Yoshin matka mystisen kirjan uumeniin – arvostelussa Yoshi and the Mysterious Book Kommentit pois päältä artikkelissa Yoshin matka mystisen kirjan uumeniin – arvostelussa Yoshi and the Mysterious Book

Fire Emblem: Fortune’s Weave on vuoropohjainen strategiaroolipeli, joka yhdistää taktiset taistelut, fantasiaa pursuavan tarinan ja joukon hahmoja, joiden kohtaloon pelaaja pääsee vaikuttamaan. Pelisarja oli itselleni uusi tuttavuus, joten lähdin seikkailuun Normal-vaikeusasteella ja Casual-pelimuodossa. Näin kaatuneet taistelijat palaavat seuraavaan taisteluun, eikä yksittäinen virhe tarkoita pysyvää menetystä. Kokeneemmille pelaajille tarjolla on Hard-vaikeusaste sekä Classic-muoto, jossa kaatunut yksikkö menetetään pysyvästi. Jälkimmäinen vaihtoehto tuo taisteluihin aivan omanlaistaan painetta, kun jokaista liikettä joutuu miettimään tavallista tarkemmin.

Uusi sankari, vanha maailmanloppu

Tarina sijoittuu vuoteen 1450. Pelaajana olet Sothiksen, kaiken alun, valitsema sankari, jonka tehtävänä on pysäyttää alamaailman kuningas Balor ja pelastaa maailma kuolleista nousseiden sotureiden uhalta. Tehtäväksesi tulee matkustaa menneisyyteen ja muuttaa Tulen Lordien elämän tapahtumia, jotta heidän kohtalonsa voisi kääntyä parempaan suuntaan. Matkalla apuna toimii Fortuna, ajan jumalatar, ja vastassa ovat muun muassa neljä Tulen Lordia, joiden kohtalo liittyy olennaisesti maailman tulevaisuuteen. Tarkoituksena on saada heidät mukaan tulevaisuuden taisteluun Baloria vastaan. Ajan kulku etenee pääosin päivä kerrallaan, mutta pelaajan toiminta vaikuttaa siihen, miten tapahtumat etenevät. Myöhemmin seikkailu vie Dragman kaupunkiin ja Sankarien Turnaukseen, jossa maailman voimakkaimmat taistelijat ottavat mittaa toisistaan.

Oman hahmon luominen on toteutettu mukavasti osana tarinaa. Vaihtoehtoja ei ole valtavasti, mutta esimerkiksi hiusten ja silmien värit voi valita varsin vapaasti väriympyrän avulla. Vielä kiinnostavampaa on se, ettei hahmon luominen jää irralliseksi valikoksi, vaan sillä on tarinallinen peruste. Päähenkilö on menettänyt kuollessaan lähes koko kehonsa, ja jäljelle on jäänyt ainoastaan sydän. Uuden kehon rakentaminen vie kolme vuotta, minkä jälkeen tarina käynnistyy kunnolla kaupungin joutuessa hyökkäyksen kohteeksi.

Taistelukentällä jokaisella liikkeellä on merkitystä

Fortune’s Weaven sydän on vuoropohjainen taistelujärjestelmä, jossa omia joukkoja liikutetaan ruudukolla ja niille valitaan sopivat toiminnot. Yksikön voi lähettää vihollisen kimppuun, siirtää parempaan asemaan tai käyttää tukemaan ja parantamaan muita. Ennen taistelua omien joukkojen lähtöpaikkoja voi järjestellä uudelleen, vaikka kaikki hahmot eivät olekaan siirrettävissä. Tämä antaa mahdollisuuden suunnitella omaa taktiikkaa jo ennen ensimmäistä iskua.

Taistelujärjestelmä syvenee pelin edetessä. Hahmot voivat tehdä yhteistyöhyökkäyksiä, jotka vahvistavat hyökkäyksiä tai parannustaitoja, ja käytössä ovat myös Link-hyökkäykset. Combat Arts -taidot tuovat hahmoille ja niiden luokille ominaisia erikoisliikkeitä. Lisäksi tarinan keskeisillä hahmoilla, neljällä Tulen Lordilla ja White Ravenilla, on omat Blaze Art -kykynsä. Ne erottavat hahmoja toisistaan ja sitovat erikoiskyvyt osaksi tarinaa.

