Ajopelien Dark Souls – arvostelussa TT Isle of Man – Ride on the Edge 2 Kommentit pois päältä artikkelissa Ajopelien Dark Souls – arvostelussa TT Isle of Man – Ride on the Edge 2

TT Isle of Man – Ride on the Edge 2

TT Isle Of Man: Ride on the Edge 2

8 / 10
Kiitämme Realismi, vauhdin tuntu, koukuttavuus. Moitimme Suhteellisen jyrkkä oppimiskäyrä. Lyhyesti Viihdyttävää, koukuttavaa ja haastavaa moottoripyöräsimulaatioiden parhaimmistoa.

Kehittäjä on tuonut takaisin peliversionsa yhdestä maailman vaarallisimmasta moottoripyöräkilpailusta eli Mansaaren TT-ajosta. Jo vuonna 2018 ilmestynyt ensimmäinen onnistui vakuuttamaan realistisella vauhdin tunteella, mutta tietyiltä osin fysiikanmallinnus jätti toivomisen varaa. Jatko-osa TT Isle of Man – Ride on the Edge 2:ssa on sama uskomaton vauhdin tunne ja kisaaminen on välillä erittäin armotonta.

TT Isle of Man - Ride on the Edge 2
Grafiikat ja äänitehosteet kruunaavat realistisen ajotuntuman.

Yksinkertaisesti TT Isle of Man – Ride on the Edge 2 -pelissä kisataan moottoripyörillä lujaa. Valittavana on reilusti eri pelitiloja ja pelata voi joko yksin tai moninpelinä. Yksinpelistä löytyy aiempaa kattavempi ja selkeämpi uramoodi, hätähousuille quick race, aika-ajot, opetustila sekä täysin uusi ja viihdyttävä vapaa-ajotila.

Pääkisan eli Snaefel Mountain Coursen lisäksi pelistä löytyy 17 muuta rataa, 18 moottoripyörää eri luokista ja virallisia kuskeja. Pyöriä voi virittää tai päivittää haluamansa mukaan käyttäen ajon aikana tallennettua dataa hyväksi. Pelissä on melko jyrkkä oppimiskäyrä ja sujuva ajaminen vaatii huomattavasti harjoittelua. Opetustila sekä uramoodi toimivat kuitenkin hyvin apuna tässä. Uramoodi tarjoaa eritasoisia kisoja ja niissä edetessä pääsee lopulta ajamaan pelätyn Mansaaren TT:n.

TT Isle of Man - Ride on the Edge 2
Uramoodissa riittää tekemistä ja kisat kulminoituvat itse TT-ajoon.

Visuaaliselta anniltaan ja äänimaailmaltaan peli on kiitettävällä tasolla. Tarkempaan tarkastelua esimerkiksi tekstuurien osalta se ei kuitenkaan kestä, eikä mallitkaan ole sieltä tarkimmasta päästä, paitsi moottoripyörien osalta. Mutta kyseessä ei kuitenkaan ole AAA-tason peli ja sen mitä peli pienissä hiomattomuuksissaan menettää, korvaa se täysin realismissaan.

Rentoa ja vaivatonta rallia – arvostelussa WRC 10 Kommentit pois päältä artikkelissa Rentoa ja vaivatonta rallia – arvostelussa WRC 10

WRC 10

WRC 10 (PC)

Äänet5
Grafiikka7
Viimeistely5
Ajotuntuma6
Sisältö7
6 out of 10
Hyvää Paljon sisältöä: autot, radat, pelimuodot jne. Vaivattoman mukava, joskaan ei täysin realistisin, ajotuntuma. Huonoa Viimeistely valikoissa, äänissä ja radoissa. Muutamia ärsyttäviä bugeja. Yhteenveto Vaikka peli ei tarjoa parasta realismia, on ajamisesta saatu tehtyä melko vaivatonta. Sopiva yhdistelmä rentoutta ja haasteita, eikä sade, lumi tai asfaltti sekoita täysin ajotuntumaa, vaan pelistä voi nauttia hampaita kiristelemättä. Lisäksi peli tarjoaa aimo annoksen erilaista sisältöä.

WRC-pelisarja täyttää pyöreät 20 vuotta nyt syyskuun alussa julkaistulla pelillä. Ensimmäinen WRC pelisarjan nimeä kantava peli on 2001 ilmestynyt World Rally Championship, joka julkaistiin pelkästään :lle.

Pelisarjaa on ollut kehittämässä muutama eri studio vuosien saatossa. WRC 10 on pelitalon tuotoksia ja he ovatkin tehneet pelisarjaa jo pelistä lähtien.

