Activision sytytti jälleen sen kuuluisan ”someraivon”: Tekoälyn käyttö pelimainoksissa nostattaa kysymyksiäKommentit pois päältä artikkelissa Activision sytytti jälleen sen kuuluisan ”someraivon”: Tekoälyn käyttö pelimainoksissa nostattaa kysymyksiä
Pelinjulkaisija Activision on joutunut jälleen kerran fanien hampaisiin tekoälyn käytöstä markkinoinnissaan. Vain viikko sen jälkeen, kun yhtiö myönsi käyttäneensä tekoälyä Call of Duty: Black Ops 6 -pelin materiaaleissa, se on nyt syytettyn’ tekoälyn käytöstä myös Guitar Hero Mobile -pelin mainonnassa.
Insider Gamingille vuotaneiden tietojen mukaan Activision on julkaissut Instagram-mainoksia, jotka näyttävät selvästi tekoälyn luomilta. Kyseisissä mainoksissa on muun muassa kitaristeja lavalla epäluonnollisissa asennoissa, vääristyneitä kaiuttimia ja epäjohdonmukaisia yksityiskohtia.
Fanit ovat olleet raivoissaan mainosten laadusta. Kommenteissa yhtiötä syytetään laiskuudesta ja ammattitaidottomuudesta. ”Näyttää siltä, ettei mainokseen ole käytetty minään lainkaan vaivaa”, toteaa eräs kommentoija.
Geeklab-sivustolla oleva Guitar Hero Mobile -sivusto paljastaa, että kyseessä on todellisuudessa vain käyttäjäkiinnostuksen mittaaminen – ”Tämä ei ole oikea peli, mutta voisi olla joskus!”
Tämä tapaus tulee vain viikko sen jälkeen, kun Activision myönsi käyttäneensä tekoälyä Call of Duty: Black Ops 6 -pelin latausruuduissa ja korteissa. Kyseiset tekoälyn tuottamat elementit olivat herättäneet kritiikkiä jo joulukuussa 2024.
Call of Duty on pelimaailman vakio. Se on kuin joka vuosi ilmestyvä toimintaelokuva, josta tietää tasan tarkkaan mitä saa: räjähdyksiä, adrenaliinia ja tiukkaa pyssyttelyä. Uusin tulokas, Black Ops 7, ei keksi pyörää uudelleen, mutta tarjoaa PS5:llä näyttävän, joskin hieman identiteettikriisistä kärsivän kokemuksen.
Tuttua ja turvallista räiskintää
Heti ohjainta käteen ottaessa käy selväksi, että olemme kotikentällä. PS5:n ohjain istuu käteen ja napit tekevät juuri sitä mitä odottaakin – neliöstä ladataan ja liipaisimista paukkuu. Kynnys aloittaa on matala niin veteraaneille kuin ensikertalaisillekin.
Perusmekaniikat ovat kunnossa. Pyssyissä on potkua ja äänimaailma on taattua CoD-laatua: aseet kuulostavat aseilta, ja taistelukenttä rätisee ja paukkuu niin intensiivisesti, että pelin musiikit jäävät auttamatta sodan melskeen jalkoihin. Ammuttavaa riittää ja panoksista on harvoin pulaa, mikä pitää tempon korkeana.
Asevalikoima on laaja, mutta kuten sarjassa on tapana, pelaaja urautuu helposti. Vaikka tarjolla on vaikka mitä, käsi hakeutuu automaattisesti niihin muutamaan luottotyökaluun. Tämä johtuu osittain vihollisten kestävyydestä; hermot kiristyvät nopeasti, kun vihollinen nielee puoli lipasta ja kuusi osumaa, mutta pysyy yhä pystyssä. Vihulaisten luotiliivit tuntuvat välillä olevan tehty betonista, ellei käytössä ole juuri se oikea, raskaampi ase.
Zombeja väärässä paikassa?
Jos pelattavuus on tuttua huttua, tarina tarjoilee hämmentävän cocktailin. Kampanja tuntuu paikoitellen sekavalta. Yhdessä hetkessä soditaan perinteisiä ihmissotilaita vastaan, ja seuraavassa hetkessä vihollisen myrkkykaasu heittää pelaajan keskelle Resident Evil -tyylistä hallusinaatiota.
Yhtäkkiä tähtäimessä ei olekaan sotilaita, vaan mutanttihämähäkkejä ja lepakoita. Tuntuu siltä, että tekijät ovat yrittäneet yhdistää liikaa ”normaalia” Codia ja suosittua Zombies-pelimuotoa itse pääkampanjaan. Lopputulos on ristiriitainen, ja tietyt loppupomot (Final Bossit) menevät eeppisyydessään jo pahasti yliampumisen puolelle.
Mielenkiintoisena uudistuksena perinteisten taitopuiden sijaan kentistä löytyy ”upgrade-laatikoita”, joista saa käyttöönsä erikoistaitoja. Nämä eivät ole pysyviä unlockeja, vaan ne latautuvat käytön jälkeen uudelleen mittarin täyttyessä. Tämä tuo taktista lisämaustetta, mutta ei mullista kokemusta.