Asevalikoima tuo taisteluihin mukavasti vaihtoehtoja. Miekkojen ja keihäiden rinnalla käytössä ovat pitkän kantaman jouset sekä erilaiset taikuuden muodot. Myös taistelukentän maastolla on väliä. Esimerkiksi ruohoiset alueet tarjoavat suojaa ja vaikeuttavat vihollisten osumia. Kaikkea ei siis ratkaista pelkällä hyökkäysvoimalla, vaan oikea sijoittuminen voi pelastaa hahmon ikävältä yllätykseltä. Myös aseita kehitetään taisteluiden lomassa. Vihollisten kukistamisesta saa kokemusta sekä hahmolle että käytössä olevalle aseelle, mikä avaa uusia taitoja. Taikuuden käyttäjät voivat puolestaan auttaa joukkuetovereitaan palauttamalla näiden elinvoimaa ilman parannusjuomia. Erilaiset järjestelmät tarjoavat paljon opeteltavaa, mutta kaikkea ei tarvitse hallita heti ensimmäisellä pelikerralla.

Luolastot tuovat vaihtelua taisteluihin

Kaikki taistelut eivät noudata samaa kaavaa. Luolastoissa eli Dungeoneissa kohtaamiset pelataan vuoropohjaisesti ilman tavallista liikkumista taistelukentällä. Tämä muuttaa tekemisen rytmiä ja pakottaa hyödyntämään käytettävissä olevia kykyjä eri tavalla.

Luolastoista löytyy arkkuja, joista saa tavaroita, sekä rikottavia laatikoita, joiden sisältä voi kerätä lepohetkiä varten tarvittavia tarvikkeita. Matkan varrelta löytyvillä lepopaikoilla näitä tarvikkeita voi käyttää hahmojen parantamiseen. Pienet tutkimishetket tuovat taisteluiden väliin mukavaa tekemistä, vaikka luolastojen erilainen toimintatapa vaatiikin aluksi hieman totuttelua.

Kaikki mukaan liittyvät hahmot eivät myöskään ole täysin pelaajan hallinnassa. Joissakin tarinan vaiheissa saat joukkoihisi väliaikaisia yksiköitä, joiden ympärillä näkyy tavallisista hahmoista poikkeava vaaleansininen merkintä. Niiden varusteita ei voi vaihtaa samalla tavalla kuin omien joukkojen varusteita. Tämä on pieni yksityiskohta, mutta se muistuttaa siitä, ettei kaikkea voi aina järjestellä juuri haluamallaan tavalla.

Theodoran kohtalo tekee vaikutuksen

Valitsin ensimmäiseksi pelattavaksi tarinaosuudeksi Theodoran, jonka kohtalo tarjoaa melkoisen annoksen fantasiaa ja tragediaa. Hänen tarinansa alkaa pikkuveljen petoksesta ja isän kuolemasta, minkä seurauksena Theodora menettää myös kätensä. Mahadun temppelissä hän saa kuitenkin uuden käden, jonka ansiosta hänellä on mahdollisuus haastaa veljensä ja vaatia itselleen oikeutta Saramiksen valtakunnan kruununperillisenä.

Lahjalla on kuitenkin hintansa. Uusi käsi antaa Theodoralle kymmenen vuotta aikaa ennen kuin pimeät voimat uhkaavat viedä hänen mielensä ja hallintansa itsestään. Tarinan lähtökohta herättää kysymyksiä siitä, kuinka pitkälle ihminen on valmis menemään saadakseen takaisin menettämänsä. Se tuo mukaan myös aikarajan tuntua, vaikka kyse ei olekaan tavallisesta kellon kanssa kilpailemisesta.

Theodoran tarina toimii hyvänä johdatuksena pelin maailmaan ja sen keskeisiin järjestelmiin. Opastusosuus auttaa pääsemään mukaan tekemiseen, mutta alkuvaiheessa tietoa ja uusia käsitteitä tulee melko paljon. Pelisarjaa ennestään tuntevalle moni asia voi olla tuttua, mutta ensikertalaisena jouduin välillä pysähtymään miettimään, mitä kaikkea eri kyvyillä ja taistelun vaihtoehdoilla voikaan tehdä.

Animehenkinen maailma näyttää hyvältä

Graafisesti Fortune’s Weave on omaan silmääni miellyttävän näköinen. Se näyttää selvästi konsolille suunnitellulta animehenkiseltä roolipeliltä, eikä sen tarvitse yrittää olla mitään muuta. Hahmot, aseet, vaatetus ja ympäristöt sopivat yhteen, ja visuaalinen tyyli pysyy johdonmukaisena tarinan eri vaiheissa.