WRC-pelisarja nimensä mukaisesti on lisensoinut yksinoikeudella MM-sarjan autot ja kuljettajat. Eli jos haluat ajaa kauden 2021 MM-sarjan Kalle Rovanperänä, se onnistuu ainoastaan WRC 10:ssä.

Peli on saatavilla , , , ja S, Nintendo sekä PC alustoille. Arvostelu on tehty PC-alustan pohjalta.

Pelin käynnistyksen jälkeen on jo selvää, että alustavalikoima on laaja. Konsolimaisuus näkyy kömpelöinä valikoina, jotka ovat toki tuttuja monesta muustakin pelistä nykyisin. Siltikin pieni hiominen valikkorakenteeseen toisi ammattimaisemman kuvan pelistä. Pelkällä hiirellä operoiminen valikoissa on kömpelöä.

Pelimuotoja pelistä löytyy kaikki tarvittavat ja enemmänkin. Yksinpelimuodot: Ura, Pikapeli, kausi, sekä moninpeli. Tämän lisäksi on mahdollista osallistua vaihtuviin Online eventteihin, ajaa jotain tiettyä harjoitusta, tai vaikkapa ajaa testi EK. Pelin kehityskartassa on myös maininta ensivuodelle uudesta verkossa pelattavasta mestaruussarjasta. Lisänä on vielä auton ulkomuodon tuunausta ja erillinen kartturi pelimuoto.

Itse pelin alkutunnelmat ovat ristiriitaiset. Pikapelin valinnasta Suomen erikoiskokeista esimerkiksi Arvajan pätkä ei näytä siltä, että oltaisiin Suomessa. Erikoiskokeen otsakekuvassakin näkyy jo tuulimylly, joita ei näy kuin amerikkalaisilla punaniska alueilla. Illuusio ei parane yhtään erikoiskokeen edetessä, vaan maasto, ympäristö ja vaikutelma ei ole järin suomalainen.

Ennakkoon kuulin sanottavat pelistä, että se ei varsinaisesti ole simulaattori, eikä se ole oikeastaan arcade-tyyppinen pelikään. Tämä vertaus pitää hyvin paikkansa, sillä ajotuntuma on hiukan ontuva. Pitoa löytyy hyvin ilman kummempia säätöjä ihan alustalla, kuin alustalla. Vauhdin tuntoa pelissä on myös hienosti. Se kuuluisa, pers-tuntuma kuitenkin jää vajaaksi, eikä peliä kyllä todella voi ainakaan simulaattoriksi väittää. WRC 10 on kuitenkin helppo ajettava, oikeastaan kaikilla pelin tarjoamilla maastoilla.

WRC-autoilla ajettaessa vaihteita on mukava pykältää tiheään ja vääntö on päällä koko ajan. Huomaamatta ei voi olla kuitenkaan pelin kehnoja ääniä. Esimerkiksi muutaman vuoden vanhemmassa Dirt 2.0:ssa on huomattavasti aidomman ja massiivisemman kuuloiset auton äänet. Todella ärsyttäväksi piirteeksi nousi myös ns. elokuvarenkaat. Asfaltti-radoilla ajettaessa renkaiden ulina on jatkuvaa, ei väliä onko veto päällä vai ei. Toivottavasti tähän saataisiin myös päivitystä nopeasti, sillä pitemmän päälle renkaiden kirkuna alkaa jo ärsyttää toden teolla.

Grafiikan puolesta WRC 10 ei tarjoa mitään mullistavaa. Märät radanpinnat kiiltelevät, kuten 10 vuotta vanhoissa peleissä ja talvimaastot näyttävät jopa kehnoilta. Mitään dynaamisia varjoja, tai muuta ekstra karkkia peli ei tarjoa. Autot on kuitenkin mallinnettu varsin tyylikkäästi. Vauriomallinnus sen sijaa ei ole mitenkään hulppeaa. Ruudunpäivitysnopeus jäi myös melko alhaiseksi esimerkiksi verrattaessa peliin. Testikokoonpanolla High asetuksilla ja ultrawide resoluutiolla (5120 x 1440) päästiin n. 70 fps tietämille. Grafiikat ottaen huomioon, peli on varsin raskasta pyöritettävää, mutta ehkäpä tähänkin saadaan päivitysten myötä hiukan apua. Keskustelupalsoilla paljon puhutusta stutteria, eli nykimistä en havainnut testilaitteistolla.

