Boomer-titteli ratkaistaan lauantaina – mukana ENCE ja HAVUKommentit pois päältä artikkelissa Boomer-titteli ratkaistaan lauantaina – mukana ENCE ja HAVU
Teknologia- ja pelialaan keskittyneen viestintätoimisto Visionistin kehittämä maailman ensimmäinen viihteellinen ja aikuisyleisölle suunnattu Battle of Boomers & Engineers -kilpapeliturnaus pelataan tulevana lauantaina suosittujen esports-tiimien, tunnettujen tubettajien, insinöörien, opiskelijoiden ja amatööripelaajien voimin.
Vauhdikas turnaus pelataan neljällä kolmen hengen joukkueella yleisön äänestämillä pelikartoilla. Mukana ovat Suomen kovimmat esports-tiimit eli ENCE ja Havu. ENCE-tiimissä pelaavat pelaajalegenda Joona “natu” Leppänen, tunnettu somevaikuttaja Eetu “Eeddspeaks” Pesonen ja ja insinööripelaajana Jonne Vornanen. HAVU-tiimissä pelaavat pelaajalegenda Taneli ”diSTURBED” Veikkola, tunnettu somevaikuttaja Rasmus ”Rapsu” Virtanen ja insinööripelaajana Lassi ”LRZ” Halkosaari.
Esports-tiimien lisäksi turnauksessa pelaavat aikakarsinnalla valitut insinööriopiskelijat ja amatööripelaajat omilla kokoonpanoillaan. Opiskelijatiimissä pelaavat Ville Rinne, Santeri Saarela ja Anton Almio. Ville on 26-vuotias Lahden LAB-ammattikorkeakoulussa energia- ja ympäristötekniikan opiskelija. Hän on pelannut eri joukkueissa ja osallistunut erilaisiin amatööriturnauksiin ja liigoihin. Santeri on puolestaan 24-vuotias konetekniikan opiskelija, joka on säännöllisesti pelannut Counter-Strikea vuodesta 2016 alkaen. Myös hänellä on taustalla muutamia amatööriturnauksia. Anton on 24-vuotias turkulainen rakennus- ja yhdyskuntatekniikan insinööriopiskelija. Hän on pelannut aktiivisesti joitain vuosia, mutta aiempaa kokemusta kilpapelaamisesta hänellä ei ole.
Amatööritiimissä pelaavat 20-vuotiaat Samuel Arffman, Pauli Marjamäki ja Kasimir Alamäki. Samuel on tamperelainen opiskelija, jolla on esports-kokemusta muutaman hyvänmielen turnauksen verran. Pauli on Hämeenkyröstä kotoisin oleva pitkän linjan pelaaja, joka on pelannut Counter-Strikea huvikseen ala-asteelta lähtien ja kilpailullisesti pari vuotta. Kasimir on alun perin Keuruulta, mutta muuttanut Turkuun opiskelemaan. Hän on pelannut CS:ää noin 7,5 vuotta ja 5000 tuntia.
”Mahtavaa saada uudistettu peliturnauksemme finaaliin asti hienosti sujuneen karsintavaiheen jälkeen. Olemme saaneet huikeaa palautetta jo nyt ja turnauspäivästä odotamme ikimuistoista kokemusta. Hienoa, että olemme saaneet kaikenlaiset pelaajat liikkeelle, ja erityisen hienoa on nähdä legendojen, somevaikuttajien, insinöörien, opiskelijoiden ja amatöörien pelaavan sulassa sovussa ja omista tiimeistään innostuneena.”
kommentoi Viestintätoimisto Visionistin perustaja Jiri Koivuniemi
Kaikki neljä finaalissa nähtävää tiimiä kisaavat merkittävästä 5 000 euron palkintopotista. Turnauksen mahdollistaa nimikumppani Insinööriliitto ja heitä tukee turnauksen toisena kumppanina vakuutusyhtiö Turva.
Kilpapelitapahtumien järjestäjä Finnish Esports League (FEL) vastaa finaaliturnauksen varsinaisesta toteutuksesta. Finaaliturnaus pelataan etäyhteyksin ja se striimataan suorana lähetyksenä 3. joulukuuta kello 14.00 alkaen Ilta-Sanomien Twitch-, ISTV– ja Ruutu-videopalvelujen kautta.