Erityisesti taisteluiden efektit sopivat pelin ilmeeseen. Miekkojen iskut, taikuus ja erikoishyökkäykset erottuvat sopivasti ilman, että ne tuntuisivat irrallisilta muusta maailmasta. Myös tavallisessa ympäristössä on mukava liikkua ja katsella ympärilleen. Tehtävämerkit ja puhuttavien hahmojen yläpuolella näkyvät kuvakkeet auttavat hahmottamaan, missä tapahtuu, mutta eivät tunnu rikkovan tunnelmaa.

Ohjaus toimii pääosin hyvin. Taistelukentällä joukkojen valitseminen ja liikuttaminen onnistuu sekä painikkeilla että Nintendo Switch 2 hiiriohjauksella. Jälkimmäinen on erityisen mukava lisä, sillä osoittimella yksiköiden valitseminen ja niiden siirtäminen tuntuu luontevalta vaihtoehdolta perinteiselle ohjaukselle. Se ei ole välttämätön, mutta helpottaa taisteluiden hallintaa ja tarjoaa uuden tavan pelata strategiapeliä konsolilla.

Maailmassa liikkuessa ohjaus ei kuitenkaan ole aivan yhtä sulavaa. Kävelyanimaatiot näyttävät hyviltä, mutta juokseminen tuntuu hieman jäykältä. Hahmoa voi olla hankala kääntää nopeasti oikeaan suuntaan, etenkin pienissä tiloissa. Aluksi tämä aiheutti pientä turhautumista, mutta pelaamiseen tottuessa ongelma ei enää tuntunut yhtä suurelta. Ohjauksessa on siis pientä hiottavaa, vaikka se ei lopulta estä nauttimasta seikkailusta.

Äänimaailma pitää tunnelman kasassa

Äänimaailma noudattaa tuttua animehenkisten pelien linjaa, mutta tekee sen onnistuneesti. Taisteluissa miekkojen kolina, haarniskoihin osuvat iskut ja taikuuden erilaiset ääniefektit tukevat tapahtumia. Myös parannusloitsut kuulostavat omiltaan, joten taistelun tapahtumia on helppo seurata pelkkien äänienkin perusteella.

Taustamusiikki on yksi pelin onnistuneista puolista. Se sopii eri tilanteisiin ja pysyy sopivasti taustalla, eikä yritä jatkuvasti viedä huomiota itse tapahtumilta tai luettavalta tekstiltä. Maailmassa liikkuessa myös askeleet kuuluvat, mikä tuo tekemiseen pientä lisäelävyyttä.

Ääninäyttely on englanniksi, eikä puhekieltä saanut vaihdettua pois englannista. Näyttelijät tekevät kuitenkin hyvää työtä, ja hahmojen puhe tukee tarinan dramaattisia käänteitä. Kun tarinassa käsitellään petoksia, menetystä ja kohtalokkaita valintoja, onnistunut ääninäyttely auttaa pääsemään paremmin mukaan hahmojen tilanteisiin.

Ensikertalaiselle paljon opittavaa, mutta myös syitä jatkaa

Fire Emblem: Fortune’s Weave jätti minulle positiivisen ensivaikutelman, vaikka alku ei ollut aivan mutkaton. Taistelujärjestelmässä on paljon vaihtoehtoja, ja hahmojen kykyjen, aseiden sekä erilaisten hyökkäysten opettelu vaatii aikaa. Toisaalta juuri näiden järjestelmien ansiosta taistelut eivät tunnu pelkältä vuorotellen lyömiseltä. Maaston hyödyntäminen, joukkojen sijoittelu ja yhteistyökyvyt antavat mahdollisuuden suunnitella omaa lähestymistapaa.

Tarina on kiinnostava, ja erityisesti oman hahmon luomisen sitominen osaksi tapahtumia tuntui onnistuneelta ratkaisulta. Theodoran kohtalo antaa myös hyvän syyn seurata, mihin pelin maailma ja sen hahmot lopulta päätyvät. Graafinen ilme ja musiikki tukevat kokonaisuutta, ja Switch 2 hiiriohjaus on tervetullut lisä taktiseen pelaamiseen.

Täydellinen paketti ei silti ole. Maailmassa juokseminen tuntuu ajoittain kömpelöltä, ja pelin alkuvaiheessa järjestelmien määrä voi tuntua ensikertalaisesta raskaalta. Kun tekemiseen pääsee sisälle, kokonaisuus alkaa kuitenkin toimia paremmin. Fortune’s Weave on kiinnostava tuttavuus pelaajalle, joka haluaa kokeilla taktista roolipeliä, jossa taisteluiden lisäksi seurataan hahmojen kohtaloita ja vaikutetaan tapahtumien kulkuun. Kaikkea ei tarvitse osata heti, kunhan uskaltaa ottaa ensimmäisen askeleen taistelukentälle.