Teknologia

Adobe esitteli uudet tekoälypohjaiset työkalut valokuvaajille ja graafikoille Kommentit pois päältä artikkelissa Adobe esitteli uudet tekoälypohjaiset työkalut valokuvaajille ja graafikoille

Adobe ilmoitti tiistaina merkittävistä päivityksistä tekoälyllä toteutettuihin kuvasynteesin ominaisuuksiin useissa tuotteissaan, mukaan lukien , ja Express. Uutuudet sisältävät kolme uutta generatiivista tekoälymallia – Firefly 2, Firefly Design Model ja Firefly Vector Model, jotka parantavat yhtiön aiempia tarjouksia ja tuovat uusia kykyjä. Vektormallilla Adobe lanseeraa erityisesti ensimmäisen tekstistä vektoriin perustuvan tekoälykuvageneraattorinsa.

Kulunut vuosi on ollut kiireinen generatiiviselle tekoälylle, eikä Adobe ole jäänyt toimettomaksi. Maaliskuussa graafisen suunnittelun ohjelmistojätti esitteli tekstistä kuvaan -synteesimallinsa nimeltä Firefly, jota se mainosti eettisenä vaihtoehtona Stable Diffusionille ja Midjourneylle, koska se on koulutettu vain Adobe Stock -kuvastolla. Firefly voi generoida uusia kuvia tekstikuvauksien, kuten ”Finnish winterscape” tai ”burning mercedes-benz”, perusteella.

Nyt Adobe laajentaa otettaan uudella aallolla generatiivisia tekoälyominaisuuksia. Adoben Firefly Image 2 -malli on päivitys alkuperäiseen Firefly-tekoälykuvageneraattoriin, joka tukee Photoshop-ominaisuuksia, kuten Generative Filliä. Adobe väittää, että tämä uusi versio tarjoaa parannettua kuvanlaatua, erityisesti sellaisilla alueilla kuten lehvistö, ihon rakenne ja kasvonpiirteet. Firefly Image 2 -malli esittelee myös tekoälyvetoisia muokkausmahdollisuuksia, jotka voivat säätää erilaisia valokuvan asetuksia, kuten syväterävyyttä ja liikkeen sumennusta.

Adobe paljasti myös ”Generative Match” -ominaisuuden, joka sallii käyttäjien mukauttaa generoidun sisällön tyyliä tiettyihin kuviin. Se on periaatteessa ”img2img”-ominaisuus, joka on samankaltainen kuin Stable Diffusionissa usein käytetty tekniikka.

Adobe esitteli myös uusia Firefly-malleja erityisesti Illustratorille, joiden avulla käyttäjät voivat luoda muokattavia vektorikuvia tekstikehotteiden perusteella. Vektorigrafiikat eroavat bittikarttagrafiikoista (kuten JPEG-tiedostoista), koska vektorimuodot tallennetaan matemaattisina kaavoina ja ne voidaan skaalata mihin tahansa kokoon ilman laadun menetystä.

Adobe ilmoitti tiistaina merkittävistä päivityksistä tekoälyllä toteutettuihin kuvasynteesin ominaisuuksiin useissa tuotteissaan, mukaan lukien Photoshop, Illustrator ja Adobe Express. Uutuudet sisältävät kolme uutta generatiivista tekoälymallia
Firefly Vector -malli luo kolme variaatiota kuvatusta kuvasta, jotta käyttäjät voivat valita parhaan vaihtoehdon. Kuva: Adobe

Vaikka Adobe väittää, että Firefly Vector Model on ”maailman ensimmäinen generatiivinen tekoälymalli vektorigrafiikoille”, pikainen Google-haku kumoaa tämän väitteen, näyttäen aikaisempia vektorigrafiikkaan perustuvia tekoälymalleja, jotka vaihtelevat kaupallisista tarjouksista vanhempaan kokeelliseen tutkimukseen.

Tekoälyn kanssa käytyjä yksityisiä keskusteluja päätyi Googleen – mukana CV:itä, työprojekteja ja henkilökohtaisia tietoja Kommentit pois päältä artikkelissa Tekoälyn kanssa käytyjä yksityisiä keskusteluja päätyi Googleen – mukana CV:itä, työprojekteja ja henkilökohtaisia tietoja

Sadat Anthropicin -tekoälypalvelun käyttäjien keskustelut ovat olleet julkisesti löydettävissä hakukoneiden kautta. BBC:n mukaan osa keskusteluista sisälsi henkilötietoja, työprojekteihin liittyviä luottamuksellisia tietoja sekä muita arkaluonteisia sisältöjä.

