Ajopelien Dark Souls – arvostelussa TT Isle of Man – Ride on the Edge 2 Kommentit pois päältä artikkelissa Ajopelien Dark Souls – arvostelussa TT Isle of Man – Ride on the Edge 2

Ranskalainen pelinkehittäjä Kylotonn on saanut valmiiksi uuden World Rally Championship -pelinsä, joka on edennut sarjan yhdeksänteen osaan. Edellisiin osiin nähden kehittäjät ovat lupailleet entistä realistisempaa ajofysiikkaa ja yleensäkin mukavampaa pelikokemusta.

Pelin sai arvosteltavakseen henkilö, joka on viimeksi pelannut rallipeliä pikaisesti vuonna 2000. Voimmekin puhua nyt todellisesta aloittelijasta, mitä realistisempaan kaahailuun tulee. Huomautan tässä alussa, että pelasin peliä PlayStation 4 -konsolilla ja käytin ohjastamiseen sen omaa DualShock -ohjainta.

Kokemattomana rallipelaajana kiinnitin ensimmäisenä huomioni valikkoruutuun, joka kaikeksi onneksi oli minulle hyvin selkeä. Päättelin, että pelikokemukseni olisi paras aloittaa uramoodista ja vieläpä sen helpoimmasta muodosta: WRC Juniorista.

Valintani osoittautui oikeaksi. Peli opasti minut tarpeeksi hyvin kontrolleihin ja siihen, kuinka uramoodi yleensäkin toimii. Sain valita omaan kalenteriin tapahtumia ja kisoja, mitä halusin suorittaa. Pystyin palkkaamaan tiimiini mekaanikkoja, meteorologeja, analyytikoita ja muita ammattilaisia, jotka avustaisivat minua urani aikana. Hauskana yksityiskohtana pidin sitä seikkaa, että virtuaalinen tiimini kaipasi välillä lepoa, joten kisakalenterini ei voinut olla täynnä kisaamista, vaan lepopäiviäkin kannatti välillä pitää.

Kisakalenteriin oli välillä valittavissa historiallisia ajoja historiallisine autoineen. Välillä myös sain suorittaa ajoja erittäin haastavissa olosuhteissa, joissa ilmeisesti yritettiin saada autovalmistajien huomio. En täysin ymmärtänyt näiden funkiota, mutta ilmeisesti tällä vain haluttiin tarjota hiukan vaihtelua normaaliin kisaamiseen. Pidetään nyt mielessä, että aloittelijan statukseni rallipeleissä koskee myös ralleja yleensäkin, en ole koskaan seurannut niitä paria uutiskoostetta enempää.

Rallirealismia kerrakseen

Nopean perehdytyksen jälkeen pääsin ajamaan ensimmäisiäni kisoja ja mietinkin heti mihinkä olen ryhtynyt ottaessani WRC 9 :n arvosteltavakseni. Auto ei käyttäytynyt ollenkaan kuin olin tottunut kevyissä ja värikkäissä ”autojen” käyttäytyän. Tämähän oli paljon realistisempaa!

Ensimmäinen ja välitön huomioni oli se, että kaasu pohjassa päätön hurjastelu ei toiminut ollenkaan. Jostain kumman syystä lensin erityisesti neulansilmämutkista ulos ja näistä virheistä minulle kertyikin varsin paljon aikarangaistuksia.

Onneksi älysin kuunnella kartturia, joka varsin selkeästi opasti lähestyvistä mutkista ja kehoitti minua tarvittaessa jarruttamaan. Kun ymmärsin sen, että ennen tiukkaa mutkaa vauhtia hiljennettyäni pysyn radalla huomattavasti paremmin. Samalla oivalsin kaasun oikeanlaisen käytön, eli koko ajan ei ollut tarve painaa liipaisinta pohjaan. Aikani alkoivat pikkuhiljaa paranemaan.

Seuraava huomioni liittyi ohjaamiseen. Jostain syystä loivempien mutkien kohdalla autoni alkoi kimpoilemaan laidasta laitaan. Käänsin autoani mutkaan hieman holtittomasti, jolloinka jouduin tekemään korjausliikkeen. Tästä seurasikin monen yliohjauksen sarja, jolloin autoni päätyi varsin amatöörimäiseen siksak-kuvioon.

Tuskastuin. Aloin kaipaamaan rattia, sillä ymmärsin sen avulla pystyväni huomattavasti hallituimpiin liikkeisiin mitä DualShockin ohjaustateilla koskaan kykenisin. Rattia vain ei ollut tähän hätään saatavilla. Onneksi löysin pelivalikosta valtavan hyvät säätömahdollisuudet ja pudotin peliohjaimen tattien herkkyyttä reilusti. Johan ohjattavuus parani! Valikoissa tuntui muutenkin olevan valtavan hyvät mahdollisuudet kontrollien optimoimiseen, mutta tämä tattien herkkyyden vähentäminen riitti minulle.

