Teknologia

Bill Gatesin mukaan nämä kolme alaa ovat turvassa tekoälyn valtaamilla työmarkkinoilla Kommentit pois päältä artikkelissa Bill Gatesin mukaan nämä kolme alaa ovat turvassa tekoälyn valtaamilla työmarkkinoilla

Kun yhä useammat yritykset ottavat käyttöön tekoälyominaisuuksia liiketoiminnassaan, työntekijät ovat yhä huolissaan tekoälyn uhasta työpaikkojensa korvaajana. Fortune-lehti raportoi tiistaina, että eräs Adoben johtaja ei kuitenkaan ole aivan vakuuttunut tästä uhasta, vertaillen tekoälyn kehitystä kameran keksimiseen.

Teknologiadinosaurus Bill Gates on osallistunut keskusteluun tekoälyn (AI) vaikutuksesta työn tulevaisuuteen. Blogissaan ”Gates Notes” Gates myöntää tekoälyn tulevan hallitsemaan työelämää, mutta uskoo myös joidenkin työpaikkojen säilyvän turvassa.

Optimistinen näkemys tulee esiin keskellä huolta laajalle leviävästä työpaikkojen menetyksestä automaation takia. Kansainvälinen valuuttarahasto on ennustanut, että vuoteen 2025 mennessä 60 prosenttia työpaikoista tulee kärsimään tekoälyn vaikutuksesta jollakin tavalla.

Gates näkee tekoälyn työkaluna prosessien virtaviivaistamiseen ja tuottavuuden parantamiseen eri aloilla. Toisin kuin jotkut robottivalloittajia pelkäävät, hän uskoo tekoälyn olevan hyvä voima, joka luo mahdollisuuksia uusilla alueilla.

Vaikka tekoäly epäilemättä muokkaa monia työn osa-alueita, Gates nimeää kolme sektoria, joilla ihmiset todennäköisesti pysyvät korvaamattomina:

  1. Energia: Energiajärjestelmien kehittäminen ja hallinta vaativat edelleen ihmisten asiantuntemusta.
  2. Biologia: Terveydenhuollon, biotekniikan ja muiden biotieteiden työpaikat edellyttävät ainutlaatuista ihmisen ymmärrystä biologisista prosesseista.
  3. Tekoälyasiantuntijat: Itse tekoälyjärjestelmien luominen, käyttäminen ja ylläpitäminen edellyttävät erikoistunutta ihmisjoukkoa.

Gatesin näkemys viittaa siihen, että vaikka tekoäly muuttaa monia työnteon osa-alueita, se luo myös uusia mahdollisuuksia niille, joilla on taitoja sopeutua ja menestyä tässä muuttuvassa ympäristössä.

Nuoret käyttävät tekoälyä läksyihin ja tunteiden käsittelyyn – vanhemmat tarvitaan nyt mukaan Kommentit pois päältä artikkelissa Nuoret käyttävät tekoälyä läksyihin ja tunteiden käsittelyyn – vanhemmat tarvitaan nyt mukaan

Kun 14-vuotias Nicholas Munkhbaatar Sacramentosta aloitti ChatGPT:n käytön loppuvuodesta 2022, poika rukkanen oli mykistynyt: tekoäly ratkaisi matikkaongelmat hetkessä. Pian hän huomasi, että helppo apu voi myös haitata oppimista: tekoäly antoi vastauksen, mutta ei opettanut ajatteluprosessia.

Nykyään yhä useampi lapsi ja nuori käyttää ChatGPT:tä ja muita tekoälymalleja, kuten Claudea tai Google Geminiä, läksyihin ja jopa mielenterveysongelmien käsittelyyn, valitettavasti vieläpä usein ilman aikuisten ohjausta. Tutkijat varoittavat kuitenkin, että vanhempien rooli on tässäkin asiassa varsin ratkaiseva.

Asiantuntijat suosittelevat, että keskustelut tekoälyn käytöstä aloitetaan jo alakouluikäisten kanssa. Vanhemmat voivat tutustua AI-työkaluihin itse, esimerkiksi kokeilemalla ChatGPT:tä tai pelaamalla Googlen Quick, Draw! -peliä, joka havainnollistaa, että tekoäly toimii vain sen saamien tietojen pohjalta.

Yhdessä opiskelu voi olla hauskaa ja turvallista: vanhemmat voivat käyttää tekoälyä apuna, mutta samalla keskustella siitä, mikä vastauksissa tuntuu epäilyttävältä ja miten tietoja kannattaa tarkistaa. Tutkimuksetkin osoittavat, että oikein käytettynä tekoäly voi jopa tehostaa oppimista.

Mutta riskejäkin on: tekoäly voi tarjota virheellistä tai haitallista sisältöä, erityisesti nuorten mielenterveyteen liittyvissä kysymyksissä. Asiantuntijat kehottaakin luomaan yhdessä lasten kanssa selkeät käyttörajat, seuraamaan tunteita ja varmistamaan, että todelliseen elämään ja sosiaalisiin suhteisiin jää riittävästi aikaa.

Tekoäly mullistaa työmarkkinat – näin tunnistat, onko oma työsi korvaamaton vai katoava Kommentit pois päältä artikkelissa Tekoäly mullistaa työmarkkinat – näin tunnistat, onko oma työsi korvaamaton vai katoava

Tekoäly ja ulkoistaminen mullistavat työelämää kovaa vauhtia. Suurin kysymys kuuluu: mitkä työt säilyvät ihmisillä ja mitkä katoavat koneiden syliin? Vastaus ei ole niinkään mustavalkoinen, mutta suunta o on jo melko selvähkö, rutiineihin perustuvat toimistotyöt ovat suurimmassa vaarassa.

Turvassa ovat ne ammatit, joissa vaaditaan luottamusta, empatiaa ja ihan konkreettista lihasvoimaa. Palomiehet, ensihoitajat ja putkimiehet eivät ole katoamassa minnekään, sillä koneet eivät vieläkään osaa sammuttaa tulipaloa, lohduttaa potilasta tai korjata vesivuotoa. Tekoäly toki voi auttaa, esimerkiksi antamalla palomiehelle kypärään lämpökameranäkymän, mutta se ei voi juosta palavasta talosta ihmistä ulos.

Myös lääkärit, terapeutit ja opettajat ovat vahvoilla. Vaikka tekoäly voi auttaa diagnoosien tekemisessä, se ei voi korvata ihmisen empaattista kohtaamista. Samaan kategoriaan kuuluu juristin työ: oikeussalissa tarvitaan yhä elävä ihminen, jolla on tutkinto ja lupa puolustaa.

Sen sijaan rutiininomaiset tietotyöt, kuten litterointi, aikataulutus ja tietyt rekrytointitehtävät, ovat vaaravyöhykkeessä. Jos työ on jatkuvaa, toistuvaa ja hoituu nappia painamalla, tekoäly ehtii sinne ennen pitkää.

Kaikkia ammatteja ei kuitenkaan hävitetä, vaan osa muuttuu. Radiologit ja kuljetusalan työntekijät tekevät jatkossa enemmän yhteistyötä koneiden kanssa, kun tekoäly nopeuttaa tutkimuksia tai kun itseohjautuvat rekat yleistyvät.

Lyhyesti: tulevaisuuden varmin työpaikka löytyy sieltä, missä tarvitaan ihmisyyttä, luottamusta ja käsityötä. Siinä missä kone laskee sekunnissa ja piirtää täydellisen aikataulun, ihminen on edelleen se, joka lohduttaa, pelastaa ja päättää oikeuden tuomion.