Keskustelut löytyivät esimerkiksi Googlesta tekemällä Claude-sivustoon kohdistetun haun. Vaikka hakutulokset on sittemmin poistettu, monet niistä ehtivät levitä verkossa ennen kuin Anthropic esti niiden indeksoinnin.

Jakolinkki saattoi päätyä myös hakukoneisiin

Tapauksen taustalla ei ollut tietomurto, vaan Clauden Share-ominaisuus. Kun käyttäjä jakoi keskustelun linkin avulla, keskustelu muuttui julkisesti saavutettavaksi.

Anthropic huomauttaa, että käyttäjät päättävät itse keskustelujen jakamisesta, eikä linkkejä voi arvata sattumalta. Yhtiön mukaan julkisesti jaettu sisältö voidaan kuitenkin indeksoida hakukoneisiin samalla tavoin kuin mikä tahansa muukin verkkosivu.

Ongelmana on, ettei jakotoiminto kerro käyttäjälle selkeästi, että keskustelu voi päätyä myös Googlen hakutuloksiin eikä pelkästään henkilöille, joille linkki lähetetään.

Keskusteluissa näkyi henkilötietoja ja yrityssalaisuuksia

Reddit-käyttäjät löysivät hakukoneista yli 200 Claude-keskustelua. Mukana oli muun muassa:

  • ansioluetteloita nimi- ja yhteystietoineen
  • yritysten sisäisiä pilvipalveluprojekteja
  • terveydenhuoltoon liittyvää tutkimusmateriaalia
  • yksityisiä keskusteluja
  • erilaisia henkilökohtaisia kysymyksiä ja kokeiluja tekoälyn kanssa.

Yhdessä keskustelussa käyttäjä pyysi Claudea kirjoittamaan julkaisemattoman blogitekstin yrityksen pilviturvallisuushankkeesta. Toisessa käyttäjä kysyi, kuinka voisi kirjaimellisesti muuttua yhdeksänhäntäiseksi ketuksi.

Vastaavia tapauksia on nähty aiemminkin

Claude ei ole ensimmäinen tekoälypalvelu, jonka käyttäjien keskusteluja on päätynyt hakukoneisiin. Viime vuonna vastaava ongelma havaittiin myös ChatGPT:ssä, minkä jälkeen OpenAI muutti tapaa, jolla jaettuja keskusteluja voitiin löytää verkosta.

Myös xAI:n Grok-chatbotin keskusteluja päätyi viime vuonna julkisesti haettaviksi.

Googlen mukaan hakukone ei päätä, mitä sisältöä indeksoidaan, vaan verkkosivustojen omistajat voivat itse estää sivujen näkymisen hakutuloksissa. Anthropic onkin sittemmin estänyt Claude-keskustelujen indeksoinnin hakukoneisiin.

Tapauksen myötä muistutus on jälleen ajankohtainen: tekoälypalveluihin ei kannata syöttää arkaluonteisia henkilötietoja tai luottamuksellista yritysmateriaalia, vaikka keskustelu tuntuisi yksityiseltä.

Tekoälyn tulevaisuudesta annettiin hurja väite, joka on kuin suoraan tieteiselokuvista– OpenAI:n johtaja uskoo uuden aikakauden alkaneen Kommentit pois päältä artikkelissa Tekoälyn tulevaisuudesta annettiin hurja väite, joka on kuin suoraan tieteiselokuvista– OpenAI:n johtaja uskoo uuden aikakauden alkaneen

Kun yhä useammat yritykset ottavat käyttöön tekoälyominaisuuksia liiketoiminnassaan, työntekijät ovat yhä huolissaan tekoälyn uhasta työpaikkojensa korvaajana. Fortune-lehti raportoi tiistaina, että eräs Adoben johtaja ei kuitenkaan ole aivan vakuuttunut tästä uhasta, vertaillen tekoälyn kehitystä kameran keksimiseen.

