: Noin 60 % käyttäjistä ilmoitti, etteivät alustat ole tehneet mitään toimia heidän tiliensä sulkemiseksi tai deaktivoimiseksi.

Varoittava esimerkki muille maille

Tutkimuksen toteuttivat YouthInsight ja Molly Rose Foundation (MRF) maaliskuun 2026 aikana. MRF on käyttänyt tuloksia varoittavana esimerkkinä muun muassa Britannian hallitukselle, joka pohtii parhaillaan vastaavan kiellon toteuttamista.

Kriitikoiden mukaan pelkkä laki ei riitä, jos tekniset ratkaisut iän varmistamiseksi vuotavat tai jos sosiaalisen median jätit eivät ota vastuuta jo olemassa olevien alaikäisten käyttäjien poistamisesta.

Australian hallituksen tavoitteena oli suojella nuoria verkkohaitoilta, mutta tutkimus viittaa siihen, että nuoret löytävät keinot kiertää rajoitukset tai alustat yksinkertaisesti katsovat tilannetta sormien välistä.

Pilaako some ja tekoäly oikeasti aivomme? Kommentit pois päältä artikkelissa Pilaako some ja tekoäly oikeasti aivomme?

Termi “brain rot” eli vapaasti suomennettuna “aivomätä” on noussut netissä suosituksi tavaksi kuvata tunnetta, kun pää tuntuu tyhjältä tuntikausien someselaamisen jälkeen. Vaikka ilmaus kuulostaa vitsiltä, tutkijoiden mukaan siinä on pieni totuuden siemen: runsas sosiaalisen median käyttö voi vaikuttaa keskittymiseen, muistiin ja mielenterveyteen.

Lyhyiden videoiden selaaminen esimerkiksi -palvelussa tai muissa vastaavissa sovelluksissa on yhdistetty heikompaan keskittymiskykyyn ja lisääntyneeseen ahdistukseen. Tutkijoiden mukaan jatkuvat keskeytykset: ilmoitukset, uudet videot ja jatkuva aiheesta toiseen hyppiminen, pirstovat huomiokykyä. Tämä voi tehdä pitkästä sisällöstä, kuten 20 minuutin opetusvideosta, yllättävän raskaan tuntuisen.

Tutkimuksissa on myös havaittu yhteyksiä runsaan ruutuajan ja aivojen rakenteellisten muutosten välillä. Yhdessä laajassa tutkimuksessa havaittiin, että paljon ruutuaikaa viettävillä lapsilla aivokuoren paksuus oli joillakin alueilla pienempi. Aivokuori on tärkeä esimerkiksi muistille, päätöksenteolle ja impulssien hallinnalle. Tutkijat kuitenkin korostavat, ettei kyse ole yksinkertaisesta syy–seuraus-suhteesta: on mahdollista, että helposti häiriintyvät ihmiset hakeutuvat muutenkin enemmän puhelimen pariin.

Myös tekoäly voi vaikuttaa oppimiseen. Pienessä kokeessa opiskelijat, jotka käyttivät chatbotteja esseiden kirjoittamiseen, muistivat työnsä sisällöstä selvästi vähemmän kuin ne, jotka kirjoittivat vastaukset itse. Tutkijoiden mukaan aivojen eri alueiden välinen aktiivisuus oli myös vähäisempää chatbotin käyttäjillä.

Kaikki ruutuaika ei kuitenkaan ole samanlaista. Asiantuntijoiden mukaan ratkaisevaa on se, mitä ruudulla tekee. Yksinkertaiset keinot auttavat: puhelin pois makuuhuoneesta, sovellusten käytön rajoittaminen ja se, ettei kaikkea ulkoista ajattelua tekoälylle. Pieni vaiva ja keskittyminen eivät ole ongelma – ne ovat itse asiassa juuri sitä treeniä, jota aivot tarvitsevat pysyäkseen kunnossa.