Muistan yhä sen hetken, kun avasin ensimmäisen kerran alkuperäisen Resident Evilin ja pelkäsin tallentaa peliä, koska ink ribbon -nauhat olivat kortilla. Nyt, vuosia ja lukemattomia zombeja myöhemmin, istun PS5:n ohjain kädessäni ja käynnistän Resident Evil Requiemin ensimmäisen kerran. Hetki tuntuu tutulta ja tavallaan samalla virkistävän uudelta. Capcomin uusin luku sarjaan ei ainoastaan jatka perintöä, vaan leikkii sillä tietoisesti.
Resident Evil Requiem on Capcomin kehittämä ja julkaisema toimintakauhupeli PS5:lle. Se yhdistää sarjan klassisen selviytymiskauhun ja modernimman toimintapainotteisen otteen kahden pelattavan hahmon kautta, Leonin ja uuden tulokkaan, Gracen.
Ensikosketusena tuttu kylmä hiki
Heti alussa peli nappaa pelaajan mukaansa. Tarina kietoutuu nopeasti yhteen hahmojen välillä, vaikka myönnettäköön: arvasin yhden keskeisen juonenkäänteen jo varhain.
Ensimmäiset tunnit pelataan pääosin Gracella, ja suositeltu ensimmäisen persoonan kuvakulma tekee kokemuksesta aidosti ahdistavan oloisen. Ympäristöt joissa liikut näyttävät upealta! Valaistus ja äänimaailma rakentavat tiiviin tunnelman, jossa jokainen nurkan taakse kurkistus tuntuu selkäpiitä karmivalta.
Pelin ilmapiiriä ja graafista viimeistelyä on toteutettu kiitettävästi, missä RE Engine tekee jälleen positiivisen vaikutuksen. Omalla kohdallani peli toimi kokonaisuudessaan vakaasti ilman suurempia nytkähdyksiä tai fps- droppeja.
Tarina
Requiem sijoittuu lokakuuhun 2026, 28 vuotta Raccoon Cityn tuhon jälkeen. Kaupungin varjo ei kuitenkaan ole kadonnut, sillä osa selviytyjistä alkaa kuolla salaperäiseen, viiveellä puhkeavaan T-virustartuntaan.
Päähenkilönä nähdään FBI:n analyytikko Grace Ashcroft, joka on edesmenneen Resident Evil Outbreak -pelistä tutun Alyssa Ashcroftin tytär. Grace ei ole perinteinen toimintasankari, vaan enemmänkin sisäänpäin kääntynyt tutkija, joka joutuu keskelle painajaismaista tapahtumaketjua. Hänen rinnalleen nousee sarjan veteraani Leon S. Kennedy, joka teki ensiesiintymisensä pelissä Resident Evil 2. Leonin tukena toimii Sherry Birkin.
Gracen tutkimukset vievät hänet hylättyyn Wrenwood-hotelliin, jossa hänen äitinsä kuoli vuosia aiemmin. Hotellissa tapahtuu jotain odottamatonta, ja pian Grace joutuu vaarallisen pelinappulan rooliin. Tapahtumien taustalla vaikuttaa entinen Umbrella-tiedemies Victor Gideon, jonka tavoitteet liittyvät salaperäiseen Elpis-projektiin.
Tarina siirtyy Rhodes Hillin hoitolaitokseen, jossa tunnelma muuttuu selviytymiskauhuksi. Rakennus kätkee sisäänsä mutatoituneen T-viruksen uhreja sekä synkkiä kokeita. Grace ja Leon joutuvat erilleen, ja pelaaja pääsee kokemaan tapahtumat sekä toiminnallisesta että hiiviskelyä painottavasta näkökulmasta. Matkan varrella Grace kohtaa myös Emilyn, sokean tytön, jonka kohtalo nivoutuu tiiviisti juonen keskeisiin teemoihin.
Tarinan mittaan selviää, että Elpis-projekti liittyy Umbrellan perustajaan Oswell E. Spenceriin ja tämän perintöön. Juoni kuljettaa hahmot lopulta takaisin Raccoon Cityn raunioihin, joissa menneisyyden synnit ja nykyhetken salaisuudet törmäävät toisiinsa.
Requiem kertoo ennen kaikkea perinnöstä, syyllisyydestä ja toivosta maailmassa, jota biouhat yhä varjostavat. Tarina yhdistää sarjan pitkän historian uusiin hahmoihin ja rakentaa jännitteen, joka kantaa alusta loppuun paljastaen juuri sopivasti, mutta jättäen myös kysymyksiä tulevaisuutta varten.
