Teknologia

AI tarjoaa uusia työkaluja pelien tekemiseen – kehittäjät ovat huolissaan työpaikoistaan Kommentit pois päältä artikkelissa AI tarjoaa uusia työkaluja pelien tekemiseen – kehittäjät ovat huolissaan työpaikoistaan

Siitä lähtien kun ChatGPT saavutti otsikot viime vuonna, työntekijät ovat käyttäneet anonyymiä verkostoitumissivustoa Blindia kyseenalaistaakseen, tekeekö tekoäly heidän työnsä tarpeettomaksi. Sivustolla, joka edellyttää käyttäjien vahvistavan työsähköpostiosoitteensa, ohjelmistotekniikan insinöörit ovat kirjoittaneet kymmeniä viestejä aiheesta – äänestyksiä siitä, milloin tekoäly korvaa heidät, tunnustuksia siitä, että ”kultainen aika” on ohi.

Pääosin tekoäly on poikkeuksellisen huono kuvittelemaan käsiä. Ne tulevat esiin kuusisormisina tai nelisormisina tai vielä pahempaa, vain joidenkin häipyvien päiden kanssa, jotka häviävät taustaan. AI on ohjelmoinut suuria länsimaisia 1940-luvun hymyjä eri kulttuureiden ihmisten kasvoille. Se on muokannut kuvia, jotka tunnemme ja sovittanut ne uudelleen ohjeiden mukaisesti. Riippuen siitä, mitä tietoja sille syötetään, joskus AI:lla on ratkaisuja ja joskus ei.

Videopelien kehittäjät ja AI-yhtiöt haluavat käyttää näitä AI-työkaluja virtaviivaistamaan pelien kehitystä ja nopeuttamaan sitä. He väittävät, että se voisi auttaa ratkaisemaan videopelien työntekijöiden ylikuormitukseen liittyviä ongelmia ja automatisoida osan pelin kehityksen tylsimmistä osista. Samalla varovaiset kehittäjät varoittavat, että uusi teknologia kehittyy niin nopeasti, että se voisi tehdä pelialalle pääsyn entistä vaikeammaksi.

Microsoftin työntekijöiält, jotka työskentelevät tekoälyn parissa, kysyttiin Game Developers Conference -tapahtuman paneelissa maaliskuussa, voisiko tekoäly ottaa quality assurance -testaajien työpaikat. Esimerkiksi Activision Blizzardin suoritusparannusohjelman piirissä olevia laadunvarmistustyöntekijöitä pyydetään etsimään virheitä ja täyttämään tavoitteet. Jos tekoälytyökaluja voidaan käyttää kaikkien pelin virheiden löytämiseen, eikö se vie QA-työpaikkoja?

The Coalitionin Kate Rayner kertoi The Vergelle, että Microsoftilla ei ole virheiden määrätavoitteita ja että peleissä on niin monta miljoonaa virhettä, että kehittäjät eivät yleensä löydä niitä kaikkia ennen pelin julkaisua yleisölle.

Teknologia ja raha kärjessä – näillä aloilla tekoälyä käytetään eniten töissä Kommentit pois päältä artikkelissa Teknologia ja raha kärjessä – näillä aloilla tekoälyä käytetään eniten töissä

Tekoälyn käyttö työpaikoilla kasvaa vauhdilla Yhdysvalloissa, mutta kaikki alat eivät ole mukana yhtä nopeasti. Gallupin tuoreen kyselyn mukaan erityisesti teknologia-, rahoitus- ja asiantuntija-ammatit ovat ottaneet tekoälyn osaksi arkea, kun taas esimerkiksi vähittäiskauppa ja teollisuus tulevat selvästi perässä.

Selvä ykkönen on teknologia-ala: jo puolet alan työntekijöistä kertoo käyttävänsä tekoälyä vähintään muutaman kerran viikossa. Rahoitusalalla osuus on noussut 33 prosenttiin ja ammatillisissa asiantuntijatehtävissä noin 30 prosenttiin. Myös peruskoulutuksessa tekoälyn käyttö on kasvanut tasaisesti, vaikka jää vielä jälkeen kärkialoista.

Sen sijaan terveydenhuollossa, valmistavassa teollisuudessa ja vähittäiskaupassa tekoälyä käyttää viikoittain alle neljännes työntekijöistä. Gallupin mukaan ero johtuu pitkälti työn luonteesta: niin sanotuissa tietotyöammateissa tekoäly sopii luontevammin osaksi päivittäistä tekemistä kuin asiakaspalvelu- tai tuotantotyössä.

Kokonaiskuvassa tekoäly on kuitenkin selvästi murtautumassa työelämään. Vielä viime vuonna vain noin joka kahdeksas käytti tekoälyä viikoittain, nyt jo lähes joka neljäs. Päivittäinen käyttö on yhä harvinaisempaa, mutta sekin on noussut 10 prosenttiin. Yleisimmät työkalut ovat chatbotit, joita käyttää yli 60 prosenttia tekoälyn hyödyntäjistä.

Gallupin datan mukaan myös asema organisaatiossa vaikuttaa: mitä korkeammalla olet, sitä todennäköisemmin käytät tekoälyä työssäsi. Vaikka osa työntekijöistä pelkää tekoälyn vievän työpaikkoja, kehitys muistuttaa aiempia murroksia. Kuten Googlen haku aikoinaan, myös ChatGPT ja muut tekoälytyökalut saattavat olla vasta alkusoittoa paljon laajemmalle muutokselle työelämässä.

Nuoret pohjoismaalaiset luottavat yhä enemmän tekoälyyn ostoksilla Kommentit pois päältä artikkelissa Nuoret pohjoismaalaiset luottavat yhä enemmän tekoälyyn ostoksilla

Lähes puolet 18–29-vuotiaista pohjoismaalaisista olisi valmis antamaan tekoälyagentin hoitaa aikaherkkiä ostoksia, kuten konserttilippujen tai rajoitettujen tuotteiden hankinnat, paljastaa uusi Visa-raportti. Suomessa valmiita on 44 %, Norjassa 36 %, Ruotsissa 28 % ja Tanskassa 24 %.

Raportin mukaan tekoälyn käytön suosio korostuu erityisesti tilanteissa, joissa nopeus, saatavuus ja mukavuus ratkaisevat. Jo 35 % suomalaisista on kokeillut tekoälytyökaluja, kuten ChatGPT:tä tai Copilotia, avuksi ostopäätöksiin.

Vaikka hyötyjä on paljon, kuten nopeus, paremmat tarjoukset ja stressin vähentyminen, kuluttajat myös huolehtivat virheostoksista, petoksista ja tietoturvasta. Visa on kehittänyt ratkaisun, jossa tekoälyagenttien maksut hoidetaan turvallisesti tokenisoitujen maksujen avulla. Tämä varmistaa, että ostot pysyvät kontrollissa ja tiedot turvassa.

Visan mukaan agenttipohjainen kaupankäynti on digimaksujen seuraava askel. Nuorten kasvava luottamus tekoälyyn viittaa siihen, että tulevaisuudessa yhä useampi voi antaa älyagenttien hoitaa ostoksia turvallisesti ja kätevästi, ilman että oma kortti joutuu vaaraan.

Raportti perustuu syys–lokakuussa 2025 tehtyyn kyselyyn, johon osallistui 4 000 pohjoismaista aikuista. Visa korostaa, että tekoälyagenttien käyttö on mahdollista hallita tarkasti rajoilla ja ehdoilla, jotta käyttäjä tietää aina, mitä agentti voi tehdä.