Arvosteluissa on myös kantautunut soraääniä ratti-ongelmista. Itsekin havaitsin, että peli hävittää ratin oletusohjain paikalta joka kerta, kun pelin käynnistää uudelleen. Käsijarrun kanssa pelissä on outo ominaisuus, joka tulee ilmi aina pysähdyttäessä. Esimerkiksi peruuttamisen jälkeen liikkeelle pääsee vasta, kun on käyttänyt käsijarrua. Syvempi tutustuminen pelin ja käsijarrun mekaniikkaan on vielä tekemättä, mutta mitä luultavimmin tässäkin on kyse bugista.

Missä peli sitten loistaa? Esimerkiksi ratavalikoimissa on todella paljon kattavuutta. Vaihtoehtoja löytyy MM-sarja EK:ista, harjoitus alueista ja vaikkapa special eventeistä. Lisäksi 50th aniversary pelimuodosta löytyy eri vuosikymmeninä ajettuja erikoiskokeita, jotka tuovat vanhojen autojen kera hienon lisän valikoimaan. Erilaisia autoja on myös hyvin. WRC-autot, jotka ovat yksinoikeudella käytössä WRC pelisarjalla, tuovat sen lisämausteen, jota monet halajavat ja se onkin ehdoton myyntivaltti. Ura, eli Carreer-pelimuoto tuo kokonaisen tallin huollettavaksi, jossa voidaan mikro-manageroida esimerkiksi kehitystyötä, tiimin jäseniä, aikatauluja ja paljon muuta, itse ajamista unohtamatta.

Mitä enemmän peliä pelasi siitä oppi myös hiukan pitämään. Vaikka peli ei tarjoa parasta realismia, on ajamisesta saatu tehtyä melko vaivatonta. Sopiva yhdistelmä rentoutta ja haasteita, eikä sade, lumi tai asfaltti sekoita täysin ajotuntumaa, vaan pelistä voi nauttia hampaita kiristelemättä.

Julkaisu hinta pelillä on Steamissa peruspeliltä 49,99 € ja Deluxe Edition 59,99 €. Deluxe Edition tuo yhden auton lisää, sekä radan ja Carreer Starte Pack, jolla voi nopeuttaa tallin miehistön kehitystä ura-pelitilassa.

Vähittäis vaatimukset pelille:
OS: Windows 10
Prosessori: Intel Core i3-2100 tai AMD FX-4350
Muisti: 4 GB RAM
Näytönohjain: Nvidia GeForce GTX 650, 1 Gb tai AMD Radeon HD 7770, 1 Gb
DirectX: Version 12
Levytila: 36,6Gb (tämän hetkisten päivitysten kanssa)

Laitteisto jolla testattu:
OS: Windows 10
Prosessori: Intel Core i7-11700F
Muisti: 16 GB RAM
Näytönohjain: Nvidia GeForce RTX 3070
Näyttö: Samsung G9 (5120 x 1440)
Ratti: Simucube 2 Sport
Polkimet: Simgrade R7
Käsijarru: Heusinkveld
Vaihteisto: Heusinkveld, sekventaali

Arvostelija: Tanu Jänkä

Ralliamatöörin arvostelu – WRC 9: FIA World Rally Championship Kommentit pois päältä artikkelissa Ralliamatöörin arvostelu – WRC 9: FIA World Rally Championship

WRC 9

WRC 9: FIA World Rally Championship

8.5 / 10
Hyvää Pelin realistiset ajofysiikat ja yleisten ominaisuuksien säätäminen ovat toteutettu varsin toimivasti. Pelattavien kisojen ja erikoiskokeiden määrä takaavat sen, että pelattava ei lopu kovinkaan helposti kesken. Huonoa Alkuun pelin haastavuus on todellinen, varsinkin jos sitä pelaa Dual Shock -ohjaimella. Playstationin ohjainten tatit eivät vain sovellu niin tarkkaan ja herkkään ohjaamiseen mitä WRC 9 vaatii. Mutta onneksi näitä ohjaamisen herkkyyksiä voi säätää kätevien valikoiden kautta. Yleistä WRC 9 on upeasti toteutettu virallinen rallipeli, jossa ominaisuudet ja varsinkin ajofysiikka ovat hiottu huippuunsa. Peli miellyttääkin varmasti niin autopelien pelaajia että rallin ystäviäkin.

Ranskalainen pelinkehittäjä on saanut valmiiksi uuden -pelinsä, joka on edennut sarjan yhdeksänteen osaan. Edellisiin osiin nähden kehittäjät ovat lupailleet entistä realistisempaa ajofysiikkaa ja yleensäkin mukavampaa pelikokemusta.

Pelin sai arvosteltavakseen henkilö, joka on viimeksi pelannut rallipeliä pikaisesti vuonna 2000. Voimmekin puhua nyt todellisesta aloittelijasta, mitä realistisempaan kaahailuun tulee. Huomautan tässä alussa, että pelasin peliä -konsolilla ja käytin ohjastamiseen sen omaa DualShock -ohjainta.

