Pelit, Teknologia

Baldur’s Gate 3 -kehittäjä: ”AI ei ratkaise pelialan suurinta ongelmaa” Kommentit pois päältä artikkelissa Baldur’s Gate 3 -kehittäjä: ”AI ei ratkaise pelialan suurinta ongelmaa”

Baldur's Gate III

Keskustelu tekoälyn roolista pelialalla kiihtyy, ja tällä kertaa ääneen pääsi Baldur’s Gate 3:n julkaisupäällikkö Michael ”Cromwelp” Douse. Hänen mukaansa Elon Muskin suunnitelma julkaista täysin AI:lla tuotettu peli ei iske ongelman ytimeen, nimittäin siihen, että alalla kärsitään johtajuuden ja vision puutteesta.

Douse muistuttaa, että peliteollisuus ei kaipaa lisää matemaattisesti tuotettuja ja psykologisesti optimoituja pelisilmukoita, vaan enemmän ihmisten luomia maailmoja, joihin muut voivat aidosti kiinnittyä.

AI on hyvä työkalu, mutta se ei korvaa suunnan ja johtamisen puutetta. – Douse painottaa.

Hän myös vertasi nykytilannetta fyysisen pelimyynnin romahdukseen. Ennen vähittäiskauppa saneli laadun ja hinnan, mutta sen kadottua ala ajautui päättömäksi kilpajuoksuksi tulosrivejä kohti. Tekoäly ei hänen mukaansa auta tässä, vain kehittäjät, jotka tekevät pelejä ihmisiltä ihmisille, voivat menestyä pitkällä aikavälillä.

Ilman ihmistä ei ole käsityötä, ja ilman käsityötä ei ole tunnetta. Jos pelit muuttuvat digitaaliseksi, tunteettomaksi sisällöksi, katoaa samalla se resonanssi, joka tekee pelaamisesta merkityksellistä. – Douse kiteyttää kantansa yksinkertaisesti.

Pelinäyttelijät unohdetaan ruutukäännöksissä, harmittelee Baldur’s Gate -tähti Kommentit pois päältä artikkelissa Pelinäyttelijät unohdetaan ruutukäännöksissä, harmittelee Baldur’s Gate -tähti

Baldur's Gate 3

Baldur’s Gate 3:n näyttelijä ja ohjaaja Aliona Baranova ei säästele sanojaan asian suhteen, jossa videopelien näyttelijät jätetään liian usein paitsioon, kun peleistä tehdään elokuvia ja sarjoja. Baranova, joka myös antaa äänen orava-Corinnalle pelissä, puhui asiasta FanX-messuilla Tampassa ja hänen viestinsä oli selvä, fanit rakastavat pelinäyttelijöitä, mutta studiot eivät näytä huomaavan sitä.

Me nähdään, miten omistautuneita fanit ovat, etenkin queer-yhteisö, mutta se ei tunnu näkyvän isoissa ruuduissa. – Baranova harmitteli.

Esimerkiksi hänen brittisarja Maternal -roolinsa on käännetty ja levitetty Kiinaan, missä kohtaukset ovat keränneet tuhansia katselukertoja.

Myös muut Baldur’s Gate 3 -näyttelijät saavat valtavaa fanitukea. Jennifer Englishin lyhytelokuvan ensi-iltaan ilmestyi 60 seuraajaa ihan vain Instagram-tarinan perusteella. Baranova muistuttaa myös, miten The Last of Us -sarjan yhteydessä Ashley Johnson nousi IMDb:n haetuimmaksi henkilöksi, eikä hän edes näytellyt sarjan pääroolia.

Miksi tällaista ei tapahdu enemmän? Miksi esimerkiksi Doug Cockle ei ollut mukana The Witcher -sarjassa? Tai miksei meitä pyydetä edes animaatioihin, kuten Arcaneen? – Baranova kysyy.

Vaikka osa sarjoista, kuten The Witcher, perustuu kirjoihin eikä peleihin, on selvää, että pelien menestys on ollut ratkaisevaa niiden olemassaololle. Baranovan viesti on yksinkertainen, mutta painava, pelinäyttelijöitä aliarvioidaan. Ja se on sääli.

Elon Muskin 72 tunnin uhkavaatimus Applelle oli taattua Musk-sekoilua Kommentit pois päältä artikkelissa Elon Muskin 72 tunnin uhkavaatimus Applelle oli taattua Musk-sekoilua

Teknologiajättien kulisseissa käydään toisinaan draamaa, joka vetää vertoja parhaimmillekin trillereille. Yksi tällainen näytelmä koettiin vuonna 2022, kun Teslan ja SpaceX:n visionääri Elon Musk antoi Applelle tarjouksen, josta ei voinut kieltäytyä, paitsi että Applen toimitusjohtaja Tim Cook teki juuri niin ja joutui maksamaan siitä kovan hinnan.

Kaikki alkoi ennen iPhone 14:n julkaisua. Musk, joka ei ole tunnettu vaatimattomuudestaan, lähestyi Applea ja ehdotti Starlink-satelliittiyhteyden tuomista iPhone-puhelimiin. Tämä olisi mahdollistanut hätäviestien lähettämisen ja yhteydenpidon myös siellä, missä perinteiset matkapuhelinverkot eivät toimi. Tarjouksen hinta oli kuitenkin suolainen: Applelta vaadittiin noin 4,7 miljardin euron ennakkomaksua ja lähes miljardin euron vuosittaista maksua yksinoikeudesta. Ja jotta asia ei olisi liian helppo, Musk antoi Applelle vain 72 tuntia aikaa hyväksyä tarjous.

Tim Cook, tunnettu rauhallisesta ja harkitsevasta lähestymistavastaan, päätti jättää Muskin uhkavaatimuksen omaan arvoonsa. Sen sijaan Apple valitsi kumppanikseen pienemmän ja tuntemattomamman satelliittiyhtiön, Globalstarin. Päätös oli linjassa Applen varovaisen strategian kanssa, mutta se ei miellyttänyt kaikkia yhtiön sisällä, ja pian ilmeni, että Globalstarin teknologia oli vanhentunutta.

Musk ei jäänyt tuleen makaamaan. Hylkäyksen jälkeen hän iski takaisin ja aloitti yhteistyön T-Mobilen kanssa, tuoden Starlink-yhteyden suoraan kilpailemaan Applen vastaavan palvelun kanssa. Lisäksi SpaceX haastoi oikeudessa Globalstarin oikeudet tärkeään langattomaan taajuuteen, jota Apple tarvitsi omaan palveluunsa. Musk oli paitsi tarjonnut porkkanaa, myös heiluttanut keppiä – ja nyt keppi oli otettu käyttöön.

Kyseinen sekoilu on täydellinen esimerkki siitä, miten kahden teknologiajätin erilaiset kulttuurit ja strategiat törmäävät toisiinsa. Toisella puolella on Muskin aggressiivinen ja riskejä kaihtamaton tyyli, ja toisella puolella Applen harkittu ja järjestelmällinen eteneminen. Taistelu satelliittiyhteyksien herruudesta jatkuu kiivaana, ja se on muistutus siitä, että teknologian huipulla pelataan kovaa peliä, jossa panoksena on älypuhelinten tulevaisuus.