Teknologia

AI tarjoaa uusia työkaluja pelien tekemiseen – kehittäjät ovat huolissaan työpaikoistaan Kommentit pois päältä artikkelissa AI tarjoaa uusia työkaluja pelien tekemiseen – kehittäjät ovat huolissaan työpaikoistaan

Siitä lähtien kun ChatGPT saavutti otsikot viime vuonna, työntekijät ovat käyttäneet anonyymiä verkostoitumissivustoa Blindia kyseenalaistaakseen, tekeekö tekoäly heidän työnsä tarpeettomaksi. Sivustolla, joka edellyttää käyttäjien vahvistavan työsähköpostiosoitteensa, ohjelmistotekniikan insinöörit ovat kirjoittaneet kymmeniä viestejä aiheesta – äänestyksiä siitä, milloin tekoäly korvaa heidät, tunnustuksia siitä, että ”kultainen aika” on ohi.

Pääosin tekoäly on poikkeuksellisen huono kuvittelemaan käsiä. Ne tulevat esiin kuusisormisina tai nelisormisina tai vielä pahempaa, vain joidenkin häipyvien päiden kanssa, jotka häviävät taustaan. AI on ohjelmoinut suuria länsimaisia 1940-luvun hymyjä eri kulttuureiden ihmisten kasvoille. Se on muokannut kuvia, jotka tunnemme ja sovittanut ne uudelleen ohjeiden mukaisesti. Riippuen siitä, mitä tietoja sille syötetään, joskus AI:lla on ratkaisuja ja joskus ei.

Videopelien kehittäjät ja AI-yhtiöt haluavat käyttää näitä AI-työkaluja virtaviivaistamaan pelien kehitystä ja nopeuttamaan sitä. He väittävät, että se voisi auttaa ratkaisemaan videopelien työntekijöiden ylikuormitukseen liittyviä ongelmia ja automatisoida osan pelin kehityksen tylsimmistä osista. Samalla varovaiset kehittäjät varoittavat, että uusi teknologia kehittyy niin nopeasti, että se voisi tehdä pelialalle pääsyn entistä vaikeammaksi.

Microsoftin työntekijöiält, jotka työskentelevät tekoälyn parissa, kysyttiin Game Developers Conference -tapahtuman paneelissa maaliskuussa, voisiko tekoäly ottaa quality assurance -testaajien työpaikat. Esimerkiksi Activision Blizzardin suoritusparannusohjelman piirissä olevia laadunvarmistustyöntekijöitä pyydetään etsimään virheitä ja täyttämään tavoitteet. Jos tekoälytyökaluja voidaan käyttää kaikkien pelin virheiden löytämiseen, eikö se vie QA-työpaikkoja?

The Coalitionin Kate Rayner kertoi The Vergelle, että Microsoftilla ei ole virheiden määrätavoitteita ja että peleissä on niin monta miljoonaa virhettä, että kehittäjät eivät yleensä löydä niitä kaikkia ennen pelin julkaisua yleisölle.

Ruotsi kielsi tekoälyllä tehdyn hitin viralliselta listalta – Spotify-menestys ei riittänyt IFPI Swedenille Kommentit pois päältä artikkelissa Ruotsi kielsi tekoälyllä tehdyn hitin viralliselta listalta – Spotify-menestys ei riittänyt IFPI Swedenille

Ruotsissa on tehty poikkeuksellinen päätös musiikkilistojen historiassa. Tekoälyn avulla tuotettu kappale on poistettu maan viralliselta Sverigetopplistan-listalta, vaikka biisi ehti nousta korkealle Spotifyssa miljoonien kuunteluiden siivittämänä.

Kappale julkaistiin mystisen Jacub-nimisen artistin nimissä, ja se keräsi nopeasti valtavan määrän striimejä Ruotsissa. Pian kävi kuitenkin ilmi, että teos oli pääosin tekoälyn tuottama.