Nyt kun kontrollit olivat kunnossa ja aloin pysymään radoilla sen verran, että en jatkuvasti ajanut alas jyrkänteestä tai törmäillyt suoraan kivikkoihin tai aitoihin, niin pystyin kiinnittämään huomioni muihin asioihin.

Ajamisen ilo on todellista

WRC 9 :n ajofysiikka on erinomaista. Oikeanlaisen kaasun ja jarrujen käytön myötä auto käyttäytyy niin kuin auton olettaisi käyttäytyvän. Jos ajoin pitkään kaarteeseen liian vauhdikkaasti ja olin vaarassa luisua ulos ajoradalta, niin selvisin siitä niin kuin olen selvinnyt oikeastikin auton ratissa: vähensin vauhtia saadakseni auton taas otteeseeni ja hallitulla kaasun käytöllä sain auton renkaat vetämään haluamaani suuntaan.

Tien pinnoissa on ajokokemukseen selkeitä eroja. Asfaltti on tuntumaltaan täysin erilainen kuin soratie, luminen pinta eroaa taasen märästä hiekasta. Nämä eri maiden rallien vaihtelevat olosuhteet saivat minut pysymään jatkuvasti varpaillani ja huomasin nauttivani siitä.

Pelin realistinen ote tarkoittaa myös kaltaisilleni pelaajille sitä, että haaste on todellinen. Vaikeustaso tuntuu tämän takia alkuun hiukan korkealta. Ajamisen opetteluun tosin kannattaa kiinnittää hiukan huomiota ja tuloksia alkaa syntymään. Se jos mikä tuntui palkitsevalta kun huomasin jonkin tietyn radan jälkeen olevani häntäpäätä ylemmillä sijoilla. Tunsin saavuttaneeni jotain.

Kauneus on pelaajan silmässä

Pelin grafiikat ja äänet ovat molemmat huippuluokkaa. Kylotonn on onnistunut varsin hyvin WRC 9 :n kohdalla saadakseen pelistä mahdollisimman autenttisen rallikokemuksen. Vauhtia riittää ja siitä huolimatta pystyin kiinnittämään huomioni radalla näkyviin pieniin yksityiskohtiin. Välillä autoni mukana pörräävä pikkuinen drone ilmeisesti halusi kuvata hurjaa ajoani.

WRC 9 on saanut edelliseen osaan nähden muutaman uuden rallin, joita käydään Kenian safarilla, Japanin mutkittelevilla asfalttiteillä ja Uuden Seelannin kauniissa maisemissa. Radat yleensäkin ovat mukavan vaihtelevia maisemiensa että ominaisuuksiensa puolesta, joten kyllästymään ei kovin helpolla pääse.

Vaihtelevat radat olivat oikein miellyttävä kokemus, mutta siellä täällä välissä olevat rallien erikoiskokeet eivät lämmittäneet minua. Ne olivat vähäisille taidoilleni vain teknisesti niin vaativia, että en nauttinut niistä juurikaan. Mutta ehkäpä nekin avautuvata minulle paremmin sitten, kunhan olen kehittynyt rallikuskina entisestään.

Arvostelun hetkellä en päässyt kokeilemaan pelin Online -muotoa, koska pelaajia ei yksinkertaisesti ollut linjoilla. Se oli hienoinen pettymys, sillä kehittyneen ajotaitoni kanssa olisin halunnut päästä testaamaan kykyjäni toisten ihmisten kanssa. Joten valitettavasti netissä pelaamisesta ja sen toimivuudesta en osaa sanoa yhtään mitään. Mutta odottakoon se kokemus minua hiukan myöhemmin.

Peli, josta amatöörikin nauttii

Sarjaa ennen pelaamattomalle ja lähes täysin kokemattomalle rallikuskille WRC 9 on erittäin miellyttävä kokemus. Juurikin pelin realistiset ajofysiikat, pelimoottori, grafiikat ja toimiva äänimaailma yhdistettynä sopivan tuntuiseen haasteeseen saivat minut hetkittäin tuntemaan oloni rallikuskiksi. En ehkä sanallisesti pysty kuinkaan kuvaamaan sitä upeaa tunnetta, kun sain kisan aikana ajettua täydellisesti erittäin tiukan neulansilmä-mutkan.

Vaikka et olisi koskaan välittänyt pelata rallipelejä, mutta nautit yleensä autolla ajamisesta, niin suosittelen antamaan WRC 9 :lle mahdollisuuden. Tunnin – kahden opettelun jälkeen ajaminen alkaa olla sen verran sujuvaa, että kisaaminen saattaa oikein imaista mukaansa. Vaikka ratilla ja polkimilla en päässytkään peliä testaamaan, niin uskon vakaasti niiden parantavan ajokokemusta.

Enpä olisi koskaan uskonut nauttivani rallipelin pelaamisesta, mutta näin vain nyt kävi. WRC 9 on varsin onnistunut teos, jota on ilo pelata.