Kokemattomana rallipelaajana kiinnitin ensimmäisenä huomioni valikkoruutuun, joka kaikeksi onneksi oli minulle hyvin selkeä. Päättelin, että pelikokemukseni olisi paras aloittaa uramoodista ja vieläpä sen helpoimmasta muodosta: WRC Juniorista.

Valintani osoittautui oikeaksi. Peli opasti minut tarpeeksi hyvin kontrolleihin ja siihen, kuinka uramoodi yleensäkin toimii. Sain valita omaan kalenteriin tapahtumia ja kisoja, mitä halusin suorittaa. Pystyin palkkaamaan tiimiini mekaanikkoja, meteorologeja, analyytikoita ja muita ammattilaisia, jotka avustaisivat minua urani aikana. Hauskana yksityiskohtana pidin sitä seikkaa, että virtuaalinen tiimini kaipasi välillä lepoa, joten kisakalenterini ei voinut olla täynnä kisaamista, vaan lepopäiviäkin kannatti välillä pitää.

Kisakalenteriin oli välillä valittavissa historiallisia ajoja historiallisine autoineen. Välillä myös sain suorittaa ajoja erittäin haastavissa olosuhteissa, joissa ilmeisesti yritettiin saada autovalmistajien huomio. En täysin ymmärtänyt näiden funkiota, mutta ilmeisesti tällä vain haluttiin tarjota hiukan vaihtelua normaaliin kisaamiseen. Pidetään nyt mielessä, että aloittelijan statukseni rallipeleissä koskee myös ralleja yleensäkin, en ole koskaan seurannut niitä paria uutiskoostetta enempää.

Kun amatööri polkaisee kaasun pohjaan…

Rallirealismia kerrakseen

Nopean perehdytyksen jälkeen pääsin ajamaan ensimmäisiäni kisoja ja mietinkin heti mihinkä olen ryhtynyt ottaessani :n arvosteltavakseni. Auto ei käyttäytynyt ollenkaan kuin olin tottunut kevyissä ja värikkäissä ”autojen” käyttäytyän. Tämähän oli paljon realistisempaa!

Ensimmäinen ja välitön huomioni oli se, että kaasu pohjassa päätön hurjastelu ei toiminut ollenkaan. Jostain kumman syystä lensin erityisesti neulansilmämutkista ulos ja näistä virheistä minulle kertyikin varsin paljon aikarangaistuksia.

Onneksi älysin kuunnella kartturia, joka varsin selkeästi opasti lähestyvistä mutkista ja kehoitti minua tarvittaessa jarruttamaan. Kun ymmärsin sen, että ennen tiukkaa mutkaa vauhtia hiljennettyäni pysyn radalla huomattavasti paremmin. Samalla oivalsin kaasun oikeanlaisen käytön, eli koko ajan ei ollut tarve painaa liipaisinta pohjaan. Aikani alkoivat pikkuhiljaa paranemaan.

Seuraava huomioni liittyi ohjaamiseen. Jostain syystä loivempien mutkien kohdalla autoni alkoi kimpoilemaan laidasta laitaan. Käänsin autoani mutkaan hieman holtittomasti, jolloinka jouduin tekemään korjausliikkeen. Tästä seurasikin monen yliohjauksen sarja, jolloin autoni päätyi varsin amatöörimäiseen siksak-kuvioon.

Pelottava neulansilmä lähestyy.

Tuskastuin. Aloin kaipaamaan rattia, sillä ymmärsin sen avulla pystyväni huomattavasti hallituimpiin liikkeisiin mitä DualShockin ohjaustateilla koskaan kykenisin. Rattia vain ei ollut tähän hätään saatavilla. Onneksi löysin pelivalikosta valtavan hyvät säätömahdollisuudet ja pudotin peliohjaimen tattien herkkyyttä reilusti. Johan ohjattavuus parani! Valikoissa tuntui muutenkin olevan valtavan hyvät mahdollisuudet kontrollien optimoimiseen, mutta tämä tattien herkkyyden vähentäminen riitti minulle.

Nyt kun kontrollit olivat kunnossa ja aloin pysymään radoilla sen verran, että en jatkuvasti ajanut alas jyrkänteestä tai törmäillyt suoraan kivikkoihin tai aitoihin, niin pystyin kiinnittämään huomioni muihin asioihin.