IFPI Sweden katsoi, että merkittävä tekoälyn käyttö rikkoo listakelpoisuuden sääntöjä, minkä vuoksi kappale todettiin virallisesti kelpaamattomaksi kansalliselle listalle.

Spotify puolestaan jatkaa kappaleen listaamista normaalisti, sillä palvelun algoritmit perustuvat puhtaasti kuunteludataan – ei siihen, kuka tai mikä musiikin on tehnyt.

Ensimmäisiä AI-kieltoja listoilla

Tapaus on yksi ensimmäisistä kerroista, kun tekoälyn tuottama musiikki on suljettu pois viralliselta kansalliselta listalta. Päätös nostaa esiin useita kysymyksiä:

  • Kuka on teoksen ”tekijä”, jos musiikin tekee algoritmi?
  • Pitääkö tekoälyprojektit merkitä eri tavalla kuin ihmisartistit?
  • Millä säännöillä listat ja palkinnot toimivat tulevaisuudessa?

Musiikkialalla käydään parhaillaan vilkasta keskustelua tekoälyn roolista luovassa työssä. Levy-yhtiöt, artistit ja alustat joutuvat määrittelemään, missä kulkee raja ihmisen ja koneen tekemän musiikin välillä – ja miten nämä pitäisi huomioida listoilla, tekijänoikeuksissa ja korvauksissa.

Asiasta on uutisoinut ensimmäisenä Yahoo.

Kun tekoäly alkaa v*tuttamaan – näin ihmiset palaavat analogiseen elämään Kommentit pois päältä artikkelissa Kun tekoäly alkaa v*tuttamaan – näin ihmiset palaavat analogiseen elämään

Kun tekoäly hiipii koteihin, taskuihin ja työpäiviin, osa ihmisistä tekee täyskäännöksen: ruudut kiinni ja kädet saveen, lankaan tai kirjaan. Ilmiötä kutsutaan analogiseksi elämäntyyliksi, eikä kyse ole pikaisesta digipaastosta vaan tietoisesta hidastamisesta maailmassa, jossa algoritmi ajattelee puolestamme.

Trendin kasvua on vaikea mitata tarkasti, mutta merkit ovat selviä. Yhdysvaltalaisen askarteluketju Michael’sin mukaan “analogisiin harrastuksiin” liittyvät haut ovat kasvaneet puolessa vuodessa 136 prosenttia. Ohjatut askartelupaketit myivät vuonna 2025 peräti 86 prosenttia enemmän, ja erityisesti niin sanotut mummoharrastukset, kuten neulominen, ovat räjähtäneet suosioon. Lankapaketit nousivat haussa huimat 1 200 prosenttia yhdessä vuodessa.

Monille analogisuus on vastalääke doomscrollaukselle ja tekoälyn tuottamalle sisällölle, joka tuntuu toistavalta ja sieluttomalta. 25-vuotias Shaughnessy Barker Kanadasta on vienyt ajatuksen pitkälle: hänellä on lankapuhelin, kasettikokoelma ja käsin kirjoitettuja kirjeitä. “Internetissä kaikki on nykyään tehty voittoa varten, ei iloksi”, Barker tiivistää ja kutsuu itseään suoraan tekoälyn vastustajaksi.

Myös CNN:n toimittaja Ramishah Maruf testasi analogista elämää palaamalla kahdeksi päiväksi 1990-luvulle: ei älypuhelimia, ei Alexaa, ei tekoälyä. Tilalle tulivat kirjat, neulominen ja filmikamera. Kokemus paljasti, ettei analogisuus tarkoita teknologian vihaamista, vaan sen rajaamista – päätöstä siitä, kuka kerää tietoa kenestä ja milloin.

Analoginen trendi ei todennäköisesti syrjäytä tekoälyä, mutta se muistuttaa yhdestä asiasta: joskus merkityksellisintä ei ole tehokkuus tai älykkyys, vaan se, että saa tehdä jotain hitaasti, käsin ja ilman kirkkaan sinistä ruutua.