Alkuperäistä Doom -peliä voi pelata nyt myös raskaustestilläKommentit pois päältä artikkelissa Alkuperäistä Doom -peliä voi pelata nyt myös raskaustestillä
Alkuperäinen vuoden 1993 Doom on saatu toimimaan lukuisilla eri laitteilla aina kassalaitteista pankkiautomaatteihin ja digikameroihin. Nyt eräs ohjelmoija on saanut sen toimimaan myös raskaustestillä.
Yesterday I had a lot of retweets and reddit posts and such for playing Doom on a pregnancy test. But as I explained then, it wasn't really PLAYING on a pregnancy test, it was just a video being played back, not an interactive game.
Ohjaimen takana on Errori.netin uusi artikkelisarja, jossa julkisuudesta tunnetut peliharrastajat kertovat meille sielun syvimpiään omasta peliharrastamisestaan. Tämän kertaisessa artikkeliosiossamme haastateltavaksemme saapui kotimaisen metalliyhtye Diablon rumpali Heikki Malmberg. Diablo on raskasta sointia, kunnianhimoisia sävellyksiä ja suomalaiskansallista mentaliteettia viljelevä metalliyhtye, joka on perustettu Kalajoella vuonna 1990. Malmbergin lisäksi yhtyeessä vaikuttavat laulaja-kitaristi Rainer Nygård, kitaristi Marko Utriainen ja basisti Aadolf Virtanen. Diablon edellisin albumijulkaisu on vuoden 2022 ”When All The Rivers Are Silent”, joka nousi heti julkaisuviikon jälkeen suomen albumilistan kärkipaikalle ja sai laajaa ylistystä niin kriitikoilta, kuin myös yleisöltäkin. Diablon lisäksi Heikki vaikuttaa myös kotimaisessa progressiivisessa metalliyhtyeessä Humavoidissa.
Diablon viimeisin musiikkivideo ”The Stranger”
Heikki Malmberg saapui Google Meetin kautta haastateltavaksemme. Kun kameran kautta näkee Heikin pelihyllyn, hattu nousee päästä lähes välittömästi. 466 fyysistä peliä ja 19 eri konsolia. Diablo-rumpalista paljastuukin haastattelun jälkeen intohimoinen keräilijä. Haastattelun voit lukea kokonaisuudessaan tästä alta:
Miten peliharrastuksesi on saanut alkusysäyksen? Mikä oli ensimmäinen pelikonsolisi?
Heikki: Pelaaminen on tavallaan ollut mun elämässä aina läsnä. Voidaankin tässä heti alkuun täsmentää niin, että nyt ei puhutakaan enää harrastuksesta, vaan pikemminkin elämäntavasta. Pelaaminen ei ole mulle pelkkä harrastus, vaan elämäntapa. Ensimmäinen pelikone meillä kotona on ollut Commandore 64, jonka isäni on jostain muinoin hankkinut. Olen kyllä ollut niin pieni, että en osaa yhtään arvioida minkä ikäinen olen tuolloin tullut. Arvioisin, että jotain tyyliin 2-3v? Siitä se kuitenkin on lähtenyt alunperin.
Entäpä ensimmäinen konsoli minkä olet itse haluamalla halunnut? Jos ei puhuta nyt sellaisista mitkä on ollut talossa lähes syntymästä asti?
Heikki: No se on aikalailla se tän ikäisille perinteinen 8-bittinen Nintendo, eli tuttavallisimmin NES. Eli tää oli lyhyt vastaus.
Mitkä oli ensimmäiset pelisi näillä konsoleilla?
Heikki: Se 8-bittinen, mikä ostettiin oli sellainen Super Mario Bros-bundle, eli periaatteessa se oli mun ensimmäinen peli. Ensimmäinen mikä kuitenkin tuli ihan vartavasten hankittua oli Salamander, eli tuttavallisemmin Life Force. Toinen oli Probotector. Nää on ensimmäiset mitkä tuli ostettua….tai siis kinuttua vanhemmilta! Sitten jos palataan vielä ihan niihin juniorivuosiin niin Commandore 64:lla mulla oli esimerkiksi Castle Wolfenstein, Ghostbusters, Operation Wolf. Nää tuli vielä äkkiseltään mieleen. Lisätään vielä Last Ninja 1 & 2!
Salamander (Life Force) on Konamin kehittämä ja julkaisema shoot ’em up. Peli julkaistiin vuonna 1986 kolikkopelinä ja sen jälkeen useille muille alustoille. Heikki Malmbergille peli oli ensimmäinen oma hankinta.
Mitä pelikonsoleita olet omistanut siitä lähtien?