Kaksi hahmoa, kaksi rytmiä
Requiemin suurin vahvuus on ehdottomasti sen rakenne. Gracen osiot painottavat resurssienhallintaa, hiiviskelyä ja selviytymistä. Hän ei ole fyysisesti yhtä vahva kuin Leon, ja se kyllä tuntuu. Kohtaamiset vihollisten kanssa ovat vaarallisempia, ja välttely on usein järkevämpää kuin suora yhteenotto. Tallennus tapahtuu klassisesti kirjoituskoneilla, ja ensimmäisen läpipeluun jälkeen avautuva ink ribbon -mekaniikka nostaa nostalgiahymyn huulille.
Leonin osuudet kallistuvat enemmän räiskinnän suuntaan. Suositeltu kolmannen persoonan kuvakulma sopii hänen tyyliinsä erinomaisesti. Requiemissa viholliset eivät ole pelkkiä aivottomia möllyköitä, vaan ne osaavat käyttää aseita, jopa moottorisahaa, mikä pitää taistelut intensiivisinä ja sormet valmiina näppäimillä torjunta- iskua odotellessa.
Pelin kokonaisuus kantaa hyvin loppuun asti, jossa saa nopeasti selville, että pelissä on yhden sijaan kaksi erilaista loppua.
Sisältöä ja järjestelmiä – liikaa vai liian vähän?
Kerättävät dokumentit syventävät taustatarinaa, ja tutut pesukarhupatsaat ilahduttavat sarjan veteraaneja. Rakennusjärjestelmä mahdollistaa panosten ja parannusesineiden valmistamisen, kunhan materiaalit löytyvät. Pelin alkupuolella Gracella pelatessa antiikkikolikoilla ostettavat parannukset jäävät harmillisen vähäisiksi. Mutta ettei Grace jäisi hahmona aivan varjoon, annetaan hänelle mahdollisuus päivittää elämäpalkkia steroideilla tai aseiden vahinkoa stabilaattorilla. Päivittäminen onnistuu joko rakentamalla itse tarvittava esine tai ostamalla antiikkikolikoilla. Stabilaattoreita ja steroideja on rajallisesti, joten hahmon kehittämistä ei voi jatkaa pelissä rajattomasti.
Pelin loppupuolella Leonin asepäivitykset CP-pisteillä (challenge points) tuo mukavaa kehityskaarta. Tämä tekee vihollisista tuhoamisen arvoista, kun jokainen tappo kasvattaa sinun CP-pistepottia. Kosmeettisia lisäsisältöjä ja charmeja voi avata trophy-haasteilla, mikä palkitsee aktiivisen pelaamisen.
Äänet ja veri virtaa sarjalle uskollisesti
Resident Evil Requiemissa musiikki ei dominoi, mutta astuu esiin juuri oikeissa kohdissa. Hiljaisuus on usein tehokkain äänitehoste jota peli tarvitsee ja se näkyy pelissä hyvin. Gorea ei ole säästelty, viimeistelyliikkeet ja väkivalta ovat ronskeja, mikä sopii sarjan henkeen.
Kokonaisuutena Requiem tuntuu tietoiselta yhdistelmältä vanhaa ja uutta. Se ei ole pelkkä toimintapläjäys, mutta ei myöskään puhdas selviytymiskauhupeli. Se on kompromissi ja yllättävän toimiva sellainen.
Nostalginen mutta moderni
Resident Evil Requiem on peli, joka ymmärtää juurensa. Se tarjoaa vanhan koulukunnan jännitystä ink ribbon -mekaniikkoineen ja resurssipulmineen, mutta tasapainottaa kokonaisuutta modernilla toiminnalla ja sujuvalla ohjattavuudella. Kontrollit toimivat moitteettomasti, vaikka kameran herkkyyden säätäminen tuntui yhtä turhalta kuin ilmaisen ämpärin jonottaminen.
PS5:llä peli näyttää ja kuulostaa erinomaiselta, mutta 70 euron hintahaarukkaan en koen pelin tarjoavan sisältönsä ja uudelleenpeluuarvonsa puolesta rahoille vastinetta, ellei kyseessä ole 100% läpipeluu.
Resident Evil Requiem ei ehkä mullista pelisarjaa, mutta se muistuttaa, miksi tähän maailmaan on aina yhtä kiehtovaa palata.
8.8 / 10
Hyvää:+ Kaksi erilaista ja toisiaan tasapainottavaa hahmoa
+ Yhdistelmä kauhua ja toimintaa
+ Tunnelmallinen ensimmäisen persoonan kauhu Gracella
+ Nostalgiset elementit (kirjoituskoneet, ink ribbon -vaikeustaso)
+ Vahva audiovisuaalinen toteutusHuonoa:- Peli yllättävän lyhyt täyteen hintaan nähden (70€ = 10 - 16 tuntia)
- Leonin pelattava osuus ei yhtä mielenkiintoinen kuin Gracen
- Osa tarinan hahmoista jopa turhia?
- Juonielementit (hahmojen motiivit ja tarinan käänteet)Yhteenveto: Resident Evil Requiem on peli, joka ymmärtää juurensa. Se tarjoaa vanhan koulukunnan jännitystä ink ribbon -mekaniikkoineen ja resurssipulmineen, mutta tasapainottaa kokonaisuutta modernilla toiminnalla ja sujuvalla ohjattavuudella. Kontrollit toimivat moitteettomasti, vaikka kameran herkkyyden säätäminen tuntui yhtä turhalta kuin ilmaisen ämpärin jonottaminen.
PS5:llä peli näyttää ja kuulostaa erinomaiselta, mutta 70 euron hintahaarukkaan en koen pelin tarjoavan sisältönsä ja uudelleenpeluuarvonsa puolesta rahoille vastinetta, ellei kyseessä ole 100% läpipeluu.
Resident Evil Requiem ei ehkä mullista pelisarjaa, mutta se muistuttaa, miksi tähän maailmaan on aina yhtä kiehtovaa palata.
Suomalainen peliala on aloittanut vuoden 2026 vauhdikkaasti. Joulukuussa julkaistiin useita uusia pelejä, päivityksiä jo olemassa oleviin peleihin ja ennakkoversioita tulevista teoksista. Remedy ja Housemarque herättivät odotuksia jatko-osillaan, Crowdsorsa keräsi kiitosta innovatiivisesta mobiilipelistään ja pelialan kasvihuonekaasupäästöt selvitettiin ensimmäistä kertaa.
Uusien julkaisujen kirjo oli laaja. Destroyer Burger vei pelaajat pikaruokaravintoloiden kiireisiin, Phobos Down haastoi tieteisseikkailuissa ja Grave Regrets yhdisti visual novel -tyyliä, kauhua ja dekkaria. Hill Climb Racing sai verkkoselaimessa uuden Lite-version, ja Gladio Mori lupaa syksyllä 2026 gladiaattoritaistelua niin PC:llä kuin konsoleillakin. Lisäksi My Winter Car -simulaatio toi suomalaisen talven ja autonkorjauksen haasteet pelaajien näytöille.
Crowdsorsa palkittiin Paras luontoteko -palkinnolla ja julkaisi uuden mobiilipelin, jolla Vantaan asukkaat voivat raportoida turvattomia paikkoja. Hyväksytyistä havainnoista saa euron per havainto, enintään 10 euroa päivässä. Pelin tavoitteena on tehdä kaupunkialueista turvallisempia ja samalla kannustaa pelaamaan hyvällä asialla.
Suomen peliala otti myös merkittävän askeleen vastuullisuudessa. Neogames julkaisi ensimmäistä kertaa toimialan kasvihuonekaasupäästöt. Arvioiden mukaan vuonna 2024 suomalaiset pelit ja pelialan toiminta tuottivat yhteensä 190 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia, joista yli 91 prosenttia oli epäsuoria päästöjä.
Joulukuun lopussa Helsingissä järjestettiin myös ensimmäinen Finnish Game Industry DEI Summit, jossa keskusteltiin monimuotoisuudesta, tasa-arvosta ja työyhteisöjen vastuullisuudesta. Visionist juhli 25-vuotista taivaltaan pelialan viestinnässä, samalla kun maailma muisti Max Paynen ja ensimmäisen Xboxin syntymän vuonna 2001.
Suomalainen peliala näyttää siis edelleen elinvoimaiselta, monipuoliselta ja täynnä innovaatioita olit sitten pelaaja, kehittäjä tai muuten pelimaailmasta kiinnostunut.
