Capcomin viimeöisessä verkkolähetyksessä juhlistettiin paitsi peliyhtiön 40-vuotista taivalta, esiteltiin myös valikoima tulevia pelejä. Yksi esityksen valovoimaisimmista tapauksista on Dragon’s Dogma II -toimintaroolipeli, joka vie pelaajan matkalle valtavaan fantasiamaailmaan. RE-pelimoottorilla luotu avoin fantasiamiljöö on peräti neljä kertaa edeltävän osan kokoinen ja sisältää valtavan määrän erilaisia hirviöitä ja vastuksia pelaajan kohdattavaksi.
Keskiaikaishenkinen fantasiamaailma ei kuitenkaan sisällä vain hirviöitä ja pahantahtoisia otuksia, vaan myös kylä, linnoja ja muita sivistyksen kehtoja. Nämä toimivatkin tärkeinä kohtaamispaikkoina muiden henkilöhahmojen tapaamiselle sekä juonitteluiden näyttämöinä. Sen sijaan avoin ja asuttamaton maailma sisältää sekä laumoina asuvia olentoja että yksittäisiä vihamielisiä hirvityksiä.
Siinä missä pienimmät ovat ihmistä pienempiä vähäisempiä uhkia, isommat hirviöt ovat jättikokoisia ja äärimmäisen vahvoja olentoja, joilla riittää voimaa vaikkapa rakennusten tuhoamiseen. Eivätkä kaikki hirviöt suinkaan taistele maan pinnalla ja käden ulottuvilla. Vastuksissa nähdään sekä täysin uudenlaisia olentoja, hirviöitä ja petoja sekä edellisestä pelistä tuttuja, paluun tekeviä otuksia ja hahmoja.
Pelaajan ohjastama keskushahmo on seikkailun sankari, mutta yksin ei hirviöitä ja vihollisia tarvitse kohdata. Pelaajahahmolla on apunaan kolme kätyriä, joista yksi on eräänlainen aseenkantajan roolia toimittava pääapulainen ja kaksi muuta toimivat näiden sivussa käskytettävänä jäsenenä. Pelaajahahmon ohella pääapulaista voi räätälöidä oman maun ja tarjolla olevien vaihtoehtojen mukaan.
Pelaaja voikin vapaasti valita onko lähestymistapa ritarimaisen perinteinen miekan ja kilven varaan rakentuva lähitaistelusoturi, taikuuteen syventyvä loitsija vai kenties jouseen tarttuva ja taustalta toimiva pitkän kantaman taistelija. Koska tapoja on monia, myös taistelut tuntuvat vaihtelevilta ja erilaisilta.
Toiminnallinen roolipeli saa lisäulottuvuutta tarkasti mallinnetusta fysiikasta, jonka ansiosta pelaaja voi hyödyntää pelimaailman ominaisuuksia vihollisia kohdatessaan. Fysiikanmallinnus voi toki johtaa myös tilanteisiin, joissa vihollinen tekee jotain arvaamatonta, kuten hajottaa vaikka rotkon ylittävän sillan. Tämänkaltaiset tapahtumaketjut tekevät pelin kohtaamisista erilaisia ja yllätyksellisiä.
Apuna olevat liittolaiset puolestaan auttavat pelaajaa kohtaamaan vihulaiset eri tavoin ja ryhmävetoisen toiminnan ansiosta yhteenotoista välittyy yhdessä tekemisen tunne ja kokonaisvaltainen joukon kohtaama kokemus.
Upea fantasiaseikkailu on viimeistelty kiehtovalla tarinankerronnalla ja kutkuttavilla käänteillä täynnä mielenkiintoisia pelihahmoja.
Dragon’s Dogma II:n julkaisuaika vahvistetaan myöhemmin. Peli julkaistaan sekä PlayStation 5- ja Xbox Series X/S- pelikonsoleille että pc-tietokoneille. Pelin ikäraja on PEGI 18.
Ghost of Yotei on Sucker Punchin kunnianhimoinen paluu samuraiseikkailujen maailmaan. Se sijoittuu yli kolmesataa vuotta Ghost of Tsushiman tapahtumien jälkeen, 1600-luvun Ezoon, nykyiseen Hokkaidoon, jossa luonto, mytologia ja kosto kietoutuvat yhteen. Pelaaja astuu Atsun, palkkasoturin ja viimeisen perheensä jäsenen saappaisiin, kun tämä palaa kostamaan Yotein kuusikon teot.
Heti ensiminuuteista alkaen peli tekee selväksi, ettei kyse ole vain miekkojen kalistelusta. Ghost of Yotei on rauhallinen ja mietiskelevä, mutta hetkittäin raivokas kokemus, kuin rauhallinen sumi-e-maalaus, jonka pintaa sota repii rikki..
Pelimaailma ja tunnelma
Ezo eli feodaaliajan Hokkaido on yksi pelin suurimpia vahvuuksia. Lumiset vuoret, lumimyrskyissä on pakko hakea suojaa tai riski jäätyä hengiltä kasvaa, usvaiset metsät jotka kätkevät mytologisia hahmoja ja jäiset järvet jotka heijastavat pohjoisen kylmää kauneutta tuntuvat elävältä ja hengittävältä. Päivän- ja vuorokaudenvaihtelut, sekä dynaamiset sääolosuhteet, kuten lumimyrskyt tuovat peliin selviytymisen elementin. Näiden yksityiskohtien ansiosta maailma tuntuu vaaralliselta ja todelliselta, mutta samalla meditatiiviselta. Unreal Engine 5 tekee visuaalisuudesta lähes valokuvantarkkaa, erityisesti valon ja varjon leikki bambujen lomassa tai auringon laskiessa Yotein vuoren taakse on pysäyttävän kaunis hetki.
Äänimaailma tukee tätä täydellisesti. Japanilaiset instrumentit, shamisen ja huilut luovat perinteisen, rauhoittavan taustan, kun taas tuulen ujellus ja lumen narskunta lisäävät luonnollisuutta. Kuulokkeilla pelattuna kokemus on lähes elämysmatka feodaaliajan Japaniin.
Tarina ja rakenne
Tarinankerronta ja rakenne pelin tarina etenee viiden Kiin-nimisen luvun kautta, joissa jokainen keskittyy moraalisiin valintoihin ja menneisyyden kohtaamiseen. Atsun matka ei ole vain koston, vaan myös sovituksen tie. Tarina on paikoin ennalta-arvattava, klassinen kostonkaari, jossa menneisyys ajaa sankarin väkivallan polulle, mutta vahva tunnelataus ja kulttuurinen konteksti pitävät mielenkiinnon yllä.
Erityisesti sivutehtävät laajentavat maailmaa ja rikastuttavat kokonaisuutta .Ne tuovat esiin Hokkaidon kansantarinoita ja Ainu-kulttuurin elementtejä, ja osa niistä päättyy kohtaamisiin legendaaristen henkien kanssa. Nämä hetket eivät ole vain taisteluita, vaan myös emotionaalisia tutkielmia ihmisen ja luonnon suhteesta.
Pelissä sivuhahmot jäävät paikoin ohuiksi, mutta Atsu on karismaattinen ja ristiriitainen päähenkilö, jonka sisäinen rauha on yhtä hauras kuin hänen miekkansa terä.
Taistelumekaniikka
Ghost of Yotein taistelujärjestelmä on hienostunut sekoitus tarkkuutta ja intensiivisyyttä. Peli ottaa vaikutteita Sekirosta ja Ghost of Tsushimasta, mutta säilyttää oman rytminsä. Väistöt, torjunnat ja iskujen ajoitus ovat avainasemassa, jossa jokainen virhe kostautuu. Atsulla on käytössään useita aseita: miekka, kaksiteräinen katana, keihäs, ketjusikeli ja massiivinen odachi. Jokaiselle aseelle on oma taitopuunsa, mikä kannustaa vaihtelevaan pelityyliin. Erityinen lisäsyvyys syntyy Atsun susikumppanista, joka kasvaa rinnalla ja auttaa sekä taisteluissa että selviytymisessä.
Spirit Essence -pisteillä voi kehittää yliluonnollisia kykyjä, kuten Spirit Dash ja Echo Strike, jotka tuovat taisteluihin näyttävyyttä ja taktiikkaa. Kontrollit toimivat saumattomasti ohjaimella, reaktio on tarkka, eikä edes intensiivisissä taisteluissa esiinny viivettä.
Hevonen, sinä loistelias apuri vai turha matkakumppani?
Hevonen on Ghost of Yoteissa kaksijakoinen kokemus. Sen rooli matkustamisessa on aluksi merkittävä, Ezossa liikkuminen ilman ratsua olisi tuskallisen hidasta, ja lumimyrskyissä hevosen avulla ehtii turvaan nopeammin. Hevosen toteutus on peliä jakava tekijä, minkä takia valitettavasti hevosen animaatiot jäävät jälkeen muun pelin viimeistellystä visuaalisuudesta. Ratsun liikkeet ovat ajoittain kulmikkaita, ja erityisesti käännöksissä tai esteiden yli hypätessä liike tuntuu jäykältä. Hevosen harjan ja hännän fysiikka ei myöskään tavoita samaa hienovaraisuutta, jota hahmoanimaatioissa muuten nähdään.
Tämä korostuu, kun vertaa hevosen käyttäytymistä esimerkiksi Ghost of Tsushiman ratsastusmekaniikkaan, joka tuntui dynaamisemmalta ja luonnollisemmalta. Lisäksi, kun pelaaja avaa “pikasiirtymä”-toiminnon, hevonen menettää helposti merkityksensä käytännöllisenä työkaluna. Lisäksi välillä hevonen katoaa kutsuttaessa, ilmestyy cutsceneihin väärään paikkaan tai jumittuu maastoon. Päivityksillä näitä on jo korjattu, mutta satunnaisia ongelmia esiintyy yhä.
Silti on mainittava, että hevosen äänet ja vuorovaikutus ympäristön kanssa, kavionkopina, hengitys kylmässä ilmassa ja lumen pöllyäminen kavioiden alta on toteutettu upeasti. Animaatiot eivät siis pilaa kokemusta, mutta ne muodostavat selvän poikkeaman pelin muuten korkeasta teknisestä tasosta.
Tekninen toteutus
Ghost of Yotei on teknisesti vakuuttava. Ruutunopeus pysyy vakaana, vaikka raskaimmissa lumisadejaksoissa voi esiintyä hetkittäisiä notkahduksia. Grafiikan yksityiskohtaisuus ja valaistusefektit tekevät kuitenkin vaikutuksen kerta toisensa jälkeen. Käännöstyö suomeksi on pääosin onnistunut, joskin paikoin dialogi tuntuu kömpelöltä tai liiankin kirjaimelliselta. Tämä ei kuitenkaan heikennä kokonaisuutta merkittävästi, varsinkin jos peliä pelaa alkuperäisellä japaninkielisellä ääniraidalla.
Yhteenveto
Ghost of Yotei on mestarillinen yhdistelmä taistelua, estetiikkaa, luonnon ja mytologian kulttuurista syvyyttä. Se ei tarjoa nopeaa toimintaa tai jatkuvaa ärsyketulvaa, vaan rakentaa kokemuksensa hiljaisista hetkistä, lumen peittämästä hiljaisuudesta ja hitaasti kypsyvästä kostosta. Vaikka hevosen animaatiot ja muutamat toistuvat sivutehtävät hieman laskevat kokonaisuuden täydellisyyttä, peli seisoo ylpeästi samuraipelien kärjessä. Sen maailma on yhtä aikaa julma ja kaunis, ja se kutsuu pysähtymään kuuntelemaan tuulta ja pohtimaan elämän ja kuoleman rajaa, ennen kun miekka taas laulaa.
Kyseinen peli on yhtä aikaa visuaalisesti häikäisevä ja emotionaalisesti raskas. Se on ehdoton hankinta Ghost of Tsushiman, Sekiron tai Niohin ystäville, tai kenelle tahansa, joka haluaa kadota lumiseen hiljaisuuteen, jossa jokainen kavionkopina kantaa kaikuja menneisyydestä.
Arvostelu: Mallu Millie
9.5 / 10
Hyvää:+ Hahmon sulava liike ja tarkat animaatiot + Monipuolinen asearsenaali ja taitopuut + Upeat maisemat, sää- ja valoefektit + Kulttuuriset viitteet Ainu-kansaan + Erilaiset pelitilat: Kurosawa, Watanabe, Miike + Taistelu on sulavaa ja palkitsevaa, ja erilaisten aseiden oikea käyttö tekee jokaisesta yhteenotosta jännittävän. + Opastava tuuli, joka toimii kompassinasi ei riko aikakauden immersiota + Maailmassa paljon tutkittavaa + Ääni efektit hahmon liikkuessa eri pinnoilla on huomioitu hyvin + Sivutehtävät ja taitopuut lisäävät syvyyttä ja tarjoavat vaihtoehtoisia tapoja kehittää hahmoaHuonoa:- Joissain kohdissa hevonen tuntuu turhalta matkustustavaksi, kun saat auki "pikasiirtymä" - toiminnon auki - Suomeksi käännetyt tekstit ajoittain kömpelöitä - Hevosen animaatiot kömpelöt - Ohjaimen toimintoja hyödynnetty hyvin, mutta käyvät toistamiseen todella tylsäksi. Yhteenveto: Ghost of Yotei on samuraipelien uusi merkkipaalu. Ghost of Yotei on mestarillinen yhdistelmä taistelua, estetiikkaa, luonnon ja mytologian kulttuurista syvyyttä. Se ei tarjoa nopeaa toimintaa tai jatkuvaa ärsyketulvaa, vaan rakentaa kokemuksensa hiljaisista hetkistä, lumen peittämästä hiljaisuudesta ja hitaasti kypsyvästä kostosta. Vaikka hevosen animaatiot ja muutamat toistuvat sivutehtävät hieman laskevat kokonaisuuden täydellisyyttä, peli seisoo ylpeästi samuraipelien kärjessä. Sen maailma on yhtä aikaa julma ja kaunis, ja se kutsuu pysähtymään kuuntelemaan tuulta ja pohtimaan elämän ja kuoleman rajaa, ennen kun miekka taas laulaa.
Tämä peli on yhtä aikaa visuaalisesti häikäisevä ja emotionaalisesti raskas.
Se on ehdoton hankinta Ghost of Tsushiman, Sekiron tai Niohin ystäville, tai kenelle tahansa, joka haluaa kadota lumiseen hiljaisuuteen, jossa jokainen kavionkopina kantaa kaikuja menneisyydestä.
Ubisoft hemmottelee pelaajia marraskuussa, kun Assassin’s Creed Mirage saa maksuttoman Valley of Memory -lisäosan. Uusi tarinalaajennus julkaistaan 18. marraskuuta ja tarjoaa noin kuusi tuntia tuoretta seikkailtavaa.
Lisäosa sijoittuu 800-luvun AlUlaan, jossa päähenkilö Basim saa kuulla huhuja isänsä mahdollisesta hengissä selviämisestä. Pelaajan edessä on uusi kartta täynnä tutkittavaa, muinainen kaupunki, vaikuttavat linnoitukset ja Hegran nekropoli houkuttelevat tutkimusretkelle, mutta tietenkin rosvojoukon varjo lankeaa alueen ylle.
Mukana on myös paranneltua parkouria, uusia taitoja ja erikoishaasteita, joiden avulla pelin tarina saa entistä enemmän syvyyttä. Assassin’s Creedille tuttu hiippailu, salamurhat ja yllätykselliset juonenkäänteet eivät ole kadonneet mihinkään – päinvastoin, niitä on tarjolla lisää ja täysin ilmaiseksi.
Valley of Memory julkaistaan kaikille pelin alustoille, joten olitpa sitten Xboxilla, PlayStationilla, PC:llä tai mobiilissa, Basimin seuraava luku odottaa vain yhtä latausta. Ubisoft näyttää jälleen, että ikivanhoista valtakunnista löytyy vielä runsaasti uusia tarinoita kerrottavaksi.