Heikki: Mä tein näistä oikein listauksen etukäteen, jotta olisi helppo luetella näitä hankkimisjärjestyksessään. Ensimmäinen on tosiaan se NES. Sitten tulee Super Nintendo, joita mulla onkin pari kappaletta, modattu versio ja perus. Mä haluan aina pitää yhden konsolin alkuperäiskunnossaan, ettei siihen ole koskettu laisinkaan. Mun täytyy tässä välissä muuten myöntää, että vaikka mulla tässä listalla olisikin seuraavana tulossa PS1, niin häpeäkseni mun pitää tunnustaa, että se on heitetty vahingossa roskikseen eräässä muutossa. Se oli tosi paha moka! *nauraa* PS2 tulee seuraavana, jonka jälkeen mulla olikin sitten tosi pitkä jakso ettei tullut pelattua niin aktiivisesti, joten PS3:n mulla tuli hankittua vasta noin 10 vuotta sen ilmestymisen jälkeen.
Sitten mulla alkaa löytyy vähän tämmöstä hämärää osastoa, joista mä en osaa sanoa sen tarkemmin milloin mikäkin on tullut taloon. Mut mulla on ekaa sukupolvea ihan helvetin harvinainen vehje nimeltään Philips Odyssey 2000. Mä sain sen aikoinaan muutamalla kympillä Ebaysta. Sit multa löytyy Intellivision, Dreamcast, Nintendo 64, Xbox, Xbox 360, Sega Megadrive, Master System, Gamecube ja viimeisimpänä PS5.
Heikin pelihyllystä löytyy yhteensä 466 fyysistä kopiota. Kuva: Heikki Malmberg
Harrastatko pelailua kuinka aktiivisesti tällä hetkellä? Paljonko vierähtää tunteja ”elämäntavan” kanssa viikossa?
Heikki: En osaa oikein tarkkaan arvioida, se vaihtelee niin paljon. Sanotaanko nyt näin, että mä en vielä ainakaan oo esimerkiksi tolla pleikkari vitosella alottanut mitään vakavissaan vielä. Mä rupesin ynnäileen tossa viime viikolla, että mulla kuitenkin oli jo yli 100 tuntia siellä sisässä niinku viimeisen kuukauden ajalta. Kyllähän sitä siis tulee pyöriteltyä. Sanotaanko näin, että jos mä ite pystyn vaikuttaan mun ajankäyttöön niin kyllähän sitä helposti menee 2-4h päivässä siihen hommaan. Ikävä kyllä kuitenkin työt ja perhe tekee sen, että joskus jäädään ihan siihen nollatuntiinkin *naurahtaa*.
Jos viikottainen keskiarvo pitäis tähän heittää niin mä arvioisin, että ehkä joku 14h viikossa? Jos mitään velvollisuuksia ei ole päivälle tiedossa, niin helposti muuten saattaa vierähtää se 12 tuntiakin jonku pelin ääressä! Tuolloin tuo mun viikkoarvio täyttyy jo päivässä. *nauraa*
Tietokoneilla pelaamista et ilmeisesti harrasta yhtään?
Heikki: Mä oon yrittänyt rajata niin, että mä en pelaa tietokoneilla. En uusilla, en vanhoillakaan.
Sun pelihyllyä kun tästä kameran takaa tarkastelee, niin lienee jo typerää kysyä, suositko fyysistä vai digitaalista versiota?
Heikki: Joo kyllähän se on se fyysinen. Mua toki huvittaa, että nykyään on niitä tiettyjä pelejä, joita saa vain digitaalisena. Niitä tulee toki sitten ostettua. Välillä on toki sellaisia, että kyllä mä esim. PlayStation Storen isoja alennuksia pläräilen läpi. Jos sieltä löytyy joku kiinnostava pläjäys, niin kyllä mä sen saatan ostaa itselleni vaikka oliskin se fyysinen versio olemassa. Pääsääntöisesti kuitenkin fyysinen mieluummin.
”Pieni pala kokoelmaa” Kuva: Heikki Malmberg
Sitten vielä loppuun – miltä oma TOP5-pelilistauksesi näyttäisi?
Heikki: Yritin kattoa ennakkoon, mutta mulla on niin vaikee listata vaan viisi titteliä. Saanko laittaa kymmenen? Nää ei muuten oo sitten missään varsinaisessa suosikkijärjestyksessä.
No sehän passaa muuten oikein hyvin, kyllä meillä palstatilaa löytyy!
Heikki Malmbergin TOP10 -pelilistaus:
1. Mega Man 2
2. Super Mario Bros
3. Tetris 2 (EU-versio)
4. Doom
5. Silent Hill
6. GTA: San Andreas
7. Dark Souls
8. Portal
9. Super Street Fighter 2
10. Super Mario World
Lisää Malmbergin peliharrastukesen voi tutustua Gameberryn pelitietokannassa, jotta Heikki pyrkii päivittämään mahdollisimman reaaliaikaisesti.
Heikki Malmberg vaikuttaa nykyään myös kotimaisessa progressiivisessa metalliyhtyeessä Humavoidissa.
HyvääVisuaalisesti- sekä graafisesti mahtava hatunnosto vanhoille kunnon FPS-retropeleille. Helposti omaksuttavat kontrollit. Äänimaailma. HuonoaLiian lyhyt, mutta uudelleenpeluuarvo on vahva. Ei moninpeliä, vielä?