OpenAI:n toimitusjohtaja Sam Altman uskoo, että tekoälyn kehityksessä on saavutettu yksi teknologian historian puhutuimmista virstanpylväistä. Altman totesi viikonloppuna Relentless-podcastissa, että ihmiskunta on hänen näkemyksensä mukaan siirtynyt niin sanottuun singulariteettiin.

Kyseessä on käsite, jota on vuosikymmenten ajan käsitelty lähinnä tieteiselokuvissa ja -kirjallisuudessa. Singulariteetilla tarkoitetaan hetkeä, jolloin ylittää ihmisen älykkyyden ja alkaa kehittää itseään ilman ihmisten ohjausta.

– ”Olemme nyt singulariteetissa. Tämä on se hetki, josta puhuimme joskus lounaspöydässä puoliksi vitsillä. Olen odottanut tätä koko elämäni, ja uskon sen olevan uskomattoman positiivinen asia maailmalle,” Altman sanoi podcastissa.

Mitä singulariteetti oikeastaan tarkoittaa?

Singulariteetti on pitkään ollut yksi tekoälytutkimuksen kiistellyimmistä teorioista. Sen mukaan tekoäly saavuttaa jossain vaiheessa tason, jossa se pystyy parantamaan itseään yhä nopeammin. Kehitys voi teoriassa kiihtyä niin vauhdikkaaksi, ettei ihminen enää kykene ymmärtämään tai hallitsemaan sitä.

Ajatus on tullut tutuksi lukuisista elokuvista, kuten Transcendence, Ex Machina ja The Matrix, joissa itseään kehittävä tekoäly karkaa ihmisten hallinnasta. Toistaiseksi kyse on kuitenkin teoriasta, eikä tutkijoilla ole yksimielisyyttä siitä, voisiko tällainen kehitys todella toteutua.

Kaikki eivät jaa Altmanin optimismia

Altmanin näkemys poikkeaa monien muiden alan johtajien kannasta. Esimerkiksi Anthropicin toimitusjohtaja Dario Amodei on viime kuukausina varoittanut, että tekoälyn kehitys etenee niin nopeasti, että maailmalla pitäisi olla mahdollisuus hidastaa tai jopa keskeyttää kaikkein kehittyneimpien mallien kehitys turvallisuussyistä.

Anthropic ehdotti kesäkuussa, että alan suurimmat toimijat sopisivat yhteisistä mekanismeista, joilla erittäin kehittyneiden tekoälymallien kehitys voitaisiin tarvittaessa pysäyttää.

Myös Yhdysvalloissa aihe on noussut poliittiseen keskusteluun. Kongressiin esiteltiin hiljattain Kill Switch Act -lakialoite, joka velvoittaisi tekoäly-yhtiöt rakentamaan järjestelmiinsä niin sanotun hätäpysäytyksen. Sen avulla edistyneet tekoälymallit voitaisiin keskeyttää tai sammuttaa, jos niiden arvioitaisiin muodostavan vakavan turvallisuusuhan.

Tutkijat varoittavat myös talousvaikutuksista

Huolenaiheet eivät liity pelkästään tekoälyn mahdolliseen hallitsemattomuuteen. Heinäkuussa sadat tutkijat allekirjoittivat avoimen kirjeen, jossa varoitettiin tekoälyn voivan muuttaa työmarkkinoita nopeammin kuin teollinen vallankumous.

Kirjeen mukaan tekoäly voi nostaa elintasoa merkittävästi, mutta samalla aiheuttaa laajamittaista työpaikkojen katoamista, ellei muutokseen valmistauduta ajoissa.

Samaan aikaan kyberturvallisuustutkijat ovat osoittaneet, että tekoälyä voidaan hyödyntää myös uudenlaisten itseään mukauttavien haittaohjelmien kehittämisessä. Tämä on lisännyt vaatimuksia tiukemmasta sääntelystä ja turvallisuusmekanismeista.

Vaikka Altman uskoo ihmiskunnan olevan uuden teknologisen aikakauden kynnyksellä, singulariteetti on edelleen pitkälti teoreettinen käsite. Se, onko kyse historian suurimmasta mahdollisuudesta vai suurimmasta riskistä, jakaa edelleen niin tutkijat, teknologiayhtiöt kuin päättäjätkin.