Tähän väliin rakkaat lukijat myös pientä mainosta, kuinka voit voittaa kyseisen pelin itselle joulukalenteristamme!
Peli tarjoaa mahdollisuuden ottaa kampanjaan mukaan kolme nettipelaajaa, mutta toteutus ontuu. Ryhmässä pelatessa saa usein odotella kokoontumispisteillä tovin, kun tiimiä kasataan kasaan.
Tämä luo ristiriidan: yksin pelatessa peli on vaikea ja kuolema korjaa usein samassa kohdassa, mutta ryhmäpelissä on omat riskinsä. Jos arpaonni tuo tiimiin pelaajia, jotka keskittyvät sähläämään kaikkea muuta kuin tehtävän edistämistä, pelikokemus kärsii. Soolona eteneneminen on suoraviivaisempaa, mutta vaatii lehmän hermoja vaikeuspiikkien kohdalla.
Tekninen suoritus
On ilo todeta, että ainakin testijaksolla Black Ops 7 oli teknisesti erittäin vakaa. Huolimatta ruudulla vilkkuvista valoista, räjähdyksistä ja kaaoksesta, peli ei bugittanut kertaakaan. Tämä on nykypäivän ”julkaistaan rikkinäisenä ja korjataan myöhemmin” -kulttuurissa iso plussa. Grafiikat ovat upeat: maisemat hivelevät silmää ja hahmomallinnukset ovat realistisia.
Tuomio
Call of Duty: Black Ops 7 on perusvarma FPS-peli. Se ei tarjoa mitään täysin uutta auringon alla, mutta tekee perusasiat hyvin. Tarinan sekavuus ja zombi-elementtien pakkosyöttö kampanjaan saattaa ärsyttää puristeja, mutta toiminnan ystäville tarjolla on paljon ammuttavaa.
Suosittelen peliä niille, jotka ovat kahlanneet aiemmatkin Codit läpi, mutta myös ensikertalaisille, jotka etsivät näyttävää perusräiskintää.
Arvio: Jarno Piironen
Call Of Duty: Black Ops 7(PS5)
6 / 10
Hyvää+Toiminta ei lopu kesken +Asevalikoima +Graafinen ulkoasu +Erikoistaidot tuovat vaihtelua kenttiin +Äänimaailma +Tekninen vakausHuonoa-Sekava tarina -Liikaa zombeja ja mutantteja -Överit pomotaistelut -Luotisienet -CO-OP:n ongelmat
Tekoäly ei enää vain kirjoita runoja ja tiivistä pöytäkirjoja, se huijaa ihmisiä yhä vakuuttavammin. Arctic Wolf varoittaa, että generatiivinen tekoäly on nostanut sähköpostihuijaukset uudelle tasolle. Viestit muistuttavat hämmentävän paljon oikeita yhteydenottoja ja hyökkäysten määrä on kasvanut maailmanlaajuisesti peräti 1200 prosenttia vuodesta 2022 alkaen. Pahimmillaan tekoäly osaa matkia juuri sen johtajan äänensävyä, jonka sähköpostiin olet tottunut luottamaan.
Nykyhuijarit eivät enää tyydy pelkkiin kömpelöihin ”Hei ystävä hyvä” -viesteihin, vaan kaivavat avoimista lähteistä tietoja projekteista, organisaatiorakenteista ja jopa johtajien ääntä puhetilaisuuksista. Nämä syötetään tekoälymalleihin, jotka tuottavat viestejä, joiden aitouden tunnistaminen voi olla vaikeaa jopa tietoturva-ammattilaisille. IBM:n mukaan näiden kohdennettujen viestien onnistumisprosentti voi olla jopa 47 prosenttia, siis lähes kolikonheitto.
Esimerkki tästä nähtiin Britanniassa vuonna 2024, kun suuri insinööritoimisto menetti yli 23 miljoonaa euroa. Hyökkäys alkoi täysin asiallisesta sähköpostista, joka näytti tulevan yrityksen talousjohtajalta ja viittasi meneillään oleviin projekteihin. Kun talouspäällikkö varmuuden vuoksi pyysi vahvistusta videopuhelussa, hyökkääjät esittivät syväväärennöksellä talousjohtajan näköistä ja kuuloista ”esimiestä”. Seurauksena rahat katosivat väärälle tilille.
Onneksi tekoäly ei ole vain pahisten leikkikalu. Samaa teknologiaa voidaan hyödyntää myös puolustuksessa, esimerkiksi tunnistamaan viestien poikkeavia nyansseja tai estämään epäilyttävää käyttäytymistä automaattisesti. Yrityksissä suurin apu löytyy kuitenkin edelleen ihmisistä. Koulutus, varmistussoitot ja selkeät toimintamallit ehkäisevät vahinkoja. Myös vahvempi tunnistautuminen, kuten FIDO2, tekee hyökkääjien elämästä hankalampaa, vaikka salasana olisi jo vuotanut.
Tärkein oppi? Jos esimies yhtäkkiä pyytää kiireellistä rahasiirtoa, pysähdy hetkeksi. Tekoäly osaa kyllä kuulostaa oikealta ihmiseltä, mutta ei osaa suuttua siitä, että haluat varmistaa asian toisesta kanavasta.
