41 % joululahjansa myyneistä suomalaisista pitää sen salassa – käytetyn tavaran kauppa muuttaa joulua Kommentit pois päältä artikkelissa 41 % joululahjansa myyneistä suomalaisista pitää sen salassa – käytetyn tavaran kauppa muuttaa joulua

Joulun jälkeinen lahjojen kierto käy Suomessa vilkkaana, mutta usein kulissien takana. Torin teettämän kyselyn mukaan 41 prosenttia suomalaisista, jotka myyvät joululahjansa joulun jälkeen, ei kerro asiasta lahjan antajalle. Joka kolmas myy lahjansa täysin salassa, kertomatta asiasta kenellekään.

Ilmiö on yleistynyt viime vuosina: jo 33 prosenttia aikuisista on myynyt saamiaan joululahjoja joulun jälkeen. Taustalla on käytetyn tavaran kaupan nopea kasvu, mutta myymiseen liittyy yhä voimakas sosiaalinen stigma. Torin johtajan Jenni Tuomiston mukaan lahjan myymistä pidetään helposti epäkohteliaana tai tahdittomana – ja joka kolmas suomalainen pahastuisi, jos näkisi antamansa lahjan myynnissä joulun jälkeen.

Mielipiteet jakautuvat. Kyselyn mukaan 37 prosenttia suomalaisista kokee, ettei joululahjoja kuulu myydä eteenpäin, kun taas 34 prosenttia pitää myymistä täysin järkevänä ratkaisuna.

Pukista Pleikkariin

Joulun jälkeen kiinnostus Torissa kohdistuu erityisesti pelaamiseen. Jouluaattoiltana ja joulupäivänä eniten haettiin pelitietokoneita ja PlayStation 5 -konsoleita. Samalla myyntiin ilmestyi poikkeuksellisen paljon elektroniikkaa, vaikka normaalisti suomalaiset myyvät käytettynä eniten vaatteita ja sisustustavaraa.

Kaikkea ei myydä – moni antaa eteenpäin

Kaikki eivät kuitenkaan laita hutiostoksia myyntiin. 41 prosenttia suomalaisista kertoo antavansa mieluummin sopimattoman joululahjan eteenpäin. Tuomiston mukaan tämä on kestävää kuluttamista: tärkeintä on, että tavara päätyy käyttöön.

Tarvetta kierrätykselle riittää. Peräti 89 prosenttia aikuisista kertoo saaneensa joskus joululahjoja, joita ei ole koskaan käyttänyt, ja noin joka viides saa tällaisia lahjoja toistuvasti.

Raha ei ole tärkein syy

Yleisin syy joululahjan myymiselle on väärä koko tai se, ettei lahjalle ole tarvetta. Seuraavina tulevat jo omistettu vastaava tuote ja tilanpuute. Rahan takia myyminen on vasta neljänneksi yleisin syy: 11 prosenttia myyneistä kertoo tehneensä niin saadakseen rahaa.

Käytetyt lahjat ovat vakiinnuttaneet asemansa osana joulua. Vuonna 2022 lähes puolet suomalaisista oli saanut käytetyn joululahjan, ja nyt osuus on noussut 60 prosenttiin. Samalla joululahjojen myyminen on normalisoitumassa.

– Joulu on muuttunut pukin vierailun molemmilla puolilla. Jos lahja ei osu tarpeeseen, enää vain joka neljäs suomalainen varastoi sen, Tuomisto tiivistää.

Torin kysely toteutettiin marraskuussa, ja siihen vastasi 1 706 suomalaista eri ikäryhmistä.

PS5:n hinnankorotus sai pelaajat ryntäämään kaupoille Kommentit pois päältä artikkelissa PS5:n hinnankorotus sai pelaajat ryntäämään kaupoille

Sony PlayStation Pro 5

onnistui tekemään tempun, joka kuulostaa melkein paradoksilta: konsolin hinnankorotus lisäsi sen myyntiä. Huhtikuun alussa voimaan astunut -hintojen nosto sai pelaajat liikkeelle vauhdilla, kun moni halusi napata laitteen vanhalla hinnalla ennen kallistumista.

Analytiikkayhtiö raportoi, että :n viikoittainen myynti Yhdysvalloissa nousi vuoden 2026 korkeimmalle tasolle viikolla, joka päättyi 4. huhtikuuta, eli juuri ennen hintojen nousun voimaantuloa. Toisin sanoen kuluttajat toimivat nopeasti, nyt tai ei koskaan.

Hintojen nousu ei ollut mikään pieni nykäys. Euroopassa tavallinen PS5 maksaa nyt 649,99 euroa ja Digital Edition 599,99 euroa. Tehokkaampi kipusi peräti 899,99 euroon, mikä alkaa jo tuntua lompakossa. Myös -etäpelilaite nousi 249,99 euroon. Vertailun vuoksi, alkuperäinen PS5 maksoi julkaisussaan vuonna 2020 noin 500 euroa.

Sony perustelee hinnankorotuksia globaalin taloustilanteen paineilla. Yhtiön mukaan päätös oli välttämätön, jotta se pystyy jatkossakin tarjoamaan laadukkaita ja innovatiivisia pelikokemuksia. Näyttää siltä, ettei pelien maailma ei ole immuuni inflaatiolle.

Tilanne kertoo paljon kuluttajien käyttäytymisestä. Kun hinnankorotus uhkaa, moni toimii nopeasti, vaikka kyseessä olisi satojen eurojen ostos. PS5:n kohdalla tämä tarkoitti myyntipiikkiä, joka sai Sonyn kassakoneet laulamaan vielä ennen hintojen nousua.

Komponenttipula uhkaa nostaa konsolien ja tilauspalveluiden hintoja Kommentit pois päältä artikkelissa Komponenttipula uhkaa nostaa konsolien ja tilauspalveluiden hintoja

Tekoälybuumi ei näy vain chatbotteina, vaan myös pelialan kukkarossa. DRAM- ja NAND-muistien kysyntä on noussut rajusti, ja hinnat sen mukana. Tutkimusyhtiö Omdian mukaan -muistin hinnat lähes tuplaantuivat vuonna 2025, ja SSD-levyjen hinnat nousivat noin 40 prosenttia. Eikä tahti ole hidastumassa, sillä vuoden 2026 alussa DRAMin ennustetaan kallistuvan vielä 60 prosenttia ja NANDin 70 prosenttia.

Tämä tuntuu suoraan pelilaitteissa. Esimerkiksi Interactive Entertainment on jo kertonut, että kovat joulualennukset -konsolista kasvattivat laitemyynnin tappioita. Muisti muodostaa merkittävän osan konsolin valmistuskustannuksista, ja kun varastot hupenevat, uudet laitteet tehdään kalliimmilla sopimushinnoilla. Konsolivalmistajilla on kuitenkin yksi etu, sillä ne tienaavat myös peleillä, tilauspalveluilla ja lisälaitteilla. Hintapainetta voidaan siis siirtää esimerkiksi tilauksiin, kuten Switch Online tai tuleviin hittijulkaisuihin.

PC-puolella liikkumavara on pienempi. Laitteistovalmistajat eivät hallitse pelialustoja kuten , joten komponenttien kallistuminen siirtyy todennäköisemmin suoraan kuluttajahintoihin. Kaikki eivät ryntää ostamaan uutta näytönohjainta tai peliläppäriä, jos hinta kirpaisee liikaa. Silti pelien myynnin ei odoteta romahtavan. Pelikelpoisia laitteita on jo valtava määrä, ja pelkästään Steamissa oli Omdian arvion mukaan 321 miljoonaa vuosittaista aktiivikäyttäjää vuonna 2025.

Erityisen mielenkiintoinen tilanne on -konsolilla. Fyysiset pelikasetit kallistuvat, ja laitteen 230 gigatavun sisäinen tallennustila on nykykonsoleista pienin. Jos laajennusmuistitkin kallistuvat, pelaajat saattavat harkita tarkemmin, montako “ikuisuuspeliä” laitteelle mahtuu. Julkaisijat voivat päätyä käyttämään edullisempia pelien avainkortti-ratkaisuja suojellakseen katteitaan.

Hintojen nopea lasku näyttää epätodennäköiseltä, sillä muistivalmistajat priorisoivat yritysasiakkaita kuluttajamarkkinoiden sijaan. Peliala on tottunut komponenttien nousu- ja laskukausiin, mutta nyt edessä voi olla laajempi hintojen uudelleenarviointi. Konsolien ohella myös pelit, lisälaitteet ja tilauspalvelut voivat kallistua. Tekoälyn muistijano saattaa siis näkyä yllättävän konkreettisesti pelaajan lompakossa.