Vuoden 2022 luovimmaksi indiepeliksikin nimetty Fashion Police Squad on viimein saapunut nyt myös konsoleille. Kyseessä on suomalaisen Mopeful Gamesin retrotyylinen räiskintäpeli, joka tarjoaa FPS-saralle tällä kertaa jotain täysin uudenlaista. Pelin julkaisusta on vastannut englantilainen No More Robots.
Fashion Police Squad on erikoisemmalla twistillä varusteltu first-person ”shooter”, jossa laukauksen kohti saava vastustajasi ei lainkaan tule satutetuksi. Ei, ei laisinkaan. Sen sijaan luodin kohti ottava ”pahis” saava ylleen tyylikkäämmän vaatetuksen, täten muuttuen kerrassaan komeammaksi kaveriksi! Muotipoliisilla tässä pelissä on ratkaisut jokaiseen muotirikokseen, joten valmistaudu myös vaihtamaan asettasi mahdollisimman usein.
Toimituksemme arviointi otti arvosteltavakseen kyseisen teoksen XBOX Series X-version. Kun tällaisen persoonallisen mahdollisuuden saa eteensä, kukapa siitä voisi kieltäytyä?
Pelin päähahmona seikkailee muotipoliisien ylikonstaapeli Des. Des on suoran toiminnan tekijä, jota ei juurikaan pelota pistää tylsiä pukumiehiä ruotuun käyttäen vähän jykevämpääkin asevarustusta. Hän on mies, joka on itseasiassa valmistautunut jokaiseen mahdolliseen muotirikokseen mitä kaduilla vain vastaan tulee. Siksi hänellä onkin käytettävissään melkoinen arsenaali eri aseita, joita hän ei todellakaan pelkää käyttää saadakseen kadun kundien muodit kuntoon!
Ja kyllähän ne asusteet varsin asialliseksi muuttuukin, kunhan vain ”raakaa tulivoimaa” on valmis käyttämään tarpeekseen sillä vaaditulla tavalla. Siinäpäs onkin suoranaista iloa räiskiä pitkin katuja, kun porukkaa muuttuu tyylitajuisemmaksi. Peli ei onneksi kuitenkaan luota pelkkään helppoihin ”pikkupomojen”, vaan aika-ajoin kadulla tuleekin vastaan vähän isompaa herraa, eli viihdyttäviä ja hauskoja bossfightejäkin tarjoillaan pelaajalle tuon tuosta. Kuten genrelle uskollisesti kuuluukin.
Kun lähdetään tekemään kunniaa legendaarisille FPS-retropeleille, on tärkeä, että esikuvien peruskaavat osataan toteuttaa mahdollisimman tarkasti, ehkäpä jopa parantaenkin niitä. Tässä Fashion Police Squad onkin onnistunut loistavasti. Oloni oli sikäli myös varsin nostalginen, kuin olisin palannut takaisin lapsuuteen Duke Nukem 3D:n pelimekaniikkojen äärelle. Ja hyvän huumorin ympäröivänä se fakta, että nyt ei tapetakaan satunnaisia örkkejä, ei juurikaan tuntunut missään. Porukkaa muodikkaaksi vaan, se koukuttaa herran vuonna 2023! Kontrollit ovat luonnolliset, eli erittäinkin onnistuneet. Homma siis sujuu jatkuvasti sulavasti eri komentojen, kuten aseidenkin vaihtamisten kanssa. Kontrollit ovat selkeät ja helposti omaksuttavat, eikä niiden kanssa juurikaan tarvitse ylimääräistä huolta kantaa.
Graafisesti Fashion Police Squad on onnistunut hatunnosto FPS-retropelien maailmaan. Visuaalisesti sitä voidaan luonnehtia myös varsin silmäkarkiksi etenkin värimaailmaltaan, mutta myöskin erittäin oivasti hatunnostosta vanhoille kunnon ”ysärijyystöille”. Audiopuolella homma on yhtä laadukkaasti toteutettu, kuin visuaalisellakin. Kliseet purevat, ja saivat allekirjoittaneenkin hymähtämään useamman kerran.
Valitettavasti Fashion Police Squad ei tarjoa pelaajalleen viihdettä kuin vain yhdeksi viikonlopuksi. Joten hauskuutta ei ole horisontissa kovinkaan pitkäksi ajaksi. Senkin vaatimattoman ajan se tarjoilee retroräiskintöjen- ja etenkin hyvän huumorin faneille pätevää ajanvietettä. Myönnän, että ennakkoluuloja kyllä löytyi taskun täydeltä. Mutta mitä tapahtuikaan jo tunnin pelisession jälkeen? Olin nauranut, viihtynyt ja halusin lisää. Joten tällaista lisää tulevaisuudessakin, kiitos!
Vielä loppuun Mopeful Gamesille pieni nöyrä pyyntö edelliseen viitaten. Voisitteko harkita joskus tekevänne vastaavan teoksen meistä rokkipoliiseistakin? Kysyntää varmastikin olisi.
Kommentoi