Ajamisen ilo on todellista

WRC 9 :n ajofysiikka on erinomaista. Oikeanlaisen kaasun ja jarrujen käytön myötä auto käyttäytyy niin kuin auton olettaisi käyttäytyvän. Jos ajoin pitkään kaarteeseen liian vauhdikkaasti ja olin vaarassa luisua ulos ajoradalta, niin selvisin siitä niin kuin olen selvinnyt oikeastikin auton ratissa: vähensin vauhtia saadakseni auton taas otteeseeni ja hallitulla kaasun käytöllä sain auton renkaat vetämään haluamaani suuntaan.

Tien pinnoissa on ajokokemukseen selkeitä eroja. Asfaltti on tuntumaltaan täysin erilainen kuin soratie, luminen pinta eroaa taasen märästä hiekasta. Nämä eri maiden rallien vaihtelevat olosuhteet saivat minut pysymään jatkuvasti varpaillani ja huomasin nauttivani siitä.

Pelin realistinen ote tarkoittaa myös kaltaisilleni pelaajille sitä, että haaste on todellinen. Vaikeustaso tuntuu tämän takia alkuun hiukan korkealta. Ajamisen opetteluun tosin kannattaa kiinnittää hiukan huomiota ja tuloksia alkaa syntymään. Se jos mikä tuntui palkitsevalta kun huomasin jonkin tietyn radan jälkeen olevani häntäpäätä ylemmillä sijoilla. Tunsin saavuttaneeni jotain.

Hurjasta vauhdista huolimatta maisemia kelpaa ihastella.

Kauneus on pelaajan silmässä

Pelin grafiikat ja äänet ovat molemmat huippuluokkaa. Kylotonn on onnistunut varsin hyvin WRC 9 :n kohdalla saadakseen pelistä mahdollisimman autenttisen rallikokemuksen. Vauhtia riittää ja siitä huolimatta pystyin kiinnittämään huomioni radalla näkyviin pieniin yksityiskohtiin. Välillä autoni mukana pörräävä pikkuinen drone ilmeisesti halusi kuvata hurjaa ajoani.

WRC 9 on saanut edelliseen osaan nähden muutaman uuden rallin, joita käydään Kenian safarilla, Japanin mutkittelevilla asfalttiteillä ja Uuden Seelannin kauniissa maisemissa. Radat yleensäkin ovat mukavan vaihtelevia maisemiensa että ominaisuuksiensa puolesta, joten kyllästymään ei kovin helpolla pääse.

Vaihtelevat radat olivat oikein miellyttävä kokemus, mutta siellä täällä välissä olevat rallien erikoiskokeet eivät lämmittäneet minua. Ne olivat vähäisille taidoilleni vain teknisesti niin vaativia, että en nauttinut niistä juurikaan. Mutta ehkäpä nekin avautuvata minulle paremmin sitten, kunhan olen kehittynyt rallikuskina entisestään.

Arvostelun hetkellä en päässyt kokeilemaan pelin Online -muotoa, koska pelaajia ei yksinkertaisesti ollut linjoilla. Se oli hienoinen pettymys, sillä kehittyneen ajotaitoni kanssa olisin halunnut päästä testaamaan kykyjäni toisten ihmisten kanssa. Joten valitettavasti netissä pelaamisesta ja sen toimivuudesta en osaa sanoa yhtään mitään. Mutta odottakoon se kokemus minua hiukan myöhemmin.

Suomen rallin leveämmillä väylillä kelpasi kaahailla.

Peli, josta amatöörikin nauttii

Sarjaa ennen pelaamattomalle ja lähes täysin kokemattomalle rallikuskille WRC 9 on erittäin miellyttävä kokemus. Juurikin pelin realistiset ajofysiikat, pelimoottori, grafiikat ja toimiva äänimaailma yhdistettynä sopivan tuntuiseen haasteeseen saivat minut hetkittäin tuntemaan oloni rallikuskiksi. En ehkä sanallisesti pysty kuinkaan kuvaamaan sitä upeaa tunnetta, kun sain kisan aikana ajettua täydellisesti erittäin tiukan neulansilmä-mutkan.

Vaikka et olisi koskaan välittänyt pelata rallipelejä, mutta nautit yleensä autolla ajamisesta, niin suosittelen antamaan WRC 9 :lle mahdollisuuden. Tunnin – kahden opettelun jälkeen ajaminen alkaa olla sen verran sujuvaa, että kisaaminen saattaa oikein imaista mukaansa. Vaikka ratilla ja polkimilla en päässytkään peliä testaamaan, niin uskon vakaasti niiden parantavan ajokokemusta.

Enpä olisi koskaan uskonut nauttivani rallipelin pelaamisesta, mutta näin vain nyt kävi. WRC 9 on varsin onnistunut teos, jota on